Älä Tee Sitä Itse
Katja LahtiArvostan suuresti ihmisiä, joilta löytyy kädentaitoja. Näitä anuharkkeja. Arjen monitaitureita, tee se itse -tyyppejä, joiden käsistä lähtee kestovaippoja, perennoja, sämpylöitä ja fillarin keväthuolto. Arvostan kuitenkin vielä enemmän ihmisiä, jotka tajuavat, että eivät kuulu tähän armoitettuun ihmisryhmään.
"Kun ryhdyt leipomaan, tarkista että sinulla on mm. jauhoja, leivonta-alusta ja kaulin. Käytä voiteluun pullasutia, älä hammasharjaa."
Kymmenen vuotta siihen meni. Halusin nuorempana kovasti olla näppärä ja itsenäinen DIY-ihminen kuten useamman talon rakentaneet vanhempani. Sellainen, joka ei olisi riippuvainen autokorjaamon aikatauluista, remonttimiehen työvuoroista tai anopin ompelupäivästä. Siitä vain menisin ja tekisin, ihan itse! Kas, kun itse tekemällä ainakin tietää, mitä saa ja milloin saa.
Nykyään tiedän, että itse tekemällä saan lähinnä paskaa käteen. DIY-projektieni jälkimainingeissa kelluu taloudellista tappiota sekä materiaalihävikin että hajonneiden työkalujen muodossa. Kaapeista löytyy keskeneräisiä ompelutöitä, seinistä mittavirheistä irvistäviä saumoja, puutarhasta kuolleita istutuksia ja pakastimesta sämpylöitä, jotka eivät muutu yhtään sen pehmeämmiksi sulatettaessa.
"Ne mitään möykkyjä ole vaan soijapyöryköitä. Eikä ne ole kärynneitä. Joo, pakastimessa on jälkiruoaksi jäätelöä. Söisit nyt edes yhden."
"Ai, tää oli ikkunan kahva. No, oishan se ollu helpompaa vaihtaa vaan yks ruuvi siihen alkuperäiseen lonksuvaan kahvaan, mutta aukeaahan se vessan ovi näinkin."
"Joo, mä oon ihan kohta valmis. Mä äkkiä vaan vähän siirrän näitä hameen nappeja.. Oho. Miten tähän nyt tällanen taitos tuli.."
"Tottakai ne talvehtii ruukussa. Nää on hei monivuotisia."
"Mittasin, mittasin! Mä en tajuu, miten tää seinän leveys voi koko ajan muuttua!"
Aion jatkossa kapinoida mediassa hehkutettua Tee se itse -trendiä vastaan. Enkä tee. Ostan. Teetän. Tilaan. Käytän ammattilaisten palveluja. Make saa jatkossa hoitaa tapettien kuviokohdistukset.
Hyväksyn, että olen ammattilainen vain omien kykyjeni yliarvioinnissa. Ei minun tarvitse osata kutoa norjalaisvillapaitaa, viljellä perunoita tai vaihtaa ketjuja fillariin. Tyydyn siihen, että vannoutuneena ÄTSI-ihmisenä säästän luonnonvaroja, aikaa ja hermojani ja pidän yllä palveluyhteiskuntaa.
Ja jäähän sitä työsarkaa minullekin. Voin kokeilla erilaisia ruokareseptejä, paitsi kivisämpylöitä. Ja hyvin voin leventää hametta nappien paikkaa vaihtamalla, etenkin jos anoppi ensin kertoo, miten se kannattaa tehdä. Saatan myös kitkeä kasvimaan, kunhan siellä on lappu, jossa lukee, että tämä rikkakasvin näköinen pläjäys on pinaattia. Synnytyksenkin lupaan hoitaa ihan itse. Kätilön lievällä avustuksella.
Ps. Kirjoitin tämän artikkelinkin omin pikku kätösin.
Reader Comments (6)
:D
ihana.
mä oon ajatellut, että itsetekemisen pitäisi ennen kaikkea olla hauskaa, koska jos ei ole, eikä siitä kukaan edes maksa palkkaa, niin miksi vaivautua? niinpä voin esim. virkata peittoa (koska se on kykyjeni ulottuvilla ja tekee telkkarinkatselusta kivempaa), mutta en todellakaan rupea remontoimaan itse (siitä tulee vain perheriita.)
Aivan mahtava teksti ja niin totta. Piristi ihanasti päivää ja sai nauramaan.
Kiitos!
Aivan mahtavan piristävä teksti! Kyllä tuli hyvälle mielelle, eikä enää nuo omatkaan epäonnistuneet projektit harmita niin paljoa.
Aijai, sä oot parasta viihdettä! Terveisiä sinne föneen :)
En ole itse mikään varsinainen käpelö - ruoanlaitto sujuu ja remonttihommat myös. (Omiin akilleenkantapäihini kuuluu mm. ruskea peukalo ja ompeluinho.) Mutta kannustan jatkamaan tätä tee-se-itse-vimman solvaamista, eiköhän ihmisille ole nyt jo kasattu tarpeeksi paineita. Vaihdan koska tahansa näpertämisen kirjan lukemiseen ja työntekoon (joo, työ voi olla oikeasti kivaa). Ja kaikkea ei ehdi - ottaa päähän ne television lifestyle-tyypit jotka selittävät "ja sitten tämänkin asian väkertää oikeasti 20 minuutissa! Siis miksi et jo leivo/liimaa/leikkaa/neulo/jne?" No, kun maailmassa on kaiken muun jälkeen päivittäin aika vähän aikaa, ja käytän sen 20 minuuttia mieluummin johonkin ihan muuhun.
Sitä paitsi Suomessa ollaan muutenkin tarpeeksi jäljessä rakennemuutoksessa palveluyhteiskunnaksi ;)
Liina, kiitti! Onhan kaikki aina alussa hauskaa, mutta kun mä tarttisin sen järjen äänen siihen viereen kertomaan missä kohtaa ei kannata oikaista, fuskata tai hutiloida.. :) Lopputulos naurattaa sitten kaikkia muita..
Anu, no sittenhän ainakin tämä kirjoitus onnistui tehtävässsään. :)
Canttarelli, hyvä kuulla että muillakin. Tarjoa sä ensi kerralla. ;)
Noora, föne kiittää ja kuittaa! ;)
Kirsi, on the spot! Kyse on illuusiosta: kun katsoo miten näppärästi ja nopeasti nämä ammttilaiset homman hoitavat tulee fiilis, että noin mäkin. On suorastaan rikollista unohtaa että Anu Harkilla on ohjelmansa hyvästä syystä: hän on jumalattoman lahjakas näissä jutuissa. Terkut vaan Anulle täältä Strömsön vierestä. :)
- Katja