KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA
UUSI MUSTA

Uusi Musta on tällä hetkellä määrittelemättömän pitkällä tauolla. Jutut ja aiheet kuitenkin elävät sekä Uuden Mustan keskustelualue toimii normaalisti. 

UUSIMMAT JUTUT

 

LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
KEMIKAALICOCKTAIL
« Vietnamilaiset rullat - hauskaa sormisyötävää | Main | Osta kiinalaista! »
torstai
maalis222012

Kumpaa uskoa, terveysprofessoria vai superfoodistia?

Kumpi on totuus, viranomaisen tieteellinen tieto vai tavallisen ihmisen kokemus? Siinäpä yksi lempikysymyksiäni, jota käsitellään tänä iltana myös Hullu juttu -ohjelmassa (Yle TV 2 klo 20.00). "Ärhäkkä huuhaa-tiedon kyseenalaistaja" ja "superfoodguru" väittelevät jopa viihdyttävän kiihkeästi siitä, voiko sairauksia parantaa oikealla ruokavaliolla ja mikä on virallisen lääketieteen merkitys ihmisten terveydelle. Lopulta vain toinen guruista uskoo itse olevansa oikeassa.

Superfood-aktivisti Olli Posti, toimittaja Marjut Tervola ja terveyssosiologian professori Markku Myllykangas. Kuva: Jari Kykkänen

Ohjelmassa toimittaja Marjut Tervola keittelee superfoodisti Olli Postin kanssa pakurikäävästä tehtyä teetä, ja soittaa samalla Eviraan, että uskallanko juoda. Ohjelma on kuvattu viime kesänä, jolloin pakurikääpää ei saanut vielä myydä elintarvikkeena, mutta lakiin tuli syksyllä muutos.

Eviran edustaja ei suosittele pakuriteen juontia, koska sillä ei ollut virallista elintarvikkeen asemaa, ja ”koska sille ei ole voitu osoittaa merkittävää käyttöhistoriaa”.

Hmm. Millainenhan historian pitäisi olla, jotta se olisi "merkittävä"? Pakurikääpää on käytetty vuosisatoja lääkkeenä Venäjällä - erään lähteen mukaan 5600 vuotta sitten Alpeilla kuolleen ihmisen laukusta on löytynyt pakuria.

Voisinkin kysyä, että kuinka merkittävä käyttöhistoria on nykyään varsin yleisillä torjunta-aineilla tai lisäaineilla?

En ole itse mikään superfoodisti, mutta ihmettelen sitä, miksi Suomessa viranomaisilla on niin suuri auktoriteetti. Kertokaapa te, jotka asutte tai olette asuneet muualla, miten media ja tavalliset ihmiset arvottavat viranomaisia ja toisaalta ihmisten arkikokemuksia? Entä mihin lokeroon ns. vaihtoehtoinen lääketiede tässä uppoaa? 

Esimerkiksi Hullussa jutussa viranomaiset ovat ihan vaan viranomaisia tai "rationaalisia ajattelijoita", kun taas vastapuolella on "luomuhippejä", "anarkistia ravintokriitikoita" ja "superfoodguruja". 

Terveysproffa räyhää viidakkomiehelle

Ohjelman parasta antia on superruoka-aktivistin Olli Posti ja terveyssosiologian professori Markku Myllykangankaan väittely siitä, mitä pitäisi uskoa, tutkittua tietoa vai ihmisen omaa kokemusta.

Myllykangas ei usko ollenkaan Olli Postin omia kokemuksia tai sitä, mitä hänen äidilleen tapahtui kortisonipiikkien käytön aikana. Posti taas kieltäytyy esimerkiksi rokotteista, mistä Myllykangas on silminnähden järkyttynyt. Molemmat argumentoivat hyvin, mutta eivät suostu kuuntelemaan toista.

Molemmilta kysytään lopuksi, kumpaa pitäisi uskoa. Vain toinen sanoo, että "minua".

Katso itse ja kerro, mitä mieltä olet:

Posti ja Myllykangas kiistelevät ohjelmassa myös tästä, mitä mieltä sinä olet: 

 

--> Hullu juttu Yle TV 2 klo 20.00, nähtävillä Areenassa 22.-29.3.  

Aiemmin Uudessa Mustassa: 

Reader Comments (3)

Tuohon terveysväittämään on pakko kommentoida sen verran, että se riippuu ihan siitä, millä aikavälillä asiaa vertailee. Luulen, että parikymmentä vuotta sitten ihmiset olivat todellakin terveempiä kuin nyt, sillä elintasosairaudet ovat lisääntyneet rajusti viime vuosina. Mutta sitten taas jos vertaa vaikkapa sadan vuoden päähän tai vaikkapa viidenkymmenenkin, niin ihmiset olivat varmasti sairaampia, koska Suomessa elintaso oli silloin paljon alhaisempi ja mm. ravinto oli vähänkin köyhemmässä perheessä puutteellista ja sairauksia ei joko osattu tai pystytty hoitamaan samalla tavalla kuin nykyään, joten sairastuminen oli vaarallista.

1800-luvulla ja siitä taaksepäin ihmiset kärsivät paljon enemmän mm. hengityselinsairauksista, koska asuinolosuhteet olivat usein huonot, asuttiin ahtaasti ja erityisesti Itä-Suomessa oli paljon savupirttejä, jotka olivat varsinaisia tappaja-tupia, sillä pirtissä saattoi olla savua yli puolet sen tilavuudesta. Ei ehkä tehnyt keuhkoille hyvää. Tuolloin oli paljon kulkutauteja ja välillä suoranaisia nälänhätävuosia, jotka "poistivat" heikkokuntoiset luonnollisella tavalla. Puutteellinen ravinto aiheutti mm. suolisto-ongelmia, riisitautia ja keripukkia ymsyms.

Tämä on tietysti Suomen historiaan peilaten, mutta yleisesti ottaen soveltuu länsimaiseen kulttuuriin. Afrikka, Kauko-Itä ja Latinalainen Amerikka ovat osin vertailukelvottomia meihin alhaisemman kehitystason vuoksi.

Pitkällä tähtäimellä sanoisin siis, että ihmiset ovat terveempiä kuin aikaisemmin, mutta parin viime vuosikymmenen kehitys on huolestuttavaa juurikin noiden elintasosairauksien vuoksi...

la 24.03.2012, 08:07 | Registered Commenterelina häkkinen

Niin, 5600 vuotta sitten käsilaukusta saattoi löytyä myös kanan luita, joilta kysyä neuvoa. Ei tarvitse mennä kuin 150 vuotta taaksepäin, niin paha silmä oli merkittävä sairauksien aiheuttaja. Ikiaikaisesta ja arvostetusta itämaisesta lääketieteestä sen verran, että Kiinan ensimmäisen keisarin kuolemanpelkoa lääkittiin elohopealla. Kaipa se pelko lopulta silläkin lähti.

Kuten Elinakin tuossa toteaa, vanhoja aikoja muistellessa aika kultaa "muistot" ravinto- ja terveyspuolellakin. 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuoliskollakin esimerkiksi lapsikuolleisuus oli jotain ihan muuta kuin nykyään. Keskimääräinen elinikä on noussut sangen lyhyessä ajassa useammalla kymmenellä vuodella, joten yhteiskunnassa on "vanhoja ja heikkoja" aivan eri tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä. Siinä mielessä menneitä aikoja ei juurikaan kannata pitää mittatikkuna.

Kyllä, lisäaineita pitää tutkia, ja epäilemättä sitä tehdään jatkuvasti. Kyllä, luonnontuotteita pitää tutkia, ja sitäkin tehdään jatkuvasti. Yksittäisten ihmisten omia kokemuksia ei voi pitää todisteena juuri mistään, sillä niitä vaikuttavia tekijöitä ei tavallisessa elämässä käytännössä pysty eristämään ja luotettavasti tunnistamaan.

Tämä ei tarkoita, etteikö ihmiset voisi saada apua pakuriteestä tai muista luonnontuotteista, mutta tutkimatta sitä vaikutusta ei voi todentaa. Ihmiset kun saavat terveysongelmiinsa apua myös astrologiasta, homeopatiasta, spiritismistä ja kuorolaulusta. Ja se on vallan mainiota! Olisin kuitenkin aika varovainen ennen kuin lähtisin mainostamaan kaljakellunnan terveysvaikutuksia, vaikka se subjektiivista mielihyvää tuottaakin ja epäilemättä jollakin tasolla terveyttä edistää.

la 24.03.2012, 18:57 | Registered CommenterSami Sundell

Kiitos Elina historiallisesta analyysistä :-), tuossa on varmasti perää.

Sami, on totta, että myös pakuria pitäisi tutkia, jotta voitaisiin tarkemmin sanoa, mihin kaikkeen se kenties auttaa tai ei auta. Kritisoinkin sitä, että se on ollut kokonaan kiellettyjen elintarvikkeiden listalla "merkittävän käyttöhistorian" puutteen vuoksi. Ilmeisesti siis sen on pelätty olevan jopa haitallista, ja tätä siis ihmettelen. Mahdolliset terveys- tai jopa lääkevaikutukset ovat oma lukunsa. Niihin en osaa ottaa tarkemmin kantaa, ja niistä kyllä näkisin mielelläni tutkimustuloksia.

- Terhi

ma 26.03.2012, 09:24 | Registered CommenterUusi Musta
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.