Vuoden 2011 parhaat asiat

"Tämä on perähikiä eikä täällä koskaan tapahdu mitään. Ruotsissakin on vaikka mitä, eikä Berliinistä ja New Yorkista voi puhua edes samassa lauseessa." Höpö höpö! Varsinkin kuluneena vuonna Suomessa on tapahtunut superisti mahtavia juttuja. Kiitos suomalaisten, jotka uskovat, että kyllä täälläkin löytyy kysyntää, kyllä suomalaiset innostuvat, kyllä meillä riittää talkoohenkeä, huumoria ja ideoita! 

Listasimme vuoden 2011 parhaat uudet jutut, joille annamme isot aplodit! Ja iso arvostus myös teille, jotka olette osallistuneet näihin juttuihin ja ottaneet ne vastaan innolla. Listalle pääsi asioita, jotka ovat erityisesti lisänneet suomalaisten ymmärrystä maailman tilasta tai vieneet arkea kestävämpään - ja hauskempaan - suuntaan. Kerro sinä, mikä muu olisi ansainnut tulla mainituksi ja miksi!

1. Ravintolapäivä.

Harvoin olen syönyt yhtä hyvin ja hauskasti - ainakaan ravintolassa - kuin viime elokuun ravintolapäivänä. Koskaan aiemmin en ole syönyt jokaista ruokalajia eri ravintoloissa ja kaiken lisäksi ulkona, jutustellen tuntemattomien kanssa. Idea syntyi byrokratiaan turhautumisesta, mutta lopputuloksena oli karnevaali mielikuvituksekkaamman ruokatarjonnan ja värikkäämmän kaupunkikulttuurin puolesta.

Vähitellen muihinkin maihin leviävä ilmiö sai ansaitusti Suomi-palkinnon: “Hämmästyttävää, että kukaan terveysviranomainen ei ole yrittänyt kieltää Ravintolapäivää. Me halusimme Suomi-palkinnolla varmistaa, ettei niin tule käymään jatkossakaan", sanoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki MTV3:n uutisessa. 

Ravintolapäivä edustakoon kaikkia muitakin hauskoja & Facebookissa osallistujansa kerääviä pop up -asioita, joita on alkanut syntyä hiljalleen eri puolilla Suomea. 

Seuraava Ravintolapäivä järjestetään lauantaina 4.2.2012. Sinne!

2. Luomuruokaputiikit.

Suomalaisia kiinnostaa taas ruoan alkuperä. Luomusta kohkataan ja keskustellaan. Pieniä ja isoja luomuruokakauppoja perustetaan eri puolille Suomea. Aiheesta julkaistaan ja suomennetaan kirjoja. Yhdessä putiikeista luomuperunoille soitetaan rentouttavaa musiikkia. 

3. Tähdekokkaus.

Vielä 1990-luvulla kirpparivaatteet olivat noloja; vasta 2000-luvulla niistä tuli pop. 2010-luku teki saman ruoalle: tyhmä se, joka jättää käyttökelpoisen ruoan käyttämättä siksi, ettei keksi siitä mitään uutta ruokalajia. Uusi Musta järjesti jämäkokkikisan ja haastoi lukjoitaan dyykkaamaan omasta jääkaapistaan. Tähderuokaa kannustivat käyttämään myös vuonna 2011 ilmestyneet kirjat Kausiruokaa ja Sata ruokaa tähteistä.

4. Vaatelainaamo.

Vaatelainaamo on vielä pieni, mutta idea on iso: kaikkea ei tarvitse omistaa itse. Suurimmalla osalla meistä on tuhansia tavaroita, joita käytämme korkeintaan kerran vuodessa. Lainaamoajatuksen, tavaroiden vertaisvuokrauksen ja yhteisen omistamisen soisi jalkautuvan muillekin alueille. Jos et muista, mistä on kyse, lue Hertan kertomus lainaamon synnystä.

5. Hiekkapuhallus historiaan.

Paitsi ruoan, myös vaatteiden alkuperä on puhuttanut vuonna 2011. Yksi konkreettinen hyvä askel on ollut tappajafarkkukampanjan saavutukset. Kampanjan seurauksena suurin osa isoista eurooppalaisista vaatemerkeistä on luvannut, etteivät ne käytä vaarallista hiekkapuhallusmenetelmää.  Myös Greenpeace on onnistuneesti painostanut isoja vaatefirmoja luopumaan vaarallisista kemikaaleista tuotannossaan. 

6. Turku.

Tämä on stadilaiselta paljon sanottu: taisin ihastua Turkuun. Kaikki ovat puhuneet nyt Turusta, eivät vain helsinkiläiset, vaan myös tamperelaiset (ainakin yksi tamperelainen ystäväni kertoo rakastuneensa väärään kaupunkiin vuonna 2011). Piti ensin kirjoittaa tähän Turun sijaan yllätysilo, random act of kindness. Valitsin kuitenkin Turun. Yllätysiloilmiö on nimittäin näkynyt Turussa, esimerkiksi Turku365-kaupunkitaidekokonaisuudessa, jota on johtanut kokemuksellisen kaupunkikulttuurin konsultti ja kaikkein yllätysilottelijoiden äiti Meiju Niskala. Turkuun on kertynyt myös erityinen Suomi-design-keskittymä - ja se lunasti hyvin paikkansa kulttuuripääkaupunkina.

7. Muikku.

Tonnikalaboikotti voi tuntua sushieliitin puuhastelulta, mutta kyse on isommasta ilmiöstä: kotimaisen, lähellä tuotetun, aiemmin arkisena pidetyn arvostuksesta. Puhun nyt erityisesti kalasta, mutta sama koskee montaa muutakin asiaa. Uhanalainen tonnikala ei todellakaan ole jees, kotimainen muikku ja silakka ovat! Julistimme viime talvena, että purkkimuikku on uusi tonnikala, ja sain tässä muutama kuukausi sitten todistaa ilosanoman levinneen, kun söin purkkimuikkusalaattia helsinkiläisravintolassa. Mihin ihmeeseen tarvitsemme täällä Suomessa uhanalaista, kaukaa tuotua tonnikalaa (vaikka sitä saisikin jatkossa enemmän viljeltynä)?

Mikä sinun mielestäsi oli parasta vuonna 2011? Äänestä vuoden 2011 huippua Uuden Mustan etusivun kyselyssä (oikeassa sivupalkissa) tai jätä oma ehdotuksesi 9.1. mennessä!

PS. Huuhtohylsy voitti ansaitusti Vuoden turhake 2011 -tittelin!

Kuvat: Hertta, Katja, Viivi ja Terhi.

Comments

[Katja Lahti]

Mä lisäisin tohon listalle vielä Matti Nurmian hiilidioksidin neutraloinnin ja tietenkin erilaiset aurinkoenergian hyödyntämiskeinot (tässä maassa sille pitää oiekasti antaa arvoa!) kuten aurinkoenergialla latautuva puhelin. :)