KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

UUSI MUSTA -TIIMI:

Terhi Upola (vas.) opettelee syömään raakaa parsakaalia ja haluaa tietää, millainen ihminen hänen hanskansa on valmistanut.

Hertta Päivärinta sisustaa kuin mummo ja suosii ekologista muotia.

Katja Lahti on Uuden Mustan tuottaja, joka on perhevapaalla.

Lue lisää Uuden Mustan missiosta.

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA
Vastaa lukijakyselyyn ja voita!

Kerro mielipiteesi Uudesta Mustasta!

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden, 31.5.2012 mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme Dr. Hauschkan tuotepakettia. Yhden paketin arvo on 63 euroa ja se sisältää Dr. Hauschkan voidenaamion sekä silmävirkisteen

UUSIMMAT JUTUT

 

KEMIKAALICOCKTAIL
LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
« Ekopesuaineita riittää, mutta mikä on oikeasti eko? | Main | Ravintolapäivän tärpit: raakapitsaa, lähikalaa ja sissitomaatteja »
torstai
elo182011

Vaarallisinta on kallis ruoka

Jos ruoan hinta nousee aina vaan, koko maailma voi olla hyvin levoton paikka parin vuoden päästä, siis elokuussa 2013, arvioivat brittiteoreetikot. Ruoan hinta nousee, koska aasialaiset syövät entistä enemmän ja varsinkin lihaa, ja koska biopolttoainetta valmistetaan yhä enemmän elintarvikekasveista. 

Biopolttoaineet auttavat maapalloa selviämään ilmastonmuutoksesta. Varmasti, mutta ne voivat myös luoda levottomuuksia, jos ne tekevät ruoasta liian kallista ja siten ihmisistä nälkäisiä.  En ihmettele yhtään: muutun itsekin aika vittumaiseksi ihmiseksi jo yhden aterian väliinjäämisestä, puhumattakaan nyt jatkuvasta nälästä.

Biopolttoaineet eivät paljoa lämmitä siinä vaiheessa, jos maailma on anarkian vallassa. Tekisi mieli kuitata tämäkin tutkimus taas yhtenä tuomiopäivän ennustuksena, mutta se on hankalaa. Brittitutkijoilla on tästä sen verran selkeitä todisteita, ja jututtamani kansainvälisen talouden professorin, Pertti Haaparannan mukaan asiasta keskustellaan maailmalla paljon. 

Brittiteoreetikot ovat päätyneet väitteeseensä laittamalla päällekkäin ruoan hinnan kehitystä ja levottomuuksia kuvaavat käyrät. Ja kas, ne seuraavat yllättävän tarkasti toisiaan. Ja ilmeisesti juuri elokuussa 2013 ruoan maailmanmarkkinahinta näyttäisi nousevan niin korkeaksi, että tarvitaan vain pieni kipinä, joka voi aloittaa laajemmatkin levottomuudet.

Kuva: Technology Review/MIT

Joulukuussa 2010 sama brittitutkimusryhmä huomasi, että ruoan hinta on lähellä kipurajaa ja varoitti tästä muun muassa Yhdysvaltain hallitusta. Neljä päivää myöhemmin Tunisiassa alkoivat levottomuudet, jotka levisivät muutamassa kuukaudessa koko Pohjois-Afrikkaan. Britanniassakin levottomuudet alkoivat pienestä ja levisivät hetkessä laajalle. Vaikkei siellä olekaan kyse ensisijaisesti nälästä, yhteistä on se, että tyytymättömyyden ennusmerkit ovat olleet jo pidempään ilmassa, ja ne ovat lauenneet näennäisesti pienestä tekijästä.

Miten se ruoan hinta sitten muodostuu?

Voisi kuvitella, että viljelysatojen suuruudet ja meidän tavallisten ihmisten tarpeet, eli kysyntä, muodostaisivat yhdessä ruoan hinnan. Voi kun asia olisikin näin yksinkertainen! Näiden lisäksi hintaa voivat nostaa ainakin

  • ruoan hinnalla keinottelu maailmanmarkkinoilla
  • biopolttoaineden valmistus elintarvikkeiksi sopivista kasveista
  • aasialaisten ruokavalion muuttuminen ja lihansyönnin kasvu 

Aasialaisilla on entistä enemmän varaa ostaa lihaa, ja muutenkin he vain syövät aiempaa enemmän (kiinalaiset ovat alkaneet lihoa!). Lihan tuottaminen taas on kalliimpaa kuin vihannesten.

Hintakeinottelu eli spekulointi mainitaan usein syyksi hintojen nousuun, mutta professori Haaparanta ei tähän usko:

- Jotta hinnalla voisi spekuloida, pitäisi maailmalla olla jossain suuria ruokavarastoja, joita säästellään paremman hinnan toivossa. Mitään tällaisia varastoja ei ole kuitenkaan löytynyt. 

Ruoan hinta ei ole kuitenkaan ihan omaa elämäänsä elävä seikka, vaan siihen voi vaikuttaa – ainakin politiikalla. Hintaa ovat pitäneet väkisin alhaalla EU:n ja USA:n isot tuet omalle maataloustuotannolleen. Kun ruokaa on tuotettu yli tarpeen, ylijäämä on dumpattu pilkkahintaan muualle maailmaan. Halpa ruoka on johtanut siihenkin, että esimerkiksi Afrikassa ei ole panostettu tarpeeksi oman tuotannon kehittämiseen. Lisäksi hinnat ovat nyt nousseet poikkeuksellisen nopeasti.

Mitä siis pitäisi tehdä, jotta ennustus levottomuuksista ei toteudu?

- EU ja USA voisivat tukea kehitysmaiden maanviljelijöitä taloudellisesti, Haaparanta sanoo.

Kehitysmaissa pitäisi Haaparannan mukaan tukea uusien lajikkeiden ja lannoitteiden käyttöönottoa, jotta sadoista saataisiin saataisiin suurempia. Afrikassa ongelma ei ole vain satojen pienuus vaan se, että ruoka mätänee varastoihin, koska sitä ei saada kuljetettua sinne, missä sitä tarvitaan. Toisin sanoen esimerkiksi teiden kunnostaminen auttaisi.

Kuulostaa teoriassa niin yksinkertaiselta. Aasialaisten lihanhimoon vaikuttaminen ei sitten olekaan niin helppoa – elleivät hollantilaiset saa äkkiä kehitettyä ratkaisua keinolihasta.

Lisää aihepiiristä:

Ensi viikon alussa (22.-24.8.) Espoo Ciné -festareilla näyttäisi olevan kiinnostava dokumentti, englanniksi nimeltään Think Global, Act Rural. Täytyy ehkä mennä katsomaan, vaikka traileri lupailee vähän liian helpontuntuisia ratkaisuja:

Ruokakuva: Flickr/Tamanna

Reader Comments

There are no comments for this journal entry. To create a new comment, use the form below.
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.