Söisitkö keinolihaa, joka säästää eläimen hengen?
Voiko lihaa syödä ilman, että yhtäkään eläintä tapetaan? Tulevaisuudessa voi, jos eläinten kudosnäytteistä kasvatetusta lihasta tulee massatuote. Keinoliha kasvaa nyt vasta laboratorioissa, mutta 20 vuoden päästä se saattaa olla käypä ja kohtuuhintainen proteiininlähde, jota voi ostaa lähimarketista. Koostumuksesta yritetään parhaillaan muokata mahdollisimman lihamaista, mutta makuun tutkijat eivät ole vielä ehtineet panostaa. Se jääneekin lopulta elintarviketeollisuuden huoleksi. Söisitkö sinä?
Labraliha, soluliha, keinoliha, kudosliha. Fakta on, että sekä ihmisten määrä että lihansyönti kasvavat koko ajan. Nykymenolla maapallolta loppuu laidunmaat ja puhdas vesi, jos lihatuotannon tilalle ei keksitä jotain uutta. Eikä kiinalainen keskiluokka todellakaan suostu puremaan enää pelkkää bambua ja tofua. Miten olisi massatuotettu keinoliha? Se armahtaisi kyseenalaisissa oloissa kasvavia tuotantoeläimiä ja vähentäisi rutkasti hiilidioksidipäästöjä. Plus että niitä viljelymaita voitaisiin säästää ihmisten syömien kasvien viljelyyn eikä käyttää eläinten rehun kasvattamiseen.
Mutta kudosliha herättää myös epäilyjä: Onko se millään tavalla luonnollista? Voiko sellainen olla terveellistä? Jopa terveellisempää, väittää laboratoriossa lihaa kehittelevä hollantilaistutkija Mark Post. Siinä kun ei ole tyydyttyneitä rasvoja, mutta siihen voisi lisätä vaikka terveellistä omega-kolmosta. Voihan se toki olla terveellisempää kuin liha, mutta ei se silti tarkoita, että se olisi itsessään erityisen terveellistä, tai terveellisempi proteiinin ja rasvan lähde kuin vaikkapa pavut ja kasviöljyt.
No, light-tuotteetkin lanseerattiin alun perin terveysargumenteilla, mutta juuri terveyssyistä monet ovat myös luopuneet niistä. Labralihassa ei tosiaan ole ainakaan toistaiseksi rasvaa, sidekudosta eikä verisuonia, vaan ne pitää siihen kehittää tai lisätä. Siksi keinoliha ei voi toistaiseksi olla pihviä vaan lähinnä jauhelihaa ja makkaraa. Kyllähän elintarviketeollisuus nytkin kehittää monenlaisille lihamössöille makuja, jotka eivät välttämättä muistuta sitä alkuperäistä. Olisiko tämä sittenkään niin erilaisia kuin pinkistä mössöstä tehdyt kananugetit (ks. Gizmodon kuva alla)?
Aitojen makujen etsiminen on nyt in, mutta samaan aikaan eineksiä myydään järjettömiä määriä. Einespizzassa ei kai ole niin väliä, mitä proteiinia siinä on - samalta se kumminkin maistuu. Ja jos asiaa ajatellaan maailmanlaajuisesti, kyllä moni taatusti söisi mieluummin keinolihaa kuin vetäisi pelkkää maissipuuroa, nälästä nyt puhumattakaan. Aito maku -piperrys kun on meidän harvojen etuoikeus.
Mutta söisinkö itse? Suhtauduin ideaan aluksi innolla: onpa hienoa, jos tämä vähentää tuotantoeläinten pitoa ja hiilidioksidipäästöjä. Mutta mitä enemmän perehdyn koostumukseen ja mahdollisiin makuihin, homma alkaa epäilyttää. Öö, siis onhan se yleisellä tasolla hienoa, jos lihansyönti vähenee, mutta että minäkö söisin sitä? Kun muutenkin pyrin laittamaan ruoan mahdollisimman perusraaka-aineista, tämä ei ihan kuulosta sellaiselta. Kasvissyönti olisi varmasti helpompaa.
Laboratoriossa kasvatetusta kudoksesta on ainakin ajatuksen tasolla mietitty myös nahan korvaajaa vaateteollisuuteen (Victimless leather -projekti, ks. viereinen kuva). Nahkatakin voisi siis kasvattaa syöttämällä kudosta lasipullossa ja muovaamalla siitä vaatteen, jonkinlaisen puolielävän takin siis. Huh.
Kysyin mielipidettä tähän vielä teoreettiseen, mutta eettisesti kiinnostavaan lihakysymykseen myös Madventuresin Tunnalta, Animalian Kati Pullilta, ”lihansyöjäkokki" Sami Garamilta ja lihafirma HK Agrin toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilältä.
Kati Pulli, Animalian vt. toiminnanjohtaja:
- (Laboratorioliha) on erittäin positiivinen asia, jos sillä pystytään välttämään elävien eläimien käyttöä. Toivon, että ihmiset uskaltavat alkaa käyttää sitä. Periaatteellisella tasolla voisin itsekin syödä, mutta kun olen ollut 15 vuotta kasvissyöjä, en näe mitään syytä, miksi kokeilisin. Mutta jos söisin lihaa, niin mieluummin sitä (=keinolihaa).
Tuomas Tunna Milonoff, Madcook-keittokirjailija, peskovegetaristi:
- Jos olisin lihansyöjä, tämä olisi ehdottomasti eettisin vaihtoehto. En sitten tiedä, kuinka luonnollista se on. Mutta on mahdoton yhtälö, että jos maailmassa on 9 miljardia ihmistä vuonna 2050, että kaikille riittäisi lihaa, ja lihakarjalle laidunta. Jotain on pakko keksiä.
- Itse olen 17 vuodessa vieraantunut lihasta, mutta miksei sitä joskus punaviinin kanssa jonkun hyvän labrapihvin voisi vetää. Hinta ja maku eivät taida kuitenkaan olla sellaisia, että vielä niin voisin tehdä.”
Sami Garam, kokki mm. Lihansyöjät-ohjelmassa:
- Miksi sen nimi pitää olla liha, kun se ei ole sitä? Hesarissa luki, että "kunhan tutkijat saavat tälle 'lihalle' hyvän rakenteen, teollisuus voi keksiä sille maun”. Keinotekoisuus arveluttaa, ja teollisuus on muutenkin tehnyt riittävästi hallaa ruoalle. Gastronomisesta näkökulmasta suhtaudun hyvin skeptisesti.
Veli-Matti Jäppilä, Lihanjalostusfirma HK Agrin toimitusjohtaja:
- En uskoisi syöväni (laboratoriolihaa). Vaimo osti kasvismakkaraa, eikä sekään oikein maistunut. Vertaisin keinolihaa kasvismakkaraan.
- Jos kuluttajat säikkyvät geenimanipuloitua soijaakin, miten mahtaa olla keinolihan kanssa? Ei minulla yleisesti ottaen ole mitään keinolihaa vastaan, mutta en näe, että esimerkiksi meillä yrityksenä on sille mitään annettavaa (toim. huom. esim. lihan makuja ajatellen).
Uuden mustan tiimistä Hanne ja Noora sanoivat keinolihalle heti tiukan EIn: ihan liian epäluonnollista! Noora sanoo ryhtyvänsä mieluummin vaikka vegaaniksi. Viivi on samoilla linjoilla: "Ei tunnu aidolta." Katja ei ole yhtä ehdoton: ”Possu tai nauta ei kiinnosta, mutta jos jotain hyvänmakuista lihaa, kuten vaikka poroa löytyisi, voisin harkita.” Hertta voisi kuvitella syövänsä mielummin keinolihaa kuin huonoissa oloissa eläneen eläimen lihaa. "Tosin jos keinolihan maku tai fiilis olisi jotenkin vääränlainen, se jäisi väliin."
Itse olen todella utelias maistamaan, mutta tuskin ottaisin sitä pysyväksi osaksi ruokavaliotani.
Söisitkö sinä? Vastaa kysymykseen sivun oikeassa palkissa!
Kuvat: Mike Licht/Notionscapital.com/Flickr, Dannon, TCA-project.
kasvissyönti, keinoliha, laboratorioliha, lihansyönti, vegaanius | in Ruoka, Tekniikka, Terveys, Trendit, Yhteiskunta |
Reader Comments (5)
Syön kasviksia, sekin säästää eläimen hengen.
Oikeasti, ajatus keinolihasta oksettaa.
Pitäisi tietää enemmän siitä miten näitä kudoksia kasvatetaan. Jostainhan ne solujen rakennusaineet näihinkin tulee.
Tarvitaan energiaa, vettä, ravinteita...
Ehkä parempi jos lihasta tulisi kallis ylellisyystuote, jota syötäisi vain silloin tällöin ja jota arvostettaisiin. Ehkä sitten oikeaa lihaakin voitaisi tuottaa eettisesti.
aika epätodennäköistä, että koko maailma kääntyy kasvissyöjäksi ennen kuin keinolihalle olisi tarvetta. kun suurin osa ihmisistä syö joka päivä lihaa lihalisukkeella lihakupista, on keinoliha todellakin se, joka pelastaa eläimet (ja maailman).
miten keinoliha on myöskään sen luonnottomampaa? jos se on laboratorioloissa kasvatettua lihaskudosta, eikö se silloin ole todennäköisesti antibioottilihaa terveellisempää ja luonnollisempaa?
ihmetyttää vähän, että näissä piireissä tunnutaan lyttäävän koko ajatus heti lähtökuoppiinsa. tiedehän meidät lopulta tulee pelastamaan, miksi lähtökohtaisesti vihata sitä...
Viimeinkin voisin uudelleen alkaa syömään lihaa! Mielestäni keinoliha on paras ja välttämätön keino jotenkin selvitä ruokakriisistä. Itse aloin kasvissyöjäksi 15 v sitten niemnomaan eettisistä syistä, mutta lihaa himoitsen vieläkin. Ja luonnollisuudesta kun puhutaan niin "normaali" lihantehotuotanto on luonnollisesta vähintään yhtä kaukana kuin keinoliha. Samoin einekset ja muut perusihmisten perussafkat. Kuten jo artikkelissa todettiin että luomuruoka ym on harvojen ihmisten etuoikeus. Lisäksi uskon vahvasti että kun muutamia vuosikymmeniä (toivottavasti ei mene satoja) eletään niin nykymuotoista tehokasvatusta kauhistellaan ja pidetään yhtä pahana kun orjuutta aikoinaan.
Garamin "Miksi sen nimi pitää olla liha, kun se ei ole sitä?" -kommentti on aika kummallinen. Mitä muuta eläimen lihasoluista koostuva kudos on kuin lihaa? Samoin kananugettimössö on mielestäni parempi vertailukohde kuin kasvismakkarat, eihän tällä ole kuitenkaan mitään tekemistä kasvisten kanssa.
Mutta kiinnostava juttu ja kannatettava tutkimuskohde joka tapauksessa! :)