Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!
Henna Lehtonen
Voita ja apiloita
Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin
Katri Junna
Annika Kettunen
Vain noin puolet suomalaisten kuluttamasta vedestä käytetään täällä, kun lasketaan mukaan kaikki käyttämämme tuotteet. Vesipula on iso ongelma esimerkiksi monissa Aasian maissa, joissa vettä kuluu runsaasti puuvillan, riisin ja sokeriruo'on viljelyyn. Pitääkö tässä ryhtyä fennovegaaniksi vai mitä, WWF Suomen ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula?
Elisa kysyi keskustelupalstalla, miten valita kahdesta huonosta lohivaihtoehdosta:
Lauantaina kaupassa törmäsin tilanteeseen, jossa kaupan kalatiskillä oli kotimaista kirjolohta ja norjanlohta tismalleen samaan hintaan. Monessa muussa valintatilanteessa pystyn jo päättelemään, että kumpi on parempi vaihtoehto mutta tässä en päässyt minkäänlaiseen lopputulemaan.
Ekologisen kalanostajan raamattu eli WWF:n kalaopas antaa molemmille keltaisen valon, eli voi ostaa, mutta yritä korvata välillä jollain muulla. Kalaoppaan tekstin perusteella suosisin näistä kahdesta kuitenkin kotimaista kirjolohta.
Itämeren lohi, kalankasvatus, kalaopas, lohi, wwf | in Kemikaalit, Ruoka, Terveys, Yhteiskunta |
Lohi on monen suomalaisen suosikkikala. Tänään julkaistussa uudessa WWF:n kalaoppaassa Itämeren villi lohi on kuitenkin saanut punaisen valon eli se kehotetaan jättämään kauppaan.
Aurinkoenergian hinnan kehitys sinisellä. Kuva: IPCC:n ”Special Report on Renewable Energy Sources and Climate Change Mitigation”
Uusiutuvien energiamuotojen kustannukset laskevat lähivuosikymmeninä niin nopeasti, että ne ovat pian fossiilista ja ydinenergiaa halvempia. Varsinkin aurinkoenergian hinta halpenee huomattavasti, kertoo kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n laaja vertailu.
Meitä viherpiipertäjiä parjataan jatkuvasti siitä, että ettekö te kullanmurut nyt tajua, että jos vastutatte ydinvoimaa, kannatatte samalla fossiilisia polttoaineita. Sillä ymmärrättehän te, että nämä aurinkoenergiat sun muut on ihan pientä, vaikkakin sympaattista puuhastelua.
IPCC:n raportissa on varmaan monta muttaa, sillä tulevaisuuden ennustaminen ei ole helppoa. Toisaalta raportti on kokoelma 164 raportista, ja sen takana on ilmastoasiantuntijoiden lisäksi yli sadan maan hallitukset. Aurinkoenergian merkittävään halpenemisen suhteessa ydinvoimaan uskoo myös jo General Electric, joka on yksi maailman suurimmista yrityksistä ja satsaa energiainnovaatioihin.
Sekin on iso mutta, että kehitysmaat haluavat kohottaa elintasoaan, ja niiden energiantarve kasvaa juuri nyt eniten.
- Oletamme, että energiankulutus kasvaa maailmanlaajuisesti vuoteen 2020 asti, mutta sen jälkeen se kääntyy laskuun energiansäästön ja tehokkuuden parannuttua, sanoo WWF Suomen ilmastoasiantuntija Hanna-Liisa Kangas.
WWF on julkaissut keväällä oman raporttinsa, joka on vielä optimistisempi kuin IPCC:n vastaava. WWF sanoo osoittavansa energiaraportissaan, että maailmassa on mahdollista siirtyä sataprosenttisesti uusiutuvan energian käyttöön seuraavan 40 vuoden kuluessa.
- Aurinkopaneeleista tulee massatuote, jota voi sitten rautakaupasta ostaa vaikka metritavarana. Sitä kautta syntyy energiavallankumous, sanoo Aalto-yliopiston professori Peter Lund Ylen uutisessa.
Näinä päivinä Suomen hallitusneuvotteluissa selvinnee, saadaanko Suomeen kiistelty ilmastolaki. Ilmastolaki tiukentaisi Suomen päästövähennystavoitteita. WWF vaatii lisäksi, että fossiilisten polttoaineiden tuet pitää poistaa ja niiden sijaan tukea taloudellisesti uusiutuvaa energiaa. Syytä olisi, nimittäin Suomi on tässä asiassa eurooppalaisittain ihan kehitysmaa.
Aiheesta aiemmin Uudessa Mustassa:
IPCC, aurinkoenergia, energia, uusiutuva energia, wwf, ydinvoima | in Kulutus, Tekniikka, Yhteiskunta |
Nyt kannattaa kaivaa lenkkarit talviteloilta. Sen lisäksi, että tiet alkavat olla sulia, Nudge ja WWF ovat sitä mieltä, että "Ihminen tarvitsee merta ja meri ihmistä" ja järjestävät tällä teemalla Itämeri-juoksun. Tavoitteena on liikuttaa ihmisiä ja kerätä varoja Itämeren hyväksi. Mukaan pääsee kympillä ja tuotto käytetään WWF:n laajaan Itämeren suojelutyöhön.
Ensimmäinen kierros lähtee Helsingin kauppatorilta 13.4 kello 17.45, mutta jos et ennätä jo ensi viikoksi mukaan niin ei hätää: kyseessä on kokonainen juoksusarja. Juoksennella voi joka keskiviikko kesäkuun loppuun asti. Jokaisen juoksun alussa WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen myös kertoo lyhyesti ajankohtaisista, Itämeren suojeluun liittyvistä asioista.
Tiedotteessa todetaan että "Vastineeksi Itämeren tukijat saavat kohtuullisen määrän ruumiillista rasitusta ja valtavan määrän hyvää mieltä." Ei hassumpi diili, kun jumppalippukin maksaa enemmän.
On taas Earth Hour -aika. WWF:n vuotuinen ilmastotempaus pimentää yksityisiä ja julkisia valonlähteitä kaikilla mantereilla maaliskuun 26. päivä. Järjestötempauksia on helppo kritisoida siitä, että niiden avulla ei saada aikaan mitään merkittävää ja konkreettista. "Ajatusten herättäminen" on pientä puuhastelua poliittisten energiapäätösten rinnalla. Vai onko?
Ympäristöystävällinen toiminta, kuten turhien sähkösyöppöjen sammuttelu ja jätteiden kierrätys, on jo monelle tuttua puuhaa kotona, mutta jostain mystisestä syystä toimistoissa ekosikailun karsiminen on vaikea tehtävä. Heti, kun lasku siirtyy työnantajan maksettavaksi, tietokoneet ja valot jäävät päälle ja kahvit ryystetään paperi- tai muovimukista, joka heitetään tyhjänä sekajätteeseen, lounaaksi vedetään grillikylkeä kermaperunoilla ja palaveripullat päälle, ja lopuksi suhautetaan työsuhdeaudilla yksin kotiin.
Miksei kustannusäästöjä tuova ympäristöystävällinen toiminta ole looginen toimintamalli ihan jokaisessa duunipaikassa? Yritykset koittavat muuttaa toimintaansa esimerkiksi WWF:n Green Office -sertifioinnin avulla, mutta toimiiko se vai onko kyseessä vain pinnallinen kilven kiillotus?
