Lastenhuoneiden ilmassa eniten kemikaaleja

Kuvassa lienee monille lapsiperheille tuttu tilanne. Lapsen mukana koti täyttyy yhtäkkiä muoviastioista ja leluista. Itse heräsin miettimään lasteni saamaa kemikaalikuormaa nähtyäni Submission-dokumentin. Sen mukaan kodin tiloista lastenhuoneiden ilmassa on suurimmat kemikaalipitoisuudet. Pelotti, mille määrälle turhia ja vaarallisiakin aineita lapseni altistuvat arkielämässä, enkä ole ainoa.

Submissionissa esiintyi tohtori Henrik Leffers Kööpenhaminan yliopistollisesta sairaalasta, joka oli tutkinut kotien huoneilmaa. Hänen tutkimuksensa mukaan lastenhuoneiden ilmassa on erityisen paljon kemikaaleja, kuten ftalaatteja (muovin pehmentäjiä) ja palontorjunta-aineita. Lastenhuoneissa säilytetään paljon muovi- ja pehmoleluja ja elektroniikkaa.

Tutkijan mukaan amerikkalaisilla vauvoilla on korkeammat kemikaaliarvot kuin heidän äideillään, koska lapset nuolevat kaikkea ja altistuvat lattioilla ryömien pölyssä piileville kemikaaleille.

Kodeissa kemikaaleja on myös huonekaluissa ja rakennusmateriaaleissa, joten lelut tai muovi eivät ole ainoa kemikaalien salakuljettaja.

Mille kaikelle lapsemme altistuvat?
Leikkiikö lapseni myrkkyleluilla?

Viranomaisten tehtävä on varmistaa lelujen turvallisuus, joten Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ratsaa leluja, jotka eivät sovellu myyntiin. Tukesin sivuilta löytyy yllättävä ja ilahduttava tieto:

Kuuden ftalaatin käyttö on ollut kielletty alle kolmivuotiaille lapsille tarkoitetuissa suuhunpantavissa leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa vuodesta 1999 lähtien. Uudet vaatimukset ftalaattien käytölle tulivat voimaan vuoden 2007 alussa.

Lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden ftalaatit ovat siis olleet kiellettyjä jo pitkään, paljon ennen keväällä 2011 Suomessa kiellettyjä bisfenoli-A-tuttipulloja. Maaliskuussa 2010 Tanska rajoitti tilapäisesti BPA:n käyttöä materiaaleissa, jotka saattaisivat olla kosketuksissa alle 3-vuotiaiden ravinnon kanssa.

Monia kemikaalileluja on ehkä kuitenkin vieläkin myynnissä, sillä kiellettyjä bisfenoli-A-pitoisia tuttipullojakaan ei saatu pois myynnistä vielä tänä kesänä. Tästä uutisoi Helsingin Sanomat 15.7.2011. 

Mitä nämä kemikaalit ovat?

• Ftalaatit ovat yhdisteitä, joita käytetään erityisesti PVC-muoveissa pehmittiminä. Osa ftalaateista on määritelty lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi.
• Bisfenoli-A:ta taas on käytettty muun muassa säilykepurkkien ja tuttipullojen sisäpinnoitteena, joka suojelee elintarviketta bakteereilta pitkän säilytyksen aikana. Sitä kuitenkin liukenee elintarvikkeeseen. Bisfenoli-A on todettu karsinogeeniksi eli syöpää aiheuttavaksi aineeksi, ja sen on todettu vaikuttavan myös hormonitoimintaan ja immunijärjestelmään sekä aiheuttavan erektiohäiriöitä.

EU:n leluturvallisuusdirektiivi vahvistaa täytäntöönpanoa ja uusia turvallisuusvaatimuksia koskevia säännöksiä sekä edesauttaa säilyttämään lasten suojelun korkeimmalla mahdollisella tasolla:

Turvallisuusarvioinnissa valmistajan on määritettävä lelun mahdollisesti aiheuttamat vaarat ja arvioitava mahdollinen altistuminen näille vaaroille. Menettely on pakollinen vuoden 2009 leluturvallisuusdirektiivin mukaan, ja se on suoritettava ennen kuin lelu saatetaan markkinoille. Arvioinnissa on analysoitava erilaiset kemialliset, fysikaaliset, mekaaniset ja sähköiset sekä syttyvyyteen, hygieniaan ja radioaktiivisuuteen liittyvät vaarat, joita lelu saattaa aiheuttaa. (Tukes, Leluopas)

Tukesin uusi leludirektiivi kieltää karsinogeeniset, mutageeniset tai lisääntymistoksiset aineet sekä 6 myrkyllisimmän raskasmetallin käytön (arseeni, elohopea, kadmium, kromi VI, lyijy, orgaaniset tinayhdisteet). Myös eräiden allergisoivien hajusteiden käyttö kielletään.

 Tukes, toimiiko valvonta?
 Vai onko joidenkin tuotteiden hankkimista lapsille vältettävä?

Tutkija Anna Pukanderin mukaan Tukes tutkii vain rajallisen määrän kemikaaleja, esimerkiksi ftalaatit ja raskasmetallit. Palonestoaineet ovat vielä uusi tutkimuskohde, eikä niiden tutkimiselle ole vielä lainsäädäntöä.

- Uskomme, että monet lelut ovat hyviä lasten leikkeihin, mutta atomeiksi emme niitä hajota, joten kaikkea emme tiedä.

Pukander näkee Suomessa myytävissä leluissa vähän riskejä, mutta kriittisiä ovat pehmeä muovi, käsitellyt muoviosat ja maalatut puulelut.

- Jos epäilisimme, että myynnissä on vaarallisia leluja, tekisimme tietenkin jotakin.

Pukanderin mukaan tilanne on parantunut raskasmetallien ja pehmenteiden osalta. Tukesin uutta leludirektiiviä alettiin soveltaa heinäkuussa 2011. Lisäksi hajusteisiin tulee uusia rajoitteita, ja vuodesta 2013 hajusteet pitää merkitä tuotteisiin. Muuten leluissa ei tarvitse olla tuoteselostetta.

Suurin osa suomalaislasten leluista tulee muualta kuin EU:sta: 90% tulee Kaukoidästä, josta selvästi eniten Kiinasta. Tuotemerkkien hallitsijoilta Euroopassa pitää löytyä tietyt dokumentit ja heillä on valmistajan vastuu.

Pukanderin mielestä maahantuojalla on nykyään entistä enemmän vastuuta siitä, että valmistaja noudattaa lainsäädäntöä.

- Ison yrityksen vaatimuksilla on kyllä painoarvoa: jos se vaatii kemikaali- ja turvallisuussäädösten noudattamista, kyllä tehdas Kaukoidässä sitä noudattaa säilyttääkseen tärkeän asiakkaan.

Tänä vuonna Tukesilla on ollut jo neljä lelujen poisvetoa: kaksi löydöstä ftalaatteja, yksi vaarallinen laser ja yksi irtoava osa. 2010 poisvetoja oli yhteensä parikymmentä. Tukesin testaus painottui joululeluihin, mutta Tulli testaa satoja eriä leluja vuodessa. Tulli valvoo tuontia "kolmansista maista" ja Tukes muualta. Tukes valvoo lisäksi jo kaupassa myynnissä olevia tuotteita.

- Joskus on esitetty, että alle 3-vuotiaiden lelut tutkittaisiin aina, mutta tähän ei ole saatu lainsäädäntöä, koska se vaatisi niin paljon resursseja. EU:lla on onneksi paljon yhteistyötä tuoteturvallisuuden suhteen, jatkaa Pukander.

Lakeja siis noudatetaan, mutta lakikaan ei kata kaikkea. Itsekin on syytä olla kriittinen. 

Kuluttajaviraston asiantuntijat kehottavat suosimaan halpiskaman sijasta tunnettuja brändejä, koska niillä on suurempi paine pitää taustat kunnossa. Esimerkiksi toreilla ja markkinoilla myytäviin leluihin kannattaa  suhtautua varauksella. Eikä varmuutta ole kirppikseltä löydetyillä 70-luvun maalatuilla puuleluillakaan.

Tee lelutsekki kotona! Älä osta lisää turhaa!

Kävin läpi lasteni lelut, ja löysin eniten muovileluja: Plastoa, Ikeaa, Legoja, Muumi-tuotteita, Barbeja sekä pikkuautoja, Brio-puujunarataa, kirjoja, pehmoleluja ja pelejä. Kylläpä viidessä vuodessa on tullut kamaa! Lelujen turvallisuuspohdintojen jälkeen annan lasten kuitenkin pitää suurimman osan leluistaan. Poistin vain CE-merkittömiä, rikkinäisiä ja "turhia".

Kun ostat lelua, kysy tai tarkista:

• Ovatko tuotteen maalit turvallisia?
• Missä tuote on valmistettu?
• Onko valmistajalla turvallisuusmääräykset hallussa?

Leluvalmistajat, miten määräykset toteutuvat?

Ollakseni vielä vakuuttunut, kysyin muutamilta tunnetuilta tuotevalmistajilta missä ruodussa heillä ollaan. Vastaukset olivat onneksi helpottavia - tai ainakin siltä valmistajat saavat sen kuulostamaan.

Anne Larpes Plastolta:

- Tuotteiden turvallisuus on meille ensiarvoisen tärkeää, joten tuotteemme eivät sisällä haitallisia kemikaaleja. Valmistamme leluja ja pakkauksia, ja myös leikkikalumme valmistetaan elintarvikepakkauksiinkin hyväksytyistä raaka-aineista. Tuotteemme tehdään Suomessa omalla tehtaalla ja pääasialliset raaka-aineet ovat polyeteeni ja polypropeeni. Käytämme luotettavia ja tunnettuja raaka-aineentoimittajia, joilta saamme myös sertifikaatit ja selvityksen raaka-aineista. Lisäksi teetämme itse laboratoriotestejä.

Riikka Mällinen Ikeasta:

- IKEA noudattaa tarkimpia ja tiukimpia lakeja, mitä tulee lasten tuotteiden terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Mitään tutkitusti haitallisia kemikaalejeja ei käytetä. Lasten tuotteet myös testataan säännöllisin aikavälein ja mahdollisiin uusiin direktiiveihin, lakeihin tai tutkimustuloksiin, jotka liittyvät  tervellisyyteen ja turvallisuuteen, reagoidaan välittömästi.

Peter Trillingsgaard Legolta Tanskasta:

- Käytämme paljon eri muoveja, mutta vain parhainta laatua, joka täyttää elintarvikevaatimuksetkin. Olemme testanneet mitä kemikaalipäästöjä tuotteissamme on, ja ne ovat hyvin pieniä, joten niistä ei ole syytä olla huolissaan. Valmistamme kaikki tuotteemme Legon omistamissa tehtaissa, Tanskassa, Unkarissa jne. ja julkaisemme tuotekehitys- ja tuotantoraporttinsa luottamuksen takaamiseksi.

Lue myös:

Tukes: Lelujen turvallisuus ei ole leikin asia

Kuningaskuluttaja: Viisi väittämää elintarvikemuoveista

Uusi Musta: Jos kumminkin annat lahjaksi lelun

KUVAT: Stock.xchng