Väite: muoti ei ole muuttunut sitten 1980-luvun?

Vanity Fair -lehti väittää vuoden 2012 ensimmäisessä numerossaan, etteivät design ja muoti ole muuttuneet kummoisesti viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen. Jutussa havainnollistetaan väitettä vertaamalla 1930-, 1950-, 1970-, 1990- ja 2000-luvun tyylejä. Kolme ensimmäistä tyyliä eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, kaksi viimeistä ovat hienosäätöä vaille toistensa peilikuvat.

 1960-luvun sliipattu kotiäiti on valovuoden päässä ilman rintsikoita kulkevasta 1970-luvun hippisnaisesta. Sen sijaan 1990-luvun jakkupuvut ovat suhteellisen käypiä vielä kahdenkymmenen vuoden päästä. 

Muoti ei tosiaan ole kummoisesti muuttunut sitten 1980-luvun. Olkotoppaukset pienentyivät vain kasvaakseen taas reiluiksi. Farkut ja tennarit ovat olleet ykköskatuvaate vuosina -82, -92, -02 ja -12. Hienosäätöistä eroa löytyy lahkeen leveydestä ja lenkkarin mallista. Tosin nekin toistavat itseään tasaisin väliajoin. Leveä lahje valtaa kohta taas katukuvan.  Jostain syystä 1980-90-luvulla syntyneiden sukupolvi ei enää kapinoi erottuakseen vanhemmistaan. Sama staattisuus pätee lehden mukaan myös designiin esimerkiksi autoissa. 

Paikallaan pysyminen johtuu artikkelin mukaan siitä, että katsomme taaksepäin mieluummin kuin eteenpäin. Olemme vanhanaikaisempia kuin ennen. Kirjoittaja Kurt Andersenin mukaan elämässämme on nykyään niin paljon uutta tietoa liittyen teknologiaan ja talouteen, ettemme pysty estetiikan puolella enää sisäistämään tai luomaan uutta. Kun maailma myllertää, tuottavat perinteet pukeutumisessa ja desingnissa meille turvan tunnetta.

Toinen syypää on Andersenin mukaan kapitalismi ja massatuotanto. Massayritykset eivät pysyisi perässä, jos muoti heittäisi kuperkeikkaa. Vaatejätit, kuten Gap tai Old Navy kuolisivat kasaan, jos farkut menisivät pois muodista. 

Artikkelin väite tuntuu pitävän paikkansa. Ainakin minun kohdallani: aina kun vierailen äitini luona, suuntaan hänen vaatekaapilleen kinuamaan jotain kotiinviemistä.  

Kuvat: Bold Sparrow & Rockism101.