Johan Christian Julius ja palannut inspiraatio

Olen tänään kuunnellut läpi yhden suosikkisäveltäjäni teoksia ja tullut siihen lopputulokseen, että kaivan alttoviuluni naftaliinista ja alan taas soittaa.

Aktiiviurani loppui tasan 10 vuotta sitten, kun sain suoritettua musiikkiopiston päästötutkinnon. Olin tuolloin lopen kyllästynyt alttoviuluun ja päätin pitää tauon.

10 vuoden paussi näköjään on kullannut muistoja ja eilisissä taloyhtiön pikkujouluissa sain varmuuden siitä, että nyt on aika.

Asuntomme on vanhassa kirkossa ja naapuriasunto on entinen kirkkosali, jossa on yhä kupolikatto ja mahtava akustiikkaa (juuri siellä vietimme eilen iltaa kun sain inspiraation). Aion testata kirkkosalin soundia lähiaikoina ja kokeilla, miten entiset suosikkibiisit lähtevät kulkemaan. Eiköhän sormimuisti ole yhä tallella...

Jännittävää ja hassua: aikaisemmassa elämässäni soitin viulua päivittäin.

Kuuntele tämä ja sytytä kyttilä. Tai jos Finlandia kyllästyttää, kuuntele vaikka kaunis Andante festivo. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Psst... Knoppi: blogauksen otsikko on Jean Sibeliuksen oikea nimi ;)