Antibioottiöverit
Noora ShinglerAntibiootteja käytetään usein turhaan.
Vasta hiljattain on alettu laajemmin ymmärtää esimerkiksi se, että korvatulehdus paranee usein itsestään tai että antibiootit tekevät laajaa tuhoa suolistossamme, aiheuttaen kuukausien epäbalanssin suoliston bakteeriflooraan. Olen itse tyypillinen 80-luvun "korvalapsi", jolle määrättiin antibioottikuuria toisen perään kymmenien kuurien verran. Nyt — yli 40 antibioottikuuria myöhemmin —tiedän, ettei antibioottikuureja missään nimessä kannata popsia varmuudeksi, sillä niiden liikakäyttä on jo johtanut siihen, että monet aikaisemmin käytetyt antibiootit ovat muuttuneet tehottomiksi.
Niin me kuluttajat kuin ympäristömmekin olemme tekemisissä yhä isomman lääkeainecocktailin kanssa. Emme ainoastaan konkreettisesti käyttämiemme lääkkeiden myötä, vaan myös liha-, muna- ja maitotuotteiden kautta. Eläimiin päätyy antibiootteja (niiden rehun mukana ja ympäristövaikutusten kautta) ja me syömme näitä eläimiä.
"Eräät vanhemmat antibiootit ovatkin tulleet joko tehottomiksi tai paljon entistä epäluotettavammiksi. Yleisesti ottaen mitä enemmän tiettyä antibioottia käytetään, sitä suurempi on vaara, että syntyy vastustuskykyä kyseiselle lääkkeelle ja että vastustuskyky leviää, mikä tekee lääkkeestä yhä hyödyttömämmän".
-EU komissio Tutkimus & innovointi --> Antibioottiresistenssi
Kuva: Ludovic Di Orio / Goodshot
WHO muistutti vastikään, että antibiootit menettävät tehoaan.
Osaamme ehkä jo hiukan kyseenalaista itsellemme tai perheenjäsenille määrättyjen antibioottikuurien tarpeellisuutta, mutta kun kyse on ruoastamme, tuntuu aihe monelle vieraalta. Jopa kasvatettu lohi voi sisältää antibiootteja ja muita kemikaaleja (kuka osaa ja muistaa ajatella tätä kalatiskillä?). Aihetta on nostanut esille menestyskirjan Eläinten syömisestä kirjoittanut Jonathan Safran Foer, joka varoittaelee ihmisiä tuotantoeläinten antibioottien ja kasvuhormonien vaikutuksesta ja halvan lihan käytöstä. Itse yllätyin viime kesänä, kun Atrian lihoista löytyi Venäjällä tehdyissä antibioottitesteissä tetrasykliini-antibioottia.
Entäpä puhtaanvalkoinen maito?
Reilu vuosi takaperin kaivelin tietoa suomalaisen maidon antibioottijäämistä ja törmäsin verkossa kiinnostavaan nettikeskusteluun. Kyseessä oli maidontuottajien nettifoorumi, jolla keskusteltiin — konkreettisin vinkein — siitä, kuinka antibioottien jäämät maidossa voi laimentaa, jotta niistä ei jää kiinni Valion testeissä. Maidontuottajat rohkaisivat toisiaan lainvastaiseen toimintaan. Keskusteluun osaa ottanut Valion eläinlääkäri Laura Kulkas suositteli "lopettamaan tällaisen laimennusopin levittämisen, jottei tieto leviä Maa- ja metsätalousministeriön korviin".
Hämmästyin löydöstäni enkä aluksi ollut varma, miten viestiketjuun tulisi suhtautua. Oltuani yhteydessä keskusteluketjussa omalla nimellään kirjoittavaan Valion eläinlääkäriin sain varmistuksen keskustelun aitoudesta.
Kulkas myöntää viestiketjussa, että Suomessa käytössä olevassa testausmenetelmässä on aukkoja:
"Valitettavasti antibioottien testauksessa on käytössä testi (= T101-testi), joka ei mittaa kaikkia antibiootteja riittävän tarkasti eli EU:n säätämien MRL-arvojen tasolla (MRL= Maximal Residue Limit = maksimi jäämätaso), jotka on asetettu maidon elintarvikekelvollisuuden mukaan. Maailmassa ei kuitenkaan ole muuta edullista testiä suurien testausmäärien tekemiseen, joten tähän on ainakin toistaiseksi tyydyttävä. Eli kun saamme kielteisen tuloksen lehmänmaidon testauksessa, ei maito välttämättä vielä täytä lain vaatimia MRL-tasoja. Tämänkin takia lehmänmaidon laimentaminen muulla maidolla testausta varten on itsensä ja meijerin huiputtamista. Antibiooteilla hoidetun lehmän maitoa ei saa laittaa tankkimaitoon ennen kuin sen riittävästä jäämättömyydestä on tietoa = kielteinen T101 testitulos. Tästä ei saa oikeaa tietoa, jos laimentaa maitoa."
Valion eläinlääkäri kirjoittaa lisäksi, että Ruotsissa mittausmenetelmä on toinen, koska siellä pelätään, että tuottajat alkavat kokeilla, millaisilla laimennoksella antibioottimaito ei näy testissä. Näin liikaa jäämiä sisältävä maito päätyisi kuluttajille. Kysymys kuuluu: miten suomalaiset maidontuottajat eroavat ruotsalaisista tässä asiassa?
"Meillä ei ole nyt eikä ole ollut aikaisemminkaan mitään näyttöä siitä, että tuottajat tahallisesti laimentaisivat hoidettujen lehmien maitoa muulla maidolla. Eikä ollut ruotsalaisillakaan, mutta "jonkun ylivarovaisen päähän asia siellä pälkähti", Kulkas vastaa sähköpostitse.
Minä kuulun ihmisryhmään, jolle ehkä juuri saattaisi pälkähtää päähän jotain tuollaista: olla ylivarovainen.
Suomalaisen maidon maine on puhtoinen ja maito on meille lähes pyhää. Maitohygienialiiton mukaan Suomessa vuonna 2010 tuotetusta maidosta 94% täytti erinomaisen maidon laatukriteerit. Valion Kulkas kertoo, ettei ole tämän yhden ainoan maidonlaimennus-viestiketjun lisäksi törmännyt verkossa muihin vastaaviin. Huojentavaa. Toisaalta, jos asian on keksinyt yksi porukka, tuskinpa homma ainoaksi jää — ainakaan spekuloinnin tasolla. Se mitä käytännössä tehdään, on tietenkin oma asiansa ja täytyy toivoa, että suomalaiset maidontuottajat todella ovat niin vastuullisia kuin tähänkin saakka.
Kuluttajan on hyvä tietää, että maitotiloilla käytössä oleva maidon antibioottijäämiä testaavan menetelmän käyttö ei ole lakisääteistä vaan vapaaehtoista. Valion käytäntöön se kuitenkin kuuluu, jotta lääkejäämäiset maidot eivät päätyisi kuluttajien suihin. Kulkas kertoo, että joidenkin lehmien kohdalla lääkkeiden imeytyminen ja erittyminen pitkittyvät, eivätkä varoajat tällöin pidä paikkaansa.
Käytettyjen antibioottimäärien kannalta Suomessa ollaan maltillisella tasolla. "Suomessa käytetään eurooppalaisittain vertailtuna vähän mikrobilääkkeitä tuotantoeläimille. Paljon antibiootteja käyttävissä maissa, kuten Alankomaissa ja Ranskassa, käyttö suhteutettuna eläinmääriin on lähes kymmenkertainen Suomeen verrattuna", kertoo Suomen eläinlääkäriliitto lokakuussa 2010. Suosimalla kotimaisia liha-, muna- ja maitotuotteita teet siis fiksun teon (toki on fiksua suosia kotimaista myös työllisyysnäkökulmasta).
Antibioottiöverit
Miksi tavallisen suomalaisen pitäisi olla kiinnostunut maito- tai lihatuotteiden antibioottijäämistä? Koska antibioottien liikakäytön myötä vakavimmillaan syntyy uusia bakteerikantoja, jotka ovat resistenttejä antibiooteille eli suomeksi: lääkkeet eivät tehoa. Sairastut, saat lääkettä, etkä parane.
Pahin tulevaisuudenkuva, joka ei valitettavasti ole suinkaan epätodennäköinen, on se, että vaaralliset patogeenit lopulta tulevat resistenteiksi kaikille aiemmin tehonneille antibiooteille; tästä olisi seurauksena se, että bakteerien aiheuttamat sairaudet, joita ei enää pystyttäisi parantamaan, leviäisivät hallitsemattomiksi epidemioiksi.
-EU komissio Tutkimus & innovointi --> Antibioottiresistenssi
Tehotuotannossa eläimet ovat alttiimpia sairastumaan. Kun eläimiä on paljon lähekkäin ja pienessä tilassa, leviävät taudit nopeasti. Esimerkiksi sikoviruksen ja sikainfluenssan myötä mikrobilääkkeiden käyttö suomalaisilla sikatiloilla on kasvanut vuodesta 2003 lähtien. Hullun lehmän tauti ja Creuztfeldt-Jakobin taudin muoto (vCJD) puolestaan kuohutti elintarvikemarkkinoiden lisäksi sairaalahenkilökuntaa: koska taudinaiheuttajaa ei saada täysin tuhoutumaan, on Englannissa suositeltu jopa kertakäyttöisiä kirurgisia välineitä aivoleikkauksiin.
Mattimeikäläinen on tietenkin melko voimaton maailman lääkecocktailin edessä, mutta omaan terveyteensä jokainen voi vaikuttaa itse. Allekirjoittanut esimerkiksi suosii lihatuotteissa niin vähän tehostettua kuin mahdollista (riistalihaa ja vapaana kasvaneita kaloja). Lapseni korvatulehdukset on antibioottikuurien sijaan hoidettu odottelemalla, sipulikääreillä ja särkylääkkeellä. Antibiootteja on tarjottu monta kertaa, mutta ilman on pärjätty hyvin.
Lisää tietoa aiheesta:
Reader Comments (1)
Tarkennus maitopuoleen. Joka kerta kun maitoauto hakee maitoa tilalta , kuljettaja ottaa näytteen maidosta. Kun maitoauto tulee meijeriin kuljettaja ei voi purkaa maitoa ennenkuin kuorma on todettu vapaaksi antibioteista. Jos kuorma todetaan positiiviseksi eli maidosta on löytynyt jäämiä aloitetaan laiminlöyöntiin syyllistyneen tilan selvittäminen tilänäytteistä. Riippumatta mistä syystä antibiottimaitoa on päätynyt tilasäiliöön, tila joutuu korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Ja tässä vielä sama asia virallisesti http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMI/Milkworks/Oppimateriaali/maidon_keraily/maitoauton_matkassa/naytteiden_otto