Ekomatka terminä ei takaa mitään
Terhi Upola
Matkailumainokset pursuavat jos jonkinlaista ekosähkösertifikaattia, Vihreää Hotellia ja lupauksia kerosiinipäästöjen korvaamisesta, mutta mistä tietää, ovatko kyseiset matkat yhtään ekologisempia kuin jotkut toiset? Matkanjärjestäjiltä pitää osata kysyä oikeita kysymyksiä tai sitten räätälöidä matka ainakin osittain itse.
Jos oikein alkaa miettiä matkansa ekologisia vaikutuksia, ei voi matkustaa minnekään. En aio lopettaa matkailua, mutta toki haluan miminoida vaikutukset ympäristölle. Eipä ole helppoa. Varsinkin isot matkanjärjestäjät kertovat vain vähän ekotoiminnastaan, ja suoraan sanottuna en luota niihin. Olenkin vältellyt valmismatkoja kuin ruttoa, mutta ehkä niitä pitäisikin alkaa käyttää, jotta ne alkaisivat toimimaan entistä ekommin:
- Matkailubisnes toimii niin, että asiakkaiden valituksilla ja palautteella on vaikutusta. Jos se toimii näin, meidän pitää valittaa, kysyä ja vaatia, sanoo Marjut Valtanen. Valtanen toimii Reilun matkailun yhdistyksessä, ja hänellä on oma Ekomatkaajat-yritys, joka välittää vapaaehtoisia luonnonsuojeluprojekteihin eri puolille maailmaa.
Valtasella on esimerkki Thaimaasta: eräässä lomakohteessa asiakkaat alkoivat valittaa, etteivät he voi mennä uimaan, koska rannalla on niin paljon meduusoja. No, merikilpikonnat ja delfiinit syövät meduusoja, joten matkailuyritystä alkoi yllättäen kiinnostaa kilpikonnien ja delfiinien suojelu.
Samalla lailla kuin ruokakaupassa markkinoidaan tavaraa esimerkiksi luomulla tai lähiruoalla, matkailubisneksessä pelataan mielikuvilla kenties vieläkin pahemmin. Viherpesun selvittämistä matkailussa ei helpota se, että bisnekseen liittyviä ekosertifikaatteja on satoja ja ekomatkailu terminäkin on moniselitteinen. Itse käsitän sen matkailuksi siten, että syntyy mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä tai haittaa ympäristölle. Usein termiin on yhdistetty myös luontomatkailu, siis esimerkiksi se, että mennään vaeltamaan metsissä tai katsomaan eläimiä.
Mitä matkanjärjestäjiltä sitten pitäisi kysyä?
Alla listattuja asioita kannattaa kysyä, kun suunnittelee tai varaa matkaa, oli se sitten valmis pakettimatka tai itse esimerkiksi netistä erikseen varattu hotelli. Mitä useampi kysyy, sitä enemmän matkanjärjestäjät joutuvat miettimään vastauksia. Matkailussa kuluttajien vaatimukset ovat toistaiseksi olleet paljon vähäisempiä kuin vaikka elintarvikekaupassa. Omatoimimatkailijalle homma voi olla sikäli haastavampaa, että Suomesta käsin kaikkea ei pysty selvittämään. Itse olen ratkaissut asian monesti niin, että olen varannut esimerkiksi majoituksen vain muutamaksi ensimmäiseksi päiväksi ja katsonut paikan päällä, olisiko järkeä esimerkiksi vaihtaa majoitus johonkin toiseen.
1. Onko lento suoraan kohteeseen? Suorat lennot ovat yksi valmismatkojen parhaita puolia ympäristön kannalta. Nousut ja laskut saastuttavat eniten. On myös parempi matkustaa harvoin pidemmälle matkalle kuin usealle lyhyelle reissulle.
Kannattaa miettiä lentomatkan päästöjen kompensoimista osallistumalla rahallisesti johonkin ympäristöhankkeeseen, mutta sitä voi pitää myös näennäistoimintana, jolla voi ostaa omantunnon. Esimerkiksi Finnairin mukaan edullisin vaihtoehto on usein saastuttavin:
"Kuluttaja saattaa edullisemman hinnan vuoksi päätyä valitsemaan jopa kolmanneksen ympäristöä enemmän kuormittavan vaihtoehdon ja sitten kompensoida ostoksensa parilla eurolla. Hiilidioksidin ja ympäristökuormituksen oikea hinta ei näy loppulaskussa. Kompensointia suurempi vaikutus on sillä, valitseeko suoran reitin, lentääkö modernilla koneella, ruuhkattomalta kentältä."
Maksun voi maksaa esimerkiksi Maan ystävien kautta, joka suosittelee 10 prosentin maksamista lentolipun hinnasta. Summan voi tietysti päättää itse, ja sen voi maksaa monelle muullekin järjestölle. Kestävään matkailuun perehtyneet Oras Tynkkynen ja Mari Mero suosittelevat, että jos maksun haluaa maksaa, rahat kannattaa sijoittaa uusiutuvaan energiaan ja energiansäästöhankkeisiin, ei puiden istuttamiseen, johon liittyvät projektit ovat usein epävarmoja.
2. Mihin hotelli käyttää vettä? Jos hotellissa on isot uima-allas ja puutarha, niihin käytetty vesi voi pahimmassa tapauksessa olla pois paikallisten pelloilta ja ruoasta. Melkein kaikissa ulkomaankohteissa on enemmän pulaa vedestä kuin Suomessa, joten pikasuihku on kohteessa kuin kohteessa ympäristöteko. Uima-altaista parempi on pieni kuin iso, ja mieluummin merivedellä kuin makealla täytetty.
Matkatoimistosta tai hotellista voi myös kysyä, mihin jätevedet menevät. Pahimmillaan jätevedet voivat saastuttaa kaivot tai pilata rannan läheisyydessä sijaitsevat koralliriutat.
3. Sijaitseeko hotelli ihan rannassa? Rantojen rakentaminen johtaa monesti alueen luonnollisen ympäristön raivaamiseen, kuten arvokkaiden mangrovemetsien tuhoamiseen. Kun luonnollinen suoja poistuu, hotellit ovat varsinkin trooppisilla alueilla alttiita äärimmäisille luonnonilmiöille, kuten hurrikaaneille. Useimmiten on luonnon kannalta parempi lähteä paikkaan, jossa on infrastruktuuri kuten tiet, sähköt ja vesijohdot jo valmiina ja luonto kuormittuu joka tapauksessa.
Blueflag listaa ympäristöstään huolehtivia rantoja.
4. Voiko hotellin hanasta juoda vettä? Jos ei, onko juomavettä saatavissa muuten kuin ostamalla yksittäisiä pulloja? Turistien jättämät vesipullot ovat monessa paikassa varsinainen roskaongelma.
Voit itsekin vaikuttaa matkalla ollessasi käyttämiesi pullojen määrään esimerkiksi juomalla välillä juomia (muutakin kuin vettä) kierrätettävistä tölkeistä tai teetä posliinikupista. Pidemmälle matkalle kannattaa miettiä vedenpuhdistimen hankkimista tai sitä, onko paikan päällä mahdollisuutta keittää vettä.
5. Ovatko yrityksen ekosertifikaatit yleisesti tunnettuja ja ulkopuolisen tahon antamia? Sertifikaatteja on satoja, ja yrityksethän voivat jakaa omille hotelleilleen ja palvelulleen merkkejä, jotka kertovat, että hotelli on ympäristöystävävällisempi kuin joku toinen yksikkö, eikä se kerro koko firmasta vielä paljoa. Tosin esimerkiksi Aurinkomatkoilla hotellit ovat kuulemma alkaneet kisaamaan keskenään, mikä saa paremman ympäristöluokinnan kuin joku toinen. Toki jokin merkki kertoo yleensä siitä, että asiaa on edes ajateltu yrityksessä.
Esimerkiksi Aurinkomatkoilla ja Tjäreborgilla on omat ympäristöluokituksensa, Finnmatkat ja Area käyttävät kansainvälisiä EU-kukkaa ja ISO-ympäristöstandardia.
6. Ovatko aamupalatarvikkeet lähellä tuotettuja vai maapallon toiselta puolelta kaikkialle ketjun hotelleihin roudattua tavaraa? Aika monessa paikassa lähiruoka on itsestäänselvyys, ja todennäköisimmin se toteutuu pienissä hotelleissa kuin maailmanlaajuisissa ketjuissa.
Kannattaa myös selvittää, onko syömäsi ruoka peräisin uhanalaisesta eläimestä. Monessa maailmankolkassa turisteille tarjotaan uhanalaisia mereneläviä. Sea food guidesta voi tarkistaa, mitä missäkin voi vastuullisesti syödä.
7. Miten hotellin pyykki pestään, ja noudatetaanko lupausta siitä, että naulassa roikkuvia pyyheitä ei pestä? Monet hotellit mainostavat huolehtivansa ympäristöstä siten, että pyyhkeet pestään vain silloin, kun ne on heitetty lattialle. Marjut Valtanen sanoo seuranneensa tätä maailman ympäri matkustaessaan, ja lupausta noudatetaan hänen mukaansa vain harvoin. Jos hotellin lupaukset ja toiminta ovat ristiriidassa keskenään, siitä kannattaa mainita ystävällisesti vastaanotossa tai vähintään kirjallisessa palautteessa.
8. Onko mahdolliset retket suunniteltu niin, etteivät paikallinen luonto tai eläimet häiriinny niistä? Valitse mieluiten paikallinen, koulutettu opas, joka osaa ottaa luonnon ja eläimet huomioon. Parhaiten eläimiä suojellaan siten, kun paikalliset huomaavat, että niistä saa enemmän tuloja elävinä kuin vaikka lihana tai matkamuistoina. Tästä on kysemerikilpikonnien suojeluprojekteissa, joita Valtanen on ollut järjestämässä Thaimaassa.
Esimerkiksi valas- ja delfiiniristeilyillä käy vuosittain noin 10 miljoonaa ihmistä, joten ei ole ihan sama, miten niitä järjestetään. Kysy, noudattaako retkenjärjestäjä jonkin ulkopuolisen tahon, kuten kansainvälisen valaanpyyntikomission, ohjeita. Jos haluat nähdä esimerkisi norsuja, mene suojelukeskukseen, älä norsusafarille, jossa norsut on kidutettu tottelevaisiksi, opastaa Valtanen.
Kaikesta kokemastaan kannattaa antaa palautetta paitsi hotellille tai matkanjärjestäjälle suoraan, myös erilaisille palveluja kokoaville sivustoille, jossa palautteen näkevät muutkin. Julkisen palautteen luulisi vaikuttavan palveluntarjoajaan. Muista myös antaa kiitosta toimivista asioista tai tapahtuneesta edistyksestä!
Ihan oma lukunsa on sitten reilu matkailu, eli matkailu siten, että siitä ei ole haittaa matkakohteen asukkaille, vaan että he hyötyisivät siitä. Monin paikoin turistin kantamat eurot ja dollarit palautuvat noin 80 prosenttisesti takaisin siihen (länsi)maahan, josta matkailuyritys on kotoisin. Tai ainakaan esimerkiksi kehitysmaiden alkuperäiskansat eivät hyödy matkoista senttiäkään, kuten tilanne on pitkään ollut esimerkiksi Kenian safarien ja masai-kansan suhteessa. Mutta miten sitten matkustaa ekologisen lisäksi myös reilusti ja paikallisia kunnioittaen? Kirjoitan siitä lähiaikoina ihan erillisen jutun! Kerron samalla, miksi all-inclusive-hotellit kannattaa kiertää kaukaa.
Marjut Valtasen lisäksi juttua varten on haastateltu Reilun matkailun yhdistyksen puheenjohtajaa Julia Jänistä ja luettu Heidi Kalmarin ja Kati Kelolan Vastuullisen matkailijan käsikirjaa.
Katso lähimatkailuideoita Nopsa Travelsilta ja tsekkaa, miten voi matkailla luomusti Suomessa.
Aiemmin Uudessa Mustassa:
Kuvat: Terhi ja Hertta
Reader Comments (1)
Kiitos ajankohtaisesta artikkelista. All-inclusive -matkailu tuntuu olevan tällä hetkellä melko suosittu matkailun muoto, mutta keskustelu sen "kestävyydestä" on jäänyt melko niukaksi. Jään kiinnostuneena odottamaan näkemyksiäsi all-inclusive -hotellien ekologisuudesta ja reiluudesta. Turkissa ainakin lähiruoka näyttäisi olevan hyvin edustettuna, myös all-inclusive -hotelleissa. Kuulin myös erään turkkilaisen all-inclusive hotellin viljelevän vihanneksia omalla kasvimaallaan.