Halvat lennot tulivat jäädäkseen

Tulimme Nooran ja Hannen kanssa juuri Berliinistä. Lensimme sinne Air Berlinillä, joka on yksi euroopan suurimmista halpalentoyhtiöistä. Halvan lennon ostaminen tuntuu vähän samalta kuin ketjuliikkeen t-paidan: tämä halpuus ei synny vain siitä, että saastumisen todellisia kustannuksia ei korvata, vaan tämä revitään taatusti jonkun selkänahasta. Mutta kenen?

Viime torstaina herätyskelloni soi 4.10. Aamukone odotti Helsinki-Vantaalla. Pari tuntia ja olisin Berliinissä, ihan uudessa ympäristössä. Yksi halpalentojen halpuuden syy taitaa piillä tässä: ne lentävät usein todella aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Bisnesmatkustajat ja muut, jotka ovat valmiita maksamaan sopivista kellonajoista, lentävät päivemmällä. Hinta on alhainen, koska palvelu on karsittu minimiin ja koska halpayhtiöt lentävät yleensä vain varmoja yhteyksiä täysillä koneilla. Jos joku yhteys ei kannata, se lopetetaan yleensä paljon nopeammin kuin perinteisissä yhtiöissä. 

Harvemmin olen miettinyt, mistä muusta halpa hinta koostuu. Voiko toiminta olla kannattavaa?

– Maalaisjärkikin sanoo, että hinnoissa ei ole ilmaa. En näe, että pitkään voi myydä näin halvalla, arvioi kestävään matkailuun perehtynyt Mari Mero.

– Ei pidä antaa sen hämätä, että firmoja tulee ja menee, sanoo lentoliikennebisnekseen perehtynyt professori Jorma Mäntynen Tampereen Teknillisestä yliopistosta. Hänen mukaansa kaikessa uudessa ja kilpaillussa bisneksessä käy näin, kun yritykset etsivät paikkaansa. Joku niistä sen aina myös löytää.

Halpalentoyhtiöiden määrä kasvaa, eikä ole näkyvissä, että lentojen hinnat nousisivat tavallisen kansan ulottumattomiin sen enempää kuin ne nytkään ovat. Mäntysen mukaan on yleinen harhaluulo, että nyt elettäisiin jotain poikkeuksellisen halpojen lentohintojen aikakautta. Koko Eurooppaa ajatellen hinnat saattavat olla hienoisessa noususuunnassa, mutta eivät niin voimakkasti, että voitaisiin sanoa halpojen lentojen olevan loppumassa.

Energian hinta noussee lähitulevaisuudessa ja lentoliikenne tulee jo ensi vuonna eli 2012 osaksi päästökauppaa. Näiden on arveltu hilaavan myös lentojen hintoja reippaasti ylöspäin. Mäntysen mukaan ainakin Suomessa halpalentobisnes on silti niin uutta, että sillä on varaa kasvaa – Suomessa on vastikään aloittanut monta eurooppalaista halpayhtiötä. Ja kun sekä tarjonta että kysyntä lisääntyvät, hinnoilla on tapana laskea. Keskimäärin mitään suurta hinnan korotusta ei siis ole luvassa. 

Onko halpis myös pahis?

Jos kaikesta huolimatta lentää, olisiko perinteinen lentoyhtiö jotenkin kestävämpi tai eettisempi vaihtoehto? Onko halvan lennon tilaaminen vähän sama asia kuin halvan t-paidan ostaminen ketjuliikkeestä – koskaan ei tiedä, millaiseen työntekijöiden riistoon halpuus perustuu?

Yhteistä on ainakin se, että halpalentoyhtiöt pyrkivät painamaan työntekijäkustannukset mahdollisimman alas. Työehdot ovat usein työntekijän kannalta epöedullsemmat ja työntekijöitä palkataan halvemman työvoiman maista. Tulevatko lentoemännät kohta Bangaldeshista ja Vietnamista?

– Ei lainkaan kaukaa haettu ajatus, professori Mäntynen vastaa. 

Mäntynen matkusti itse juuri Helsingistä Ouluun koneessa, jonka lentoemännät olivat virolaisia. Lentoalan henkilökunnan työehdot liikkuvat Mari Meron mukaan todennäköisesti samaan suuntaan kuin työelämässä muutenkin: jos työntekijöiden vastuu kasvaa entisestään, toki sama käy myös lentoyhtiöissä.

Ympäristön kannalta halpalento on monimutkainen juttu. Lyhyellä aikavälillä se voi olla parempi kuin perinteinen: halpalentoyhtiöillä on Mäntysen mukaan yleensä uusi eli suhteessa pienipäästöinen lentokalusto, ja ne pyrkivät aina saamaan koneensa täyteen. Silloin päästöt matkustajaa kohden ovat selvästi pienemmät.

Toisaalta halpalentobisnes ilmiönä saa lentomatkustamisen kasvamaan voimakkaasti, mikä taas on huono juttu. Esimerkiksi 15 vuotta sitten briteistä vain 25 prosenttia oli lentänyt, mutta halpalentojen myötä nyt jo 50 prosenttia briteistä on ollut ilmassa. Pitkää aikaväliähän tässä pitää tarkastella, eli halpa lento ei ole kovinkaan kestävä vaihtoehto. Lisäksi halpayhtiöt lentävät usein parin tunnin matkan päähän pääkaupungista, kuten Suomessa Tampereelle. Jos suunta on kuitenkin pääkaupunkiin ja matkaa aikoo jatkaa maanteitse, koko matkan päästöpotti voi kasvaa yllättävän suureksi.

Matkustaessa joutuu siis tekemään samoja eettisiä päätöksiä kuin jokapäiväisillä ruokaostoksilla. Ovatko itselle tärkeimpiä ympäristöasiat, ihmisoikeudet, oma tai muiden terveys tai nautinto, vai joku muu? 

Eikä riitä, että valitsee oikean matkustusmuodon, kun lisäksi täytyy vielä miettiä eri lentofirmojen toimintatapoja. Voiko asiaan jotenkin vaikuttaa, siis muuten kuin pysymällä kotona? 

Tottakai voi. Aina voi miettiä omaa pakkoaan matkustaa lentämällä, ja varsinkin sitä, kuinka usein ja miten monilla välilaskuilla. Myös muut matkustusmuodot saastuttavat, mutta toki laivalla voi matkustaa pari kolme kertaa samoilla päästöillä kuin yhdellä lentomatkalla.

– Ja ainakin jos matkustaa, siitä ei pidä tuntea huonoa omaatuntoa. Se ei ilmastoa hyödytä, Mari Mero sanoo.

Mari Mero ei usko, että lentohinnat nousevat ainakaan siksi, että yhteisesti päätettäisiin niiden jatkossa kattavan todelliset kustannukset ilmaston saastumisesta. 

– Lentoalan etujärjestöt kuten WTTC (The World´s Travel and Tourism Council) ovat todella vahvoja. Ennemmin maailma tukehtuu hiilidioksiidiin kuin lentojen ympäristöhaitat saataisiin kokonaan lisättyä lippujen hintoihin, Mero heittää.

Mero uskoo, että ilmasto lämpenee niin lentomatkustamisen kuin muunkin ihmisen toiminnan seurauksena joka tapauksessa, joten yhä enemmän pitäisi alkaa miettiä sitä, miten sopeudumme esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sääolosuhteiden vaihteluihin.

Lentomatkustamiseen vaikuttamisessa omalla tekemisellä on vähän sama asema kuin lihansyönnissä: oman kulutuksen vähentäminen voi tuntua tärkeältä, mutta sillä ei voi pysäyttää kasvavan kiinalaisen keskiluokan halua tehdä samaa. Halpalentobisnes kasvaa nimittäin juuri nyt voimakkaimmin Aasiassa, jossa monilla on jo varaa lentää lomamatkalle.

Ei silti, etteikö lentämisen ongelmallisuutta kannattaisi edelleen miettiä. Viihdyin Berliinissä sen verran hyvin, että menen sinne mielelläni uudestaankin vaikka pidemmäksi aikaa. Silloin laiva+juna-yhdistelmä on ehdottomasti harkinnan arvoinen matkustusmuoto. 

Aiemmin Uudessa Mustassa: 

• Ekomatkailu terminä ei takaa mitään
• Selviytymisopas Siperiaan

KUVAT: Noora, Terhi, Flickr/Dullhunk ja UggBoy-UggGirl