Puuteriposki

Kuten mainittua, vietin viikonlopun siskoni kanssa kylpylässä. Puhuimme taas kerran mineraalimeikeistä, joista Sonjalla on meilkäläistä enemmän käyttökokemusta. Hän käyttää mineraalipuuteria päivittäin, minä vain kerran viikossa jos sitäkään.

Kokeilin mineraalipuuteria ensimmäisen kerran syksyllä 2009, kun sain testattavakseni Essentia Naturale -nimisen sarjan tuotteita. Alku oli kankeaa (puuteri sotki koko vessan), mutta tutoe päätyi kuitenkin vakkarikäyttöön ja meikkikaappini suosikkeihin. Se näytti kasvoillani tältä. Ihan pätskyä kamaa.

Nyt olen testaillut Barefaced Beauty -sarjan puuteria (ja paria silmämeikkituotetta, mutta palaan niihin myöhemmin).

Ongelma oli taas alussa sama: vessan sotkeutuminen. Siskollani oli kuitenkin tähän neuvo, jonka haluan jakaa muille alkukankeudesta kärsiville: puuterirasian reikien päällä olevaa suojamuovia ei kuulemma kannata ottaa pois kokonaan, vaan osittain. Näin puuteria tulee vaan muutamasta reiästä, eikä sitä tule otettua kerralla liikaa. Tämän kun olisin tiennyt. Mineraalipuuteria tarvitsee ihan sikavähän kerralla.

Siskon opastuksella mulle myös selvisi, kröhöm, se, että testattavakseni saamani Mineral Setting Powder (mineraalipuuterin kiinnityspuuteri) laitetaan sen varsinaisen päälle, eikä alle, kuten minä urpo idiootti olen tehnyt. Heh.

Otimme siis projektiksi puuteroida kasvoni mineraalipuuterilla oikeaoppisesti: vähän puuteria rasian kanteen -> siitä puuterihuiskuun -> kopautus kannen reunaan, että ylimääräiset varisee veks -> sitten yllättävän monta sipaisua kasvoille, jotta puuteri lämpiää ihon vaikutuksesta ja levittyy ja sekoittuu ihoon paremmin -> valmis!

Mä olen oikeasti vissiin to-del-la alkeellisella tasolla tässä, koska en ollut ymmärtänyt sitäkään, että tuote tosiaan tarvitsee vähän aikaa lämmetäkseen ja näyttääkseen iholla mahdollisimman hyvältä ja luonnolliselta. Nyt saa nauraa, mutta tässä havainnollistava kuva ennen ja jälkeen meikkauksen:

Ihan friikki meiniki, mutta havainnollinen.Voit vielä tehdä niin, että peität kädellä eka oikean puolen kuvasta, ja sitten vasemman puolen. Huomaat eron helposti.

Vasemman puolen kuvan ihon punaisuuteen tosin vaikuttaa vähän se, että olin ollut saunassa. Kuvan ottohetkellä saunomisesta oli jo kuitenkin jonkin aikaa, joten ihan suoraan löylyistä en kameran eteen sentään loikannut. Oikean puolen kuvassa puolestaan olen vähän liian kalvakka, puuterin sävy on hiukan liian vaalea mulle. Siksi ero näyttää siis näinkin isolta — mutta kyllä tuote hommansa hoitaa! Ihosta tulee luonnollisen näköinen, ei pakkeloitu. Vähän aurinkopuuteria tosin tarvitsen, etten näytä liian kalpealta.

Tiedoksi muuten, että sisko on aikaisemin käyttänyt Lily Lolon mineraalipuuteria ja nyt testissä on Laveran versio. Barefacedin tuotteet kuulemma tuntuivat hänestä paremmilta kuin edellämainitut, mutta tämä tietenkin on ihan ihokohtainen juttu.

Tällaista siis mineraalimeikkikoekaniinirintamalla tällä kertaa. Kun seuraavan kerran otan testiin uuden mineraalipuuterin, aion kokeilla The Mineraalipuuteria, eli Jane Iredalen tuotteita. Onko jollain kokemuksia sarjasta?

... nappasin vielä tämän kuvan hotellihuoneen vessassa:

Siskon vakkarikamaa on nykyään Mádaran ihonhoitosarja. Itsekin pidän siitä — etenkin tuotteiden tuoksusta. Se on ihana kesäkukkamainen! Lue Mádara -sarjan tuotekohtaiset arvioni täältä. Ja sarjasta kiinnostuneille tiedoksi, että Olivian puolella on parhaillaan käynnissä Mádara-arvonta!