Siksi vouhkaamme e-koodeista
Terhi UpolaOlen niin lopen kyllästynyt asiantuntijoihin (ja heistä kertoviin juttuihin), jotka valistavat meitä kansalaisia siitä, että tuo teidän lisäainepelkonne on naurettavaa. "Sillä kyllähän puolukassakin on vaikka kuinka monta e-koodia".
Koettakaa nyt tajuta, että ei me olla niin tyhmiä! Kyllä mä tiedän, että puolukassa on e-koodeja. Kyllä mä tiedän, että lisäaineista, kuten joskus säilöntäaineista, on myös hyötyä. On mustakin tiettyyn rajaan saakka kiva, että ruoka säilyy; jotta en saa esimerkiksi ruokamyrkytystä tai jotta en joudu heittämään ruokaa roskiin.
Mikä mua sitten risoo?
Ensinnäkin pitkälle prosessoidut ruoat eivät maistu hyvälle. Vaikkapa rasvaton aspartaamijugurtti, yäääk!! Kun tarpeeksi paljon syö tuoretta perusruokaa, tuollaiset alkavat maistua supertylsiltä.
Toisekseen paljon lisäaineita sisältävissä ruoissa on usein muita(kin) epäterveellisiä aineksia, kuten sokeria. Jos haluan makeaa, valitsen mieluummin vaikka hunajaa tai ainakin annostelen sokerin itse, enkä haua mitään piilosokereita.
Kolmannekseen lisäaineilla parannetaan myös ulkonäköä. Miksi limppari tai lihavalmiste ei voi olla itsensä väristä? Jos väriaineeton ruoka ei houkuttele, ehkä siinä on jotain muutakin vikaa. Kuin että se on liian prosessoituna turhan mautonta.
Neljänneksi kyllä niissä lisäaineissa on paljon myös sellaista, jotka olisi ihan terveyden takia hyvä jättää käyttämättä. Kuten vaikka nitriitti ja aspartaami.
Viidenneksi en kestä, kun Suomessa viranomaiset on aina oikeassa. Niin kuin vaikka sikainfluenssarokotteen hankkimisessa. Tai ydinvoiman vaarattomuudessa. Omasta mielestään ja kansalaisten mielestä. Hei, ei ole. Me tavalliset ihmiset olemme itse oman syömisemme asiantuntijoita!
Reader Comments (3)
Hyvä teksti. Tuohon voisin vielä lisätä semmoisen, että lisäaineiden "vaarattomuus" on testattu aina kukin aine erikseen. Kukaan ei ole juurikaan miettinyt aineiden yhteisvaikutusta. Puolukkaan jokainen sen vitamiini ja hivenaine kuuluu ja ne jopa auttavat toinen toistaan imeytymään hyvin. Mutta lisäaineet ovat jo nimensäkin mukaan ylimääräisiä, jotain lisää. Entä jos joidenkin aineiden yhteisvaikutus ei enää olekaan niin hyvä?
Muuten tärkeää asiaa, mutta minua häiritsee tuo "ei yhtään e-koodia" -markkinointi... Jos valmistetaan vaikkapa ruisleipää, johon on lisätty sitä mainitsemaasi puolukkaa, ihan tuoreeltaan, niin siinähän on sitä e-koodillista pektiiniä... Mielestäni pitäisi puuttua niihin erikseen lisättyihin e-lisäaineisiin, eikä tuijottaa pelkästään sitä lisäainelistaa kokonaisuutena.
Muutamaa kohtaa teki mieli kommentoida, joten here goes.
Ensinnäkin, aspartaami. Kyllä, se rasvaton aspartaamijugurtti varmaan maistuu aika kamalalle. Mutta turha siitä on tuottajaa syyttää. Kun asiakas ostaa light/kevyt-tuotteen, asiakas tekee tietoisen valinnan. Usein asiakas ostaa sen aspartaami-jugurtin juurikin sen takia, koska siinä on aspartaamia, eikä esim sokeria. Sitäpaitsi, kun ne kerran menevät kaupaksi niin se tarkoittaa, että niitä halutaan. Sinäkö et halua? No kivat sinulle. En minäkään halua esimerkiksi tampooneja, mutta en silti valita, että miksi niitä myydään. Niissä purkeissa lukee, jos niissä on aspartaamia. Älä osta.
Toisekseen, sokeri. Ensinnäkin toisekseen, pientä ristiriitaa tässä. Ei saisi olla sokeria, muttei myöskään makeutusaineita. Me emme kaikki pidä karvaan katkerista ruuista, makeus on ihan kivaa aika monessa ruuassa, jossa emme tajuakkaan sen sokerin vaikutusta. Jaa, että hunajaa? Niin, että korvataan kaikki maailman sokeri hunajalla, vai mitä tässä haettiin takaa? Ensinnäkin, tai siis kolmannekseen, tai jotain, se olisi ihan tajuttoman kallista. Hunaja on kallista. Neljännekseen, mitäs se hunaja on? Kappas vain, hunajasta 17% on vettä ja 79% sokereita. Niin, siis sokeria, jota ei saanut olla lisättynä. Holy contradiction, batman! Kyllä se glukoosi ja fruktoosi ovat ihan glukoosia ja fruktoosia tulivat ne hunajasta tai sokeripussista.
Ei viranomaiset ole Suomessa aina oikeassa. Niillä nyt vaan on viran puolesta velvollisuus olla jotain mieltä. Jos ne viranomaiset kuitenkin ihan työkseen tutkivat näitä asioita ja päättävät niistä. Ei ne niitä suosituksia tai lausuntoja hatusta vedä. Teetkö sinä tätä hommaa työksesi?
Ydinvoimaan (jonka nyt jostain ihmeen syystä toit esille) en koske sen enempää, kuin toteamalla että tuotettua energiamäärää kohden ydinvoima on selvästi turvallisin energiantuotantomuoto, vain 0,04 kuolemaa/TWh. Esim tuulivoima tuulivoima on tappanut 0,15 ihmistä/TWh. Vuonna 1975 kiinassa kuoli 230 000 ihmistä kun vesivuomaa tuottanut pato murtui. Että niin.