Pukeudu kotimaiseen mäntyyn!

www.fellisa.comAlusvaatetestin yhteydessä haikailin, että joku alkaisi valmistaa mäntykuidusta ekologisia ja eettisiä lähivaatteita. Suomessa on kuin onkin juuri kehitetty menetelmä, jonka avulla kotimaisesta puukuidusta voi valmistaa materiaalia vaateteollisuuteen, siis muustakin kuin männystä, vaikkapa kuusesta ja koivusta. 

Uusi suomalainen menetelmä muokkaa puuselluloosasta materiaalia tekstiiliteollisuudelle ilman suurta kemikaalikuormaa. Käytännössä kuitu vietäisiin paaleina muualle maailmaan, vaikkapa Kiinaan, jossa siitä valmistettaisiin ensin lankaa ja kangasta ja sitten vaatteita.

Myös menetelmää voi viedä, sillä sitä voi käyttää minkä tahansa kasvikuidun, kuten vaikka bambun jalostukseen. 

Tällä uudella suomalaisella suoraliuotusmenetelmällä voisi korvata viskoosimenetelmän, jota nykyään käytetään erilaisten kasvikuitujen jalostuksessa, ja jossa tarvitaan paljon kemikaaleja. Esimerkiksi bambuvaatteita pidetään usein ekologisina, koska bambun kasvattaminen on ekotehokasta, mutta yleensä vaatteeksi jalostamiseen käytetään nimenomaan epäekologista viskoosimenetelmää.

Puuvillan viljelyyn tarvitaan paljon vettä ja kemikaaleja, mutta sillä on toinenkin iso ongelma: kun väestö kasvaa ja elintaso nousee, vaatteiden kysyntä kasvaa. Ja puuvillantuotanto kilpailee jo pahimmillaan ruoantuotannon kanssa, eikä tuotantoa siksi ole juurikaan enää varaa kasvattaa. Uudella menetelmällä käsitelty puukuitu muistuttaa ominaisuuksiltaan puuvillaa.

Ruokanäkökulmasta luomupuuvillakin on ongelmallista; luomuviljely vaatii tuplamäärän peltopinta-alaa tavanomaiseen verrattuna, ja pahimmillaan sen osuuden kasvu voi syrjäyttää elintarvikepeltoja.  

- Puuvillan tuotanto on tällä hetkellä noin 80 miljoonaa tonnia, ja kysynnän arvellaan nousevan noin 150-200 tonniin eli kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä, sanoo professori Pertti Nousiainen. Hän on johtanut keksinnön tehnyttä tutkimusryhmää.

Menetelmä on kehitetty Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta taustalla mukana ovat kaikki suomalaiset metsäteollisuusyritykset, teknilliset yliopistot ja muutama muu iso firma. Kyse on siis kansallisesta hankkeesta, jolla voisi parhaimmillaan olla iso merkitys myös Suomen taloudelle. Jes, olisi mahtavaa, jos Suomi tunnettaisiin nimenomaan cleantechin edelläkävijänä!

Aiheesta muualla: Tekniikka&Talous: Puuvillan korvaaja tulee pakastekaapin kautta