Lindan sisäinen hippi ja hedonisti käyvät kamppailua lentokoneessa

Kolmikymppinen Linda Lappalainen on Uuden Mustan tuorein vahvistus. Viivi sanoi meille heipat ja jatkaa Ylellä muita hommia kuten Olotilaa, jota hän on koko ajan tehnytkin osa-aikaisesti. 

Linda toimii kirjeenvaihtajana ulkomailta, sillä hän ei paljon paikallaan Suomessa viihdy. Tällä hetkellä hän raportoi Espanjan Alicantesta, joten jos teillä on Espanjaan liittyviä juttuideoita tai -toiveita, kannattaa ottaa yhteyttä Lindaan! Linda tehnyt Ylellä tiedottajan ja toimittajan hommia kymmenisen vuotta, mutta irrottautui nyt freelanceriksi - siten on helpompi lähteä maailmalle ja toteuttaa uutta intohimoa, valokuvausta.

Myös Linda sai eteensä hipit kysymykset:

1. Miksi olisit huono hippi?

– Henkinen hippeyteni on ristiriidassa sisäisen hedonistini kanssa, ja kannan siitä maailmantuskaa. Minulla on kolme perisyntiä: rakastan ilotulituksia, myyn vaikka sieluni kylpyläpaikasta Budapestissä, ja puolentoista vuoden ekologisen junailuputken jälkeen jouduin myöntämään itselleni, että rakastan lentämistä, enkä halua istua viikkoa junassa päästäkseni kaukomaille! Nuorempana sentään näytin hipiltä, nykyään en. Mutta kehitys näyttää kulkevan takaisin oikeaan suuntaan.

2. Milloin viimeksi jouduit viherpesun uhriksi?

– Eräs pesuainevalmistaja väittää tuotteensa olevan ympäristöystävällinen: aineessa sinänsä ei liene pahempia puutteita, mutta sitä myydään muovipullossa, josta ei selviä käytetyn muovin laatu (ja sitä myöten pakkauksen kierrätysohjeet). En saanut asiasta selkoa edes soittamalla valmistajalle. Buuu!

3. Mitä ajattelit viimeksi julkisesta liikenteestä?

– No, reilusti kirosin HSL:n alimpaan hornaan, koska ratikka oli ajoissa ja minä en. Yleisesti ottaen sätin ja syytän mielessäni kaikkia liikennevälineitä, joita joudun odottamaan yli viisi minuuttia, vaikka oikeasti Suomessa julkinen liikenne on aivan huippuluokkaa. Nyt olen saanut asiaan jälleen uutta perspektiiviä, sillä Välimeren rannoilla julkinen liikenne tarkoittaa useimmmiten pitkänpuoleista kävelyä julkisella paikalla muiden autottomien seurassa...

4. Mihin roskikseen laittaisit purkan?

- Sekajätteeseen. Odotan parempaa tulevaisuutta tällekin asialle.

5. Mikä ideologia ruokakaapistasi näkyy?

- Melko epäilyttävä. Suosin suomalaista, raakaa ja kevyesti pakattua, mutta muuten vedän aika fiilispohjalta. Vakiovarusteisiin kuuluvat minitomaatit, kaali ja kissani gourmet-ruuat. Pakkasesta löytyy aina vihreitä papuja ja jäätelöä. Yleensä paikalla on myös pullo jotain hyvää viiniä.

6. Piipaa-miehet tulevat hakemaan sinut pois lähikaupastasi. Mitä on tapahtunut?

– Aivosulakkeeni ovat kärähtäneet, kun olen jäänyt pohtimaan hinnan, eettisyyden ja ekologisuuden dilemmaa eli sitä, pitäisikö mieluummin ostaa lähellä mutta kasvihuoneessa kasvatettuja kalliita tomaatteja vai siirtolaistyövoimin kauempana kasvaneita halpoja tomaatteja, jotka tukevat harmaata taloutta mutta toisaalta edes jollain lailla takaavat elannon maatyöläisille.

7. Keuli parhaalla kirppishankinnallasi?

– Tummapuinen tuolini saa edelleen satakielet laulamaan päässäni – se irtosi mukaan 15 eurolla ja löysi heti paikkansa työpöytäni edestä. Toisaalta, monet kolmen ja puolen sadan kappaleen Aku Ankan taskukirja -kokoelmani helmistä ovat löytäneet tiensä hyllyyni samaa tietä.

8. Millä eläisit, jos joutuisit asumaan metsässä viikon?

- Pitäisin todennäköisesti tervehenkisen nestepaaston, keittelisin teetä kuusenneuloista ja mehua marjoista. Viiden päivän jälkeen alkaisin vahvassa ketoositilassa pihistämään retkeilijöiden eväitä.

9. Mihin mielenosoitukseen osallistuisit?

- Olen mielenosoitusten suhteen kevytkenkäinen ja lähden helposti mukaan asian kuin asian puolesta. Yleensä tosin tiiraan tapahtumia mieluiten linssin läpi.

10. Mitä ekojeesus sanoo sinulle taivaan porteilla?

– ”No, mutta siinähän sinä olet! Kuule, ennen kuin alan näyttää paikkoja, meidän täytyis vähän jutella...”