Nooran saappaat ovat isot, mutta Hannen koko onkin 40
Uusi MustaNoora jatkoi matkaa vielä salaisiin haasteisiin, joten Uusi Musta -tiimi on saanut täydennystä: Hanne Valtari aloitti tällä viikolla toimittajana. Kova tietokoneen naputus ja iloiset huudahdukset kuuluvat vuorotellen viereisestä työpisteestä, eli Hanne on saanut hommasta kiinni. Terhi siis siirtyi tuottajan paikalle Katjan äitiyslomasijaisena, ja Hertta ja Viivi jatkavat edelleen tiimissä.
Hannen ääni on kuulunut aiemmin muun muassa YleX:ssä, jolloin hän myös osallistui kuuden vaatteen haasteeseen ja kirjoitti siitä blogia. Hannen juttuja voi bongailla myös monista aikakauslehdistä.
Testasimme heti kättelyssä Hannen hippikestävyyden:
1. Miksi olisit huono hippi?
Pidän ihan liikaa sheivatuista kainaloista, pinkistä huulipunasta ja teknisistä urheiluvaatteista. Totta puhuakseni minulla on suuri määrä epähippimäisiä paheita. Suurin osa näistä omantunnon kolkuttajista löytyy jääkaapistani: juustot, tuontihedelmät, hiilihapotetut vedet sekä kaukomailta roudatut viinit. Pahiten hippiuskottavuuttani syö kuitenkin lentomatkailu. Aidot hipit myös huomaavat heti, että suihkutan iholleni tuoksua.
2. Milloin viimeksi jouduit viherpesun uhriksi?
Myönnettäköön, että minuun on helppo vaikuttaa mielikuvilla. Viimeksi koin tulleeni puijatuksi Ecoverin astianpesuaineen kanssa. Olen käyttänyt sitä hippielkein, mutta luin Uudesta Mustasta, ettei asia olekaan niin puhdas kuin narulla kuivuva valkopyykki.
3. Mitä ajattelit viimeksi julkisesta liikenteestä?
Taisin istua yöbussissa pohtien, miten voinkaan aina valita bussibingossa sen kulkupelin, joka ei vie kotiin – vaikka lähes kaikki Helsingin bussit porhaltavat nerokkaasti sijoitetun kotini ohi! Nyt kesäisin pääsen onnekkaasti suhailemaan lähes paikkaan kuin paikkaan punaisella perintömummopyörällä.
Arvostan kuitenkin toimivaa julkista liikennettä suuresti, sillä olen kotoisin maalta, jossa bussi kaupunkiin kulki muutaman kerran päivässä – jos se ei ollut juuttunut lumikinokseen tai bussikuski jäänyt suustaan kiinni. Maalainen sisälläni nauraakin ivallisesti, kun nykyään kiroan seuraavan ratikan tulevan vasta kolmen minuutin kuluttua.
4. Mihin jätelaatikkoon laittaisit purkan?
Kotona sekajätteeseen. Jos löytyy karkeajäte, sujautan purkkani sinne.
5. Mikä ideologia ruokakaapistasi näkyy?
Luomu, kasvisruokavalio ja rakkaus ruokaan. Pyrin pitämään tuoreita yrttejä aina saatavilla. Sen hankaluudesta pitävät huolen kissani, jotka luulevat, etten huomaa heidän yöllisiä piknikretkiään yrttiruukuille. Minulla on onni olla marjanviljelijän tytär, joten pakkasessa riittää koko talveksi marjoja ja itsekeitettyä mehua. Kaapissa täytyy aina olla purkillinen maustamatonta soijajugurttia, josta saa surrautettua nopeasti dipin akuuttiin dippailutarpeeseen. Lisäksi kylmässä on aina luomuskumppa yllättäviä jatkoja, juhlahetkiä tai pitkittyneitä brunsseja varten.
6. Piipaa-miehet tulevat hakemaan sinut pois lähikaupastasi. Mitä on tapahtunut?
Ensiksikin olen tehnyt virheen ja mennyt nälkäisenä ruokakauppaan. Hedelmä- ja vihannesosastolla huomaan jonkun tunkevan banaanit muovipussiin ymmärtämättä, että kyllä ne pysyvät nipussa ilman muoviakin. Seuraavaksi bantskukaveri sujauttaa yhden omenan muovipussiin ja yhden sitruunan toiseen muovipusiin. Laittaisi ne edes punnituksen jälkeen samaan pussiin ja liimaisi kylkeen kaikki tarrat!
Kun pääsen muovipussijärkytyksestäni ohi, huomaan että kaupan korianterit ovat taas puoliksi mädäntyneitä kärpäsloukkuja. Kananmunien kohdalla huomaan luomumunien olevan taas loppu. Se ei kuitenkaan haittaa nuorta pariskuntaa, joka valitsee häkkikanalassa tuotetun munan, koska ”nää on hei halvimpia”. Päivä on ollut pitkä, joten kun papparainen ostaa yhtä makkarapakettia varten kassalta muovipussin, räjähdän lopullisesti.
7. Keuli parhaalla kirppishankinnallasi?
Voin lesoilla olevani hyvä aarteenmetsästäjä kirppiksillä, joten eihän tällaista voi päättää! Rakkaimmat aarteet ovat suvussa kulkeutuneita ja ullakoilta löytyneitä. Olohuoneen pöytämme on lojunut ennen nykyistä tehtäväänsä yli 30 vuotta ulkorakennuksen vintillä, puoliksi sahanpurun ja muun roinan peitossa. Siinä välissä se on toiminut sirkkelipöytänä isäni rakentaessa kotitaloamme. Sitä ennen se on ollut isäni mummon pikkuruinen keittiönpöytä. Tuntien hiomisella, jalkojen sahaamisella ja lakkapinnalla siitä tuli olohuoneemme keskipiste. On upeaa, kun esineillä on tarina!
8. Millä eläisit, jos joutuisit asumaan metsässä viikon?
Näin alkukesästä viikko menisi hyvin lätäköistä ja lähteistä löydetyillä vesillä ja villiyrteillä. Tulisi samassa hoidettua se paasto, johon ei muka koskaan ole oikein hyvä hetki. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettenkö olisi vihainen kuin talviunilta herätetty karhu, kun vihdoin löytäisin tieni metsästä ulos. Minut hyvin tuntevat osaavat jo huomatessaan nälkäkiukutteluni tehdä minulle voileivän, ojentaa sen sanaa sanomatta ja odottaa muutaman minuutin, minkä jälkeen olen taas ihan toinen ihminen.
9. Mihin mielenosoitukseen osallistuisit?
Nykyään minusta on tullut laiska mielenosoittaja, ennen olin aktiivisempi. Eläinten kaltoinkohtelu ja toimivan kaupunkikulttuurin edistäminen saavat minut herkimmin barrikadeille.
10. Mitä ekojeesus sanoo sinulle taivaan porteilla?
Mä kuulinkin, että sä oot tulossa. Teithän piknikkorin täyteen herkkuja? Hyvä, mä tarjoon skumpat!
Reader Comments (2)
Juhuu! Tervetuloa Hanne, olet oikeassa paikassa :)
Juhuu jubiduu! Kiitos Noora, just ihaninta olla just täällä!