Jätehuoltomääräys tiukentuu, mutta ei tarpeeksi

Jätehuoltomääräyksen muutos varmistettin tänään: Tiukennus metallin- ja lasinkeräykseen

Suomen laki sanoo jätteistä ja kierrätyksestä seuraavaa: Ensisijaisesti jätettä pitää välttää, toiseksi hyötykäyttää, kolmanneksi polttaa ja neljänneksi viedä kaatopaikalle.
Kullakin kunnalla on erikseen omat jätehuoltomääräyksensä, jotka ovat varsinaista lakia yksityiskohtaisemmat. Kuntien määräykset keskenään voivat poiketa toisistaan.

Ennen pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen jätehuoltomääräyksessä ei vaadittu asuinkiinteistöjen haltijoilta, eli esimerkiksi taloyhtiöiltä lainkaan lasin ja metallin erillistö keräystä. Tänään siihen kuitenkin tuli muutos, kun Helsingin seudun ympäristöpalvelun, HSY:n hallitus päätti uudesta jätehuoltomääräyksestä. Myös keräyskartonkiin liittyviä säädöksiä tiukennetaan.

Tämä on mahtavaa! Vuoden 2014 tammikuusta eteenpäin esimerkiksi oman kerrostalokotini sisäpihalle tulee metallin- ja lasinkeräys, joita siellä ei ennen ole ollut. Vuoteen 2017 mennessä keräyspisteet tulee olla jokaisessa määräyksiä koskevassa asuinkiinteistössä. Tärkeää kierrätyksessä nimittäin on, että se on tehty mahdollisimman helpoksi asukkaalle. Nyt jätteitä ei tarvitse roudata omaa roskista pidemmälle.

Käytännössä määräykset näyttävät seuraavilta:
7 §
Jokaisella kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvalla kiinteistöllä tulee olla sekajätteen kerääm-seen soveltuva keräysväline.
Yhdyskuntajätteestä tulee erottaa ja laittaa omiin keräysvälineisiinsä hyötykäyttöön soveltuvat jätteet jäljempänä mainituin edellytyksin:
1) biojäte, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa tai jos muulla kiinteistöllä sitä syntyy vähintään viisikymmentä (50) kilogrammaa viikossa;
6 (13)
2) kartonki, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kymmenen (10) huoneistoa tai jos muulla kuin asuinkiin-teistöllä kartonkia poistetaan käytöstä vähintään viisikymmentä (50) kilogrammaa viikossa;
3) lasi, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kaksikymmentä (20) huoneistoa tai jos muulla kuin asuinkiin-teistöllä lasia poistetaan käytöstä vähintään viisikymmentä (50) kilogrammaa viikossa;
4) metalli, jos asuinkiinteistöllä on vähintään kaksikymmentä (20) huoneistoa tai jos muulla kuin asuin-kiinteistöllä metallia poistetaan käytöstä vähintään viisikymmentä (50) kilogrammaa viikossa.
5) pahvi, jos sitä poistetaan käytöstä muualla kuin asuinkiinteistöllä vähintään viisikymmentä (50) kilo-grammaa viikossa;
Keräysvälineeseen saa laittaa vain sellaista jätettä, jota varten keräysväline on tarkoitettu.

Kuva: Flickr by pomme_rewny
Vuonna 2014 jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa

Tiukempien jätteenlajittelumääräysten lisäksi, tulee suuri muutos myös jätteen polttamiseen liittyen. Vuonna 2014 uusi jätteenpolttolaitos aloittaa toimintansa pääkapunkiseudulla. Jätteen polttamisella on hyvä hyötysuhde ja siitä saadaan lämpöä ja energiaa. Iso osa pääkaupunkiseudun kaukolämpötarpeesta voidaan kattaa jätettä polttamalla.

Pääkaupunkiseudun kierrätys on siis hyvällä tollalla ainakin määräysten suhteen, kunhan vain ihmiset itse hoitavat homman.
On kuitenkin vielä eräs seikka, mitä voisi mielestäni tiukentaa.

Jotkut eivät erittele jätettä laisinkaan, koska määräykset eivät sitä vaadi

Olin kylässä tuttavani luona Vantaalla. Hän asuu neljän asunnon rivitalossa. Söin mandariinin, mutta sen kuorille en löytänyt biojäteastiaa. Neljältä asunnolta kun ei tosiaan vaadita biojätteelle erillistä keräystä.
Pohdin, että miksi ihmeessä kaikilta asunnoilta ei vaadita jätteiden lajittelua? Tähän löytyi selitys kuitenkin HSY:n käyttöpäälliköltä Juha Talviolta.
"Tällä on haluttu säästää asiakkaiden rahoja", Talvio kertoo. Tätä selitystä en kuitenkaan niele, sillä mielestäni jos on varaa roskata, on myös varaa maksaa jätteenhuoltokuluista. Talviolta löytyy kuitenkin toinenkin -mielestäni parempi- selitys:
"Laskennallisesti on järkevämpää olla keräämättä alle 10 huoneiston asuinkiinteistöistä biojätettä. Jätteen hakeminen raskaalla kalustolla olisi kierrätyksen ja ympäristön kannalta kehnompi teko kuin se, että se pistetään sekajätteeseen."

Asuinkiinteistöjen yhteistyö?

En jättäisi asiaa kuitenkaan tähän. Jätteenlajittelun määräyksiä voitasiin vielä tiukentaa ja kierrätystä parantaa. Tarvitaan erillisten asuinkiinteistöjen yhteistyötä.

Tuttavani asuinaluueella sijaitsee vastaavia muutaman talon taloyhtiöitä ja omakotitaloja vierivieritysten. On siis suuri läjä asuntoja, joista mitkään eivät ole velvoitettuja lajittelmaan jätettään. Koska asunnot ovat todella lähekkäin toisiaan, laskennallinen selitys ei enää päde. Siksi vierekkäin olevien asuinkiinteistöjen pitäisi ehdottomasti tehdä yhteistyötä. Kaksi rivitalotaloyhtiötä voisi hyvin ottaa kimpassa roskakatoksen, jossa olisi kierrätysmahdollisuus.

Tällaista yhteistyötä harjoitetaan jo paikoin, mutta ei todellakaan kaikkialla. Tämä on asia, jota voisi säännöksissä vielä tiukentaa. Pykälissä voisi lukea jotakin tämäntapaista: Toisiaan lähellä olevat asuinkiinteistöt ovat velvoitettuja tekemään yhteistyötä keskenään jätteenlajittelun edistämikseksi.

Ennen kuin tähän riittää päättäjiltä poliittista tahtoa, voi jokainen asukas näyttää oman tahtonsa kierrätyksen suhteen. Jos et tällä hetkellä lajittele jätettäsi, koska määräykset eivät sitä vaadi, mutta asut tiheään asutetulla alueella, niin tee ihmeessä aloite tehokkaamman kierrätyksen puolesta.