Viinimarjanlehtiin puetut kääryleet

Tutustuin viininlehtikääryleisiin vasta pari vuotta sitten lomaillessani Egyptissä. Roudasin niitä paikallisesta marketista mukaan sukellusretkille, bussimatkoille ja yllättävään yöpalanälkään hotellille. Ilahduin, kun tajusin, että noista herkuista voi tehdä kätevästi suomalaisen version – käyttämällä viinimarjapuskien lehtiä ja ohraa.

Viinimarjapensaista kerätään yleensä talteen vain marjat, mutta myös lehdet voi käyttää herkutteluun. Lehtien maku on niin marjainen, että voisi kuvitella niistä irtoavan puristettaessa viinimarjamehua. Lämmitettäessä lehdistä irtoava tuoksu vetää ajatukset suoraan niihin pimeneviin elokuun iltoihin, jolloin mehumaija porisee liedellä ja mummi pullottaa talven pakkaspäivien varalle tummaa ja mahlaista mehua.

Viinimarjanlehtiä voi esimerkiksi kuivattaa teehen tai Terhin lapsuuden kesälomien tapaan nautiskella pannulla sokerin kanssa paistettuna. Oma ikisuosikkini on lehdistä tehty mehu, joka on loppukesän helteissä parhain janojuoma ja hitti myös boolissa. En meinannutkaan pysyä essussani, kun kuulin, että viinimarjanlehtiin voi kääräistä myös suolaisen yllätyksen. Maku.fi:stä löytynyt ohje toimi innoittajana, kun askartelin kokoon tulevien piknikkien ykkösnamin ja suomalaisen tapas-pöydän komistajan.

Viinimarjanlehtikääryleet 25 kpl

Täyte:

• 2,5 dl ohrasuurimoita
• 50 g seesaminsiemeniä
• 3 rkl voita
• 200 g sipulia
• 2 valkosipulinkynttä
• vihreä chilipalko
• ripaus kanelia
• ripaus neilikkaa
• ripaus inkivääriä
• ripaus paprikaa
• (ripaus masala-mausteseosta)
• kourallinen tuoretta silputta persiljaa
• kourallinen tuoretta silputtua tilliä
• kourallinen tuoretta silputtua korianteria
• ripaus anista
• 1 tl suolaa
• 1 tl mustapippuria

Lisäksi:

• 9 dl isoja ja hyväkuntoisia mustaherukanlehtiä (kannattaa kerätä ekstraa varoiksi)

Liemi:

• 0,5 dl oliiviöljyä
• 1 dl rypsiöljyä
• 2 limen mehu
• 1 tl ruokosokeria
• 1 kasvisliemikuutio murskattuna tai mausteita oman maun mukaan
• 0,5 tl suolaa

Ohrasuurimoita kannattaa liottaa vedessä yön yli, etenkin jos käytät kokonaisia suurimoita. Minä en liotteluja muistanut, joten suurimoiden keittämiseen hupeni aikaa nälän kasvaessa.

Suurimoiden kiehuessa paahda seesaminsiemenet kuivalla pannulla. Kaada vähän väriä saaneet siemenet kulhoon. Heitä sen jälkeen tyhjälle kuumalle pannulle voi ja perään silputut sipulit, chili, kaneli, neilikka, inkivääri, paprika ja masala. Jätä eksoottiset mausteet pois ja korvaa suomalaisilla, mikäli tahdot ihan ehtaa lähiruokaa. Kääntele hetki ja nauti huumaavasta tuoksusta.

Heitä sipulisilppu seesaminsiementen joukkoon. Silppua tuoreet yrtit ja lisää seokseen. Valuta valmiit ohrasuurimot ja humpsauta ne seoksen joukkoon. Mausta aniksella, suolalla ja mustapippurilla.

Kiehauta isohkossa kattilassa vesi ja kaada mustaherukanlehdet veteen. Jos et ole kerännyt tarpeeksi isoja lehtiä, tulet manaamaan sitä käärimisvaiheessa, voin kertoa. Lehtiä voi kerätä ihan reilusti ylimääräistä, sillä ainakin itselläni ne loppuivat kesken. Keitä lehtiä muutaman minuutin ajan, jotta ne pehmenevät. Iske lehdet siivilään tai lävikköön ja valuta.

Sitten eikun käärimään! Ota kaksi lehteä leikkuulaudalle ja poista niistä kova oksaosa. Asettele lehdet limittäin ja nosta keskelle puolikas ruokalusikallinen täytettä. Taita päädyistä muutama sentti keskelle ja rullaa kääre alhaalta tai ylhäältä lähtien kasaan. Aseta valmiit rullat taitoskohta alaspäin uuninkestävään astiaan. Itselleni askarteluun lisähaastetta toivat liian pienet lehdet, jotka eivät tahtoneet pitää kääryleitä kasassa. Uunissa ne kuitenkin asettuivat uomiinsa, vaikka pelkäsin niiden räjähtävän auki samalla tavalla kuin pasteijoilleni aina käy.

Täytettä jäi lehtien loppumisen jälkeen vielä melkein pari litraa, joten toivottavasti teidän pihallanne kasvaa isot marjapuskat, joista voi käydä hakemassa nopsasti täydennystä. Itse kerrostaloasukkina velvoitin Viivin poimimaan lehdet hänen huvikumpunsa pihalta, joten lehtivarastot eivät olleet käytössä akuutin tarpeen iskiessä. Onneksi täyte maistuu ihan sellaisenaankin lisäkkeenä vaikkapa salaatin, kikhernepihvien ja soijajugurttidipin kaverina.

Käytitpä mahdollisen jämätäytteen miten tahansa, heitä tässä välissä kuitenkin vuokaan asettelemiesi kääryleiden päälle liemi. Jälkiviisaana voisin sanoa, että vähempikin rasva olisi riittänyt, mutta se on kai makukysymys. Uskoisin kääryleiden kuitenkin tirisevän valmiiksi, vaikka ne eivät uisikaan rasvassa. Heitä kääryleet uuniin 150 asteeseen paistumaan noin tunnin ajaksi.

Huhut kertovat, että kääryleet olisivat parhaimmillaan 1-2 vuorokauden kuluttua valmistamisesta. Sitä en koskaan päässyt kokeilemaan, sillä nämä päätyivät parempiin suihin heti hieman jäähdyttyään. Jos sinulta kuitenkin säästyy jotain seuraavallekin päivälle, kääryleet maistuvat loistavasti sekä jääkaappikylminä että vähän lämmitettyinä.