Millaisen korkin alla viinisi kypsyy?

Vanhastaan viininjuojat ovat suosineet pullonsa sulkijaksi luonnonkorkkia. Nykyään aidon korkin rinnalla kilpailevat myös synteettiset korkit ja metalliset kierrekorkit. Korkkikorkki puolustaa asemiaan uusia vaihtoehtoja vastaan yllättävän hyvin. 

Minä en oikein lämpene kierrekorkeille. Tuoreen tutkimuksen mukaan esimerkiksi italialaiset ovat lamasta huolimatta samalla linjalla ja valmiita jopa maksamaan enemmän luonnonkorkilla suljetusta viinipullosta. Mutta onko luonnonkorkki paras valinta? Maku, hinta ja luontoystävällisyys ovat korkinvalinnassakin pyhä, joskaan ei kovin ristiriidaton kolminaisuus. 

Korkki luonnosta, koneesta vai kierteellä?

Espanja on yksi isoista viinimaista. Vierailin ennen joulua Valencian maakunnassa sijaitsevalla La Bodega de Pinoson viinitehtaalla, jossa pullotetaan luonnonmukaisesti viljeltyä viiniä.

Tehtaalla suljetaan pulloja eri tavoilla. Tavallisen luonnonkorkista valmistetun korkin lisäksi viinitehdas tarjoaa synteettistä korkkiversiota sekä korkkia, jonka ala- ja yläpää on valmistettu aidosta korkista ja keskiosa synteettisestä puristetusta korkkimateriaalista. Viimeisen korkkimallin etu on se, että korkki on halpa ja lisäksi viinin kanssa kosketuksissa oleva korkin osa on aitoa korkkia.

Viinitehtaalla työskentelevien Vanesa Fdez de Alban ja Roberto Izquierdon mukaan jokaisella korkkityypillä on omat hyvät puolensa. Korkkimetsät pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta, ja esimerkiksi Espanjassa korkkimetsässä on perinteisesti kasvatettu villisikoja. Aito luonnontuote on sulkijana arvostettu ja perinteikäs. Synteettinen korkki puolestaan kilpailee edullisella hinnallaan ilman luonnonkorkille mahdollista korkkivikaa.

Ja kuten tyypillistä, raha pyörittää myös korkkibisnestä. Yleensä La Bodega de Pinoson tuottamissa viineissä korkin materiaali riippuu viinin laadusta ja myyntihinnasta. Synteettinen korkki on luonnollisesti halvempi kuin aito korkki, mutta nykyään myös yhä useampi laatuviini suljetaan kierrekorkin alle.

Kierrekorkki on suljinperheen uusi, mutta suosittu tulokas.

– Kun aloimme tehdä viinejä kierrekorkilla, kaikki olivat niitä vastaan. Nyt he eivät halua enää tavallista korkkia.

Vanesa myöntää itse vieroksuvansa kierrekorkkia edelleen. Hänelle siinä on kuitenkin enemmän kyse tavasta kuin mistään muusta, sillä kierrekorkin edut ovat kiistattomat. Kierrekorkilla suljetut viinit ovat laadultaan tasaisempia kuin aidon luonnontuotteen alla kypsyvät. Synteettisten korkkien synteihin puolestaan lukeutuu mm. kovettuminen ja sitä kautta viinin hapettuminen.

Vaikka kierrekorkki ei ole vielä Espanjassa lyönyt itseään läpi, Roberto kertoo sisäänostajien toivovan etenkin Pohjoismaiden markkinoille useimmiten nimenomaan kierrekorkkia - tai hanapakkausta. Suomessa kierrekorkki on suosituin suljin: pulloihin pakatuista punaviineistä yli 70 % ja valkoviineistä lähes 90% on suljettu metallisella kierrekorkilla.

Maailmanlaajuisesti luonnonkorkki pitää yhä pintansa pullonsulkijain ykköspaikalla. Arvioiden mukaan viinipulloista noin 69 % suljetaan luonnonkorkilla ja noin 16 % synteettisellä korkilla. Metallisten kierrekorkkien osuus maailmanmarkkinoista on noin 15 prosenttia. Kierrekorkkien osuuden oletetaan kasvavan tulevina vuosina. Esimerkiksi Uuden-Seelannin viinituotannosta jo yli 90 % suljetaan kierrekorkin alle.

Aidon korkin kumartajat

Kaikki eivät kierrekorkkien suosimiseen suostu – vanhat viinimaat, kuten Ranska, Portugali ja Italia, panevat hanttiin! Luonnonkorkin suurin tuottajamaa Portugali on lähtenyt jo kampanjoimaan luonnonkorkin käyttämisen puolesta, Ranskassa luonnonkorkkia markkinoidaan mielikuvin.

Kyse on paitsi perinteistä ja romantiikasta, myös luonnonsuojelusta. Luonnonkorkki kerätään korkkitammen kuoresta yhdeksän vuoden välein. Operaatio ei vahingoita puuta. Samalla korkkiteollisuus kannustaa hoitamaan ja pitämään huolta perinnemetsistä, sillä ne ovat myös taloudellisesti arvokkaita. Eikä pidä unohtaa, että kierre- ja muovikorkkien jatkuva voittokulku saattaa myös viedä arvioiden mukaan työpaikan lähes 100 000 korkkiteollisuuden työntekijältä!

Luonnonkorkin kehittämiseen ei kuitenkaan ole panostettu tarpeeksi: korkkivikojen prosentuaalinen määrä on edelleen korkea. Itse en ole tällaiseen juomakelvottomaksi menneeseen litkuun vielä törmännyt, mutta yleisesti ottaen korkkiviaksi kutsutaan luonnonkorkista viiniin siirtyvää homeista ja tunkkaista tuoksua tai makua, joka voi aiheutua esimerkiksi korkin huokosissa muhivista sieni-itiöistä ja klooriyhdisteistä. Kilpailun koventuessa luonnonkorkin vikoja onkin yritetty ratkaista erilaisin menetelmin, kuten muun muassa peittämällä korkit ohuin kalvopinnottein, jotka estävät korkkivian siirtymisen viiniin.

Ehkäpä ratkaisu löytyy lähivuosina markkinoiden uusimmasta innovaatiosta eli maailman suurimman luonnonkorkkivalmistajan Amorimin lanseeraamasta Acquamarkista. Nimensä mukaisesti vesipohjaisella tiivistysaineella päällystetty pullonsuljin on valmistettu luonnonkorkista, se on täysin biohajoava ja kierrätettävä. Lisäksi tiiviste estää korkinpalojen joutumisen viiniin.

Maku – tekeekö korkki viinin?

Osalle viininjuojista aidon korkin kosketus on tärkeä ja korkin ruuvailu osa viininjuomisen nautintoa. Myönnän itsekin nauttivani pienestä taitoa vaativasta työtuokiosta aidon korkin kanssa, mutta muuttuuko viinin maku korkista riippuen?

Osa viineistä kaipaa kypsymistä vielä pullotettunakin, ja virheetön luonnonkorkki sopii erinomaisesti pitkään pullokypsytykseen. Synteettisen korkin hapenläpäisykykyyn voi kuulemma nykytekniikalla vaikuttaa, mutta pitkässä kypsytyksessä keinokorkki kuitenkin häviää aidolle luonnontuotteelle.

Itse en tällaisia makuvivahteita osaa viinistäni metsästää, joten turvaudun jälleen asiantuntijan apuun. Viinin hapettuminen on suurin viinin makuun vaikuttava tekijä. Alkon laadunvalvonnan päällikkö Risto Sairanen pistää korkit helposti järjestykseen laaduntarkkailun näkökulmasta.

– Kierrekorkillinen tuote on samaa aina, mutta luonnontuotteen alla maku voi vaihdella ja korkkivika tietenkin pilaa koko tuotteen. Myöskään synteettinen korkki ei ole osoittautunut niin hyväksi kuin aluksi luultiin.

Sairasen mukaan hanasta pääsee happea eniten. Kierrekorkki taas saattaa olla pitkällä aikavälillä liiankin vähän happea läpäisevä ja johtaa viinin typistymiseen.

Kohtuus kaikessa!

Vaikka luonnonkorkki on ainoa sataprosenttinen luonnontuote, jokainen Suomessa käytettävä korkkityyppi on kierrätettävää materiaalia. Alumiinista valmistetut kierrekorkit esimerkiksi voidaan sulattaa ja muotoilla uudestaan.

Hiilipäästöjä synteettisestä korkista syntyy luonnontuotteeseen verrattuna noin kymmenen kertaa enemmän, kierrekorkin päästöt ovat 26-kertaiset.

Jos ekologisuuden astetta mitataan viinin paremmalla säilyvyydellä, kierrekorkki parantaa dramaattisesti asemiaan suljintaistelussa. Viinipullon sisällön tuottaminen kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä moninkertaisesti pakkausmateriaaliin verrattuna: korkkivikojen yleisyyden vuoksi pilalle menee noin 5-8 % kaikista luonnonkorkilla suljetuista viineistä.

Toisaalta, kierrekorkin kasvattaessa suosiotaan perinteiset korkkimetsät ja niiden suojissa elävät kasvit, eläimet ja hyönteiset ovat uhattuna etenkin Espanjassa ja Portugalissa.

Kun kysyn, mitä korkkityyppiä WWF:n Suomen osastolla suositellaan, mutu-tuntumalta vastaus on kaikilla sama: luonnonkorkki lienee paras vaihtoehto.

Muutamia vuosia sitten WWF kampanjoi näkyvästi luonnonkorkin ja erityisesti Välimeren alueen perinnemetsien ja niiden ekosysteemien suojelun puolesta. Ekologisen jalanjäljen ohjelmapäällikkö Jussi Nikula on edelleen samoilla linjoilla.

- Aito korkki on luonnonmateriaalia, eikä sen käyttö kestävällä tavalla tehtynä vahingoita luontoa. Päinvastoin, sen käyttö edistää perinnemetsien ja ekosysteemin säilymistä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta se on paras vaihtoehto.

Voin siis jatkossakin hyvällä omatunnolla popsautella pulloja auki korkkiruuvin avulla - tosin lasipullon ekologisuus onkin sitten jo mutkikkaampi juttu, ja siitä on tulossa myöhemmin lisää asiaa! Jos siinä ohessa autan suojelemaan keisarikotkia tai pelastan korkkimetsän suojissa talvehtivan kurkipopulaation, aina parempi.

(Kuvat: Stock.xchang/Martin Rotovnik ja Alexandre Jaeger Vendruscolo, Linda Lappalainen)