Stevia korvaa pian aspartaamin?

Stevia-kasvin lehdistä eristetty makeutusaine, steviosidi, on vihdoin kesän aikana saanut EU:ssa puoltavan lausunnon lisäaineena. Prosessi on kesken, mutta hyväksytty-leima pitäisi saada jo tänä syksynä. Näin ollen steviosideja voidaan jo lähitulevaisuudessa markkinoida makeutusaineena ja teollisuus voi ottaa ne käyttöönsä. Olisiko luontaisessa steviassa aineksia makeutusainekuninkaaksi, joka tyrkkää kukkulalta alas valtaa pitävän aspartaamin? Kiistellyn aspartaamin käyttö kun on otettu huolestuneiden kuluttajien takia EU:ssa pikaiseen uudelleenarviointiin.

Makeutusainekukkulalla saattaa tulla kärhämää, kun monen diabeetikon, laihduttajan ja luonnollisuuden nimiin vannovan kaapista löytyvää steviaa saa kohta markkinoida makeuttavana lisäaineena. Jos tarkkoja ollaan, stevia-kasvin lehtiä ei saa myydä sellaisenaan makeutustarkoituksiin, vaan vain siitä eristettyä steviosidia. Kansankielessä puhutaan kuitenkin steviasta makeutusaineena, ja käytän sitä siksi tässäkin.

Tähänkin mennessä steviaa on saanut ostettua esimerkiksi luonnontuotekaupoista, kunhan sitä ei ole markkinoitu makeutusaineena. Pienten jauhepussien myynti onkin tuntunut yhtä salamyhkäiseltä kuin huumekauppa, ja parhaista ostopaikoista on kertynyt nettiin monta keskustelua. Syksyn aikana salamyhkäisyyden pitäisi kadota stevian ympäriltä, kun sitä saa kaupata reilusti sen hyvällä ominaisuudella, makeudella.

Voisiko stevia olla luontainen korvaaja muun muassa light-limuista, jogurteista ja jäätelöstä tutulle aspartaamille? Minä toivon sitä, enkä ole yksin. Vaikka aspartaami on eniten käytetty makeutusaine, sen haittavaikutuksista ollaan montaa mieltä. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston sivuvaikutusrekisterissä aspartaamille listataan 6 000 haittavaikutusta: diabetes, aivosyövät, migreenin puhkeaminen, MS-tauti, Alzheimer, epilepsia, väsymys, muistin heikentyminen… Toiset tutkimukset taas toteavat, että mitään haittavaikutuksia ei ole, jos aspartaamia ei vedä yli hyväksyttävän päiväsaannin (ADI-arvon), joka on 40 milligrammaa painokiloa kohden. Jos siis painat 60 kiloa, voisit nykysuositusten mukaan kulauttaa kurkustasi alas aspartaamijuomia neljä litraa päivässä.

Steviosidi tai aspartaami eivät riitä makeuttamaan yksinään

Stevia häviää makeutusaineiden välisen kilvan siinä, että sitä saisi nauttia päivässä paljon vähemmän kuin aspartaamia; EU:n päätöksellä vain 4 milligrammaa painokiloa kohden. Käytännössä stevialla makeutetun tuotteen joukkoon pitäisi sekoittaa jotain muuta makeutusainetta, jotta makuelämyksestä tulisi sopiva kuluttajan vaativalle suulle.

Mutta kilpakumppani aspartaamilla on sama ongelma: se ei pärjää yksin. Sekaan heitetään normaalisti jotain muuta keinotekoista makeutusainetta, kuten asesulfaami K:ta. Mutta kääntyisikö maapallo ympäri, jos steviaa jatkettaisiinkin tarvittaessa sokerilla? Jos moinen on mahdollista, valmiina olisi luonnollinen makeuscocktail, jonka minä maiskuttelisin menemään puhtaalla kemikaaliomatunnolla. Diabeetikot tosin eivät ideasta taitaisi riemastua.

Vähemmän on enemmän ja makeampaa

Makeuspitoisuus tuo kilpaotteluun lisää vivahteita. Steviosidi on 300 kertaa makeampaa kuin sokeri, eikä se sisällä yhtään kaloria. Ilman kaloreita porskuttaa menemään myös aspartaami, mutta se on ”vain” 100–200 kertaa makeampaa kuin sokeri. Eli vaikka steviosidiä saa käyttää vähemmän, vähempi määrä myös riittää makeuttamaan paremmin kuin jos jogurttiin iskisi saman määrän aspartaamia. Johan menee mutkikkaaksi!

Lisäjännitystä tuo vielä kysymys siitä, rajoitetaanko aspartaamin pääsyä makeutusaineiden kilpakehään, kun sen uudelleenarviointi valmistuu ensi vuoden aikana. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA kun aikaisti aspartaamin turvallisuusarviointia sen ympärillä käyvän huolestuneen kuhinan takia.

– Alunperin makeutusaineet piti arvioida uudelleen vasta vuonna 2020, sillä niitä on tutkittu niin paljon. Aspartaami herättää ihmisissä kuitenkin niin paljon huolta, että se päätettiin ottaa käsittelyyn jo nyt. On tosiasia, että aspartaamin ja muiden lisäaineiden yhteisvaikutuksista tarvitaan lisätietoa. Mutta että aspartaami kiellettäisiin koko Euroopassa, sen vaarallisuudesta pitäisi olla vahvaa tutkimusnäyttöä, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuoteturvallisuusyksikön ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen selvittää.

Aspartaami kulkee samaa rapistuvaa tietä kuin natriumglutamaatti

Kuluttajan pitämällä älänmölöllä on siis väliä! Sama pätee myös lähikaupan hyllyjen välissä nälkäisenä tehtyihin päätöksiin. Jos haluan stevian edes kurottelevan kohti aspartaamin makeutusainevaltaistuinta, minun täytyy käyttäytyä myös ruokaostoksilla sen mukaan. Ravintomme lisäaineet -kirjan kirjoittaja ja lääketieteen sekä kirurgian tohtori Pertti Lähteenmäki uskoo, että ruokakaupassa lisäainelistoja tihrustavat ostajat tulevat yhä vain lisääntymään.

– Valveutuneet kuluttajat käyttävät yhä enenemissä määrin luonnollisia aineita. Ja sama kehitys tulee jatkumaan. Teollisuus seuraa perässä, vaikkakin hitaammin. Uskon, että asia edistyy samalla tavalla kuin jo nyt glutamaattipuolella. Nyt mainostetaan, että tuote ei sisällä natriumglutamaattia. Tulevaisuudessa paketeissa lukee, että ne eivät sisällä aspartaamia, Lähteenmäki ennustaa.

Miten sitten välttää helpoiten keinotekoisia makeutusaineita? Stevian tekemää vallankumousta odottaessa helpoin tapa on jättää ”Ei lisättyä sokeria” -purnukat ja paketit kauppaan. Vaikka slogan kuulostaa mehukkaalta, se yleensä myös tarkoittaa sitä, että tuotteen makeus on peräisin jostain keinotekoisesta. Vaikka olin juuri perehtynyt asiaan, meinasi kauppamatkalla mukaani tarttua suolakurkkupurkki, jonka kyljessä luki "ei lisättyä sokeria”. No ei oltu lisätty ei, mutta luonnontuote sokeri olikin korvattu aspartaamilla ja sen muilla makeutusainejengiläisillä.

Kuvassa sukraloosilla makeutettuja kurkkuja.

Taustatiedot ja lähteet:

Haastattelut: Jyväskylän kaupungin ravitsemusterapeutti Mari Viiru, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston kaupallisen neuvoksen Leena Mannonen, Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tuoteturvallisuusyksikön ylitarkastajan Sanna Viljakainen, maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Anna Lemström.

Muut lähteet: Mats-Eric Nilsson: Petos lautasella. Tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet? ja Aitoa ruokaa. Väärentämättömän ruuan opas. Lähteenmäki, Nuutinen ja Parikkinen: Ravintomme lisäaineet. Käyttö Haitat Lisäaineeton Ravinto. Noora Shingler: Marjoja & Maskaraa. Kuinka hylkäsin turhat ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran internetsivut.

Kuvat: Stevia-kasvi: Flickr/onezzzart, jauhepussi: Cocovi, stevia-cola: Flickr/clementpetit2, muut kuvat Terhi

Comments

[markku supinen]

eikös joillekin kuluttajille liika banaanin syöntikin ole vaarallista?
ämpärillinen vettä nopeasti juotuna tappaa. jne.

aromit oli ennen luontaisia, luontaisen kaltaisia ja keinotekoisia. miten nyt?

leipien pakkauksiin sai lisätä viime vuosisadalla bha'a ja bht'a. mikä lie elintarvikeviranomaisten kanta tänään?

iloista syksyä