Kaupunkilainen todellakin saastuttaa
Kuvassa Hesari 22.5.2011
Hesarin sunnuntaijuttu kaupunkilaisten ja maalaisten hiilidioksidipäästöistä sai aikaan epäuskoista silmien pyörittelyä lähipiirissäni: Eikö ympäristö muka hyödy siitä, että olen pakkautunut kerrostalon pikkuasuntoon ja kuljen kaikkialle fillarilla tai ratikalla? Eikö muka ole parempi käydä ravintolassa brunssilla kuin roudata traktorilla moottorikelkkaa omakotitalon pihaan? Uusi Musta kysyi tutkimuksen tehneeltä Jukka Heinoselta, kumpi on oikeassa, Hesari vai Osmo Soininvaara.
Osmo Soininvaara suorastaan raivostui blogissaan Hesarin näkökulmasta ja epäili vahvasti tutkimuksen pätevyyttä. Soininvaaran mukaan häneltäkin oli pyydetty haastattelua, mutta hän ei ollut ehtinyt vastaamaan. Soininvaaran mielestä sähkö- ja kaukolämmön päästöt on laskettu täysin väärin sähkölämmön hyväksi:
Kaukolämpö ja sähkölämpö oli pantu samanarvoiseksi, vaikka sähkölämmityksen päästöt ovat kuusinkertaiset kaukolämpöön nähden. Opetetaanko siellä Aalto-yliopistossa lainkaan metoditieteitä? Jakolaskua ja derivointia ei pidä sotkea keskenään.
Soininvaara 22.5.2011
Soininvaaran kritiikki ei hätkähdytä Aalto-yliopiston tutkijaa Jukka Heinosta. Hänen mukaansa laskelma on tehty maailmalla yleisemmin hyväksytyn, mutta Suomessa harvinaisemman energiamenetelmän mukaan. Heinosen mukaan kaukolämmössä on huomioitava, että se kytkeytyy käytännössä fossiilisilla polttoaineilla tuotettuun energiaan.
Mutta vaikka laskutapa muutettaisiin, perustulos säilyy samana: keskimäärin kaupunkilainen päästää enemmän hiilidioksidia ilmakehään kuin maalainen. Siis keskimäärin. Asukkaiden päästöt kasvavat kaikissa kulutuskategorioissa paitsi liikenteessä, kun kaupunkirakenne tiivistyy.
Koko Hesarin julkaiseman taulukon selvästi pisin palkki on asumisen aiheuttamat päästöt pääkaupunkiseudulla. Miten tämä on mahdollista, kun juuri stadilaiset asuvat niin ahtaasti? Siten, että mukaan on laskettu kaikki asuntorakentaminen, jota Helsingin seudulla on paljon. Asuntorakentamisen aiheuttamat päästöt on jaettu kaikkien pk-seutulaisten kesken. Palkista tulee iso, vaikka Helsingin liike- ja toimitilojen rakentaminen eivät ole mukana. Lukuihin on sen sijaan laskettu kiinteistöjen hoito sekä raput ja kellarit, joita taloyhtiöt lämmittävät, mutta joita kukaan ei laske omaan asuintilaansa.
Entäs palvelujen ostaminen sitten? Tutkimuksen mukaan kaupunkilaiset päästelevät enemmän hiilidioksidia, koska ovat palvelujen äärellä ja kuluttavat niitä enemmän. Mutta eivätkö esimerkiksi vihreät juuri kannata siirtymistä tavaroiden kuluttamisesta ”aineettomien” palvelujen kuluttamiseen, jotta päästöt vähenisivät?
Tutkija Heinosen mukaan suunta on oikea, mutta ”tavaran ja palvelun hiili-intensiteetti ovat keskimäärin suht lähellä toisiaan”. Eli palvelunkin tarjoamiseen tarvitaan tavaroita, energiaa, lämmitystä ja niin edelleen.
- Jos eteläsuomalainen menee tykkilumetettuun laskettelukeskukseen ja nousee hissillä mäen päälle, tai vastaavasti ostaa kaupasta kirjan ja lukee sen kotona, on vaikea laskea, kumpi aiheuttaa enemmän päästöjä, Heinonen sanoo.
Ja siis miten oudosti palvelujen päästöt onkaan laskettu: mitä kalliipi palvelu, sitä suuremmat päästöt. Eli 200 euron ravintola-annoksen päästöt olisivat 10 kertaa suuremmat kuin 20 euron annoksen.
Anteeksi kuinka? 20 euron annoshan on taatusti jotain halpis-teholihaa, joka on tuotettu Brasiliassa, leikelty Thaimaassa ja pakattu Kiinassa. 200 euron annos on todennäköisemmin jotain kokin itse Kirkkonummelta poimimaa nokkosta sekä järvikalaa Pieliseltä.
Voi ollakin, mutta Heinonen ei niele argumenttia. Hän katsoo kokonaisuutta, ja mitä laajempi aineisto, sitä tarkemmin teoria pitää paikkaansa. Voi olla yksittäisiä poikkeuksia, mutta ne häviävät kokonaisuuteen.
- Jos vertaillaan vaikka 20 ja 40 euron annoksia, ei voi varmuudella sanoa, kumpi on hiilineutraalimpi, Heinonen sanoo. Mutta Heinosen mukaan 200 euron ateria on kuitenkin todennäköisesti paljon saastuttavampi kuin 20 euron, vaikkei se täsmälleen 10-kertainen olisikaan. Tämä epätäsmällisyys ei Heinosen mukaan vaikuta lainkaan varsinaisiin loppupäätelmiin eli siihen, että kaupunkilainen elämäntapa kuluttaa keskimäärin enemmän kuin maalainen.
Miksi epätäsmällisyys ei ole merkittävä? Siis sen lisäksi, että kyseessä on keskimäärin yksittäistapaus. No siksi, että ravintolat ja muut palvelut ovat kokonaisuudessa pieni osuus. Jos maalainen päästää ilmakehään keskimäärin 9 hiilidioksiditonnia vuodessa ja kaupunkilainen 12,5 tonnia, vapaa-ajan palvelut ovat tästä maalaisella puoli ja kaupunkilaisella yhden tonnin.
Ja kun kaupunkilainen kuluttaa palveluja, ei se ole pois tavaroiden ostamisesta: kaupunkilaiset hankkivat päivittäistavaroitakin maalaisia enemmän. Mitä isompi kaupunki, sitä enemmän ostoksia henkeä kohden.
Matti Vanhanen on tämän päivän Hesari-vastineessaan onnellinen, että maalaisuus sai kerrankin pisteitä. Nurmijärveläisyys on kuitenkin pahinta kaikista: päästöt ovat suuria kaikissa kulutusosioissa. Nurmijärveläinen elämäntapa on osittain kaupunkilainen elämäntapa. Kuten Hesarin jutussakin todettiin, nurmijärveläisen päästöt ovat keskimäärin 25 prosenttia suuremmat kuin helsinkiläisen.
Heinosen mukaan kaikkein tärkeintä on se, miten energiatehokkaasti rakennetaan ja miten energiaa tuotetaan. Myös kerrostalon voi rakentaa nollaenergiataloksi. Tähän taas vaikutetaan parhaiten politiikalla ja rakentamisen säädöksillä.
Monet tuttavani epäilelivät Hesarin uutisen tarkoitushakuisia esimerkkiperheitä tai muuten kyvyttömyyttä tulkita tuloksia. Tutkimuksen itse tehneen Heinosen mukaan asia on uutisoitu juuri niin kuin tulokset antoivat ymmärtää. Pääpointti eli uusi ilmiö, kaupunkilaisen ja maalaisen elämäntavan saastuttavuus, tulee esiin.
Sorry cityvihreät. Ei se latte nyt ihan niin hiilineutraali ole.
Kuvat: avlxyz ja Iain Leese/wikimedia commons
elämäntapa, hiilidioksidi, matti vanhanen, osmo soininvaara, palvelut | in Kulutus, Media, Trendit, Yhteiskunta |
Reader Comments (4)
musta edelleen tuntuu, että tuossa on ongelmia kausaliteetin suunnan kanssa, mutta joo, periaatteessa uskon kyllä, ettei edes se soijalatte ole ihan niin hiilineutraali.
(sitä vaan jotenkin en hyväksy, että kaupunkilaisena VÄISTÄMÄTTÄ kuluttaisin enemmän jokaisella osa-alueella.)
mutta asiaan, joka oli tämä nollaenergiatalohanke. kun juuri tuossa viikonloppuna keskusteltiin siitä, miten esimerkiksi niissä taloissa, joissa pyritään kovaan energiansäästöön, vaatimukset tiiviydestä käytännössä altistavat talon -jes- homeelle. ja mitkä sitten ovat hometalon korjauksen tai pahimmassa tapauksessa purkamisen ympäristövaikutukset? (henkilökohtaiseen terveyteen ja talouteen liittyvistä nyt puhumattakaan.)
kun tää rakentamisen energiatehokkuuskin kuulostaa musta välillä jotenkin vähän siltä, että silmät kiinni ja mutkat suoriksi.
Tutkimus tutki pääkaupunkiseutua ja siellä syntyviä päästöjä. Silti jutuissa puhutaan kaupunkilaisesta elämäntavasta. Vahingossa tuomitaan kaupunkilainen elämäntapa makrotasolla vain siksi, että pääkaupunkiseudulla sen puitteet on pielessä. Pääkaupunkiseudullahan palvelutkin (kahvilat, kaupat, museot,...) joutuvat käyttämään Helsingin Energian kivihiilivoimaa.
Kaupunkilainen elämäntapakaan ei siis voi pelastaa kaupunkia, jos kaupungin energainfra on huono. Kivihiili on kivihiiltä kaupungissakin.
Kaupunkilainen elämäntapa on kuitenkin teoriassa parempi!
Miten maaseudun elämäntapa, eli se yksityisautoilu, saastuttaisikaan, jos ne autot kulkisivatkin kivihiilellä? Miten paljon kaupunkilainen elämäntapa puhdistuisikaan, jos ne kaupat, kahvilat ja muut lämpiäisikin puhtaammalla energialla, edes yhtä puhtaalla kuin nuo uudet autojen polttoaineet?
Tutkimuksessa siis verrattiinkin vanhanaikaisen Helsingin Energian kivihiilivoimalaa päästöjä nykyaikaisen henkilöauton päästöihin. Ja sitten vedettiin siitä elämäntapaan ja yksilöön liittyviä johtopäätöksiä.
Liina, kyse onkin kokoajan keskiarvosta. Eli keskimääräinen kaupunkilainen tekee näin. Mutta toisaalta, kuinka paljon turistit ja maalaiset tulevat ostamaan asioita Helsingin kauppoihin ja onko sitä huomioitu tutkimuksessa mitenkään, en tiedä!
Kyllä, toi rakentaminen on edelleen ongelmallista ja hyvä jutunaihe.
Markku, hyviä kysymyksiä ja tarkennuksia! Jos kiinnostaa, tässä itse tutkimus.
Ja Uuden Mustan FB-ryhmässä on myös keskustelua aiheesta!
-Terhi
"Mutta eivätkö esimerkiksi vihreät juuri kannata siirtymistä tavaroiden kuluttamisesta ”aineettomien” palvelujen kuluttamiseen, jotta päästöt vähenisivät?"
Varmasti, jos kyseessä todella ovat aineettomat palvelut, mutta tuskinpa, jos nyt puhutaan mistä tahansa palveluksi laskettavasta, joka tosiasiassa voi kuluttaa paljonkin luonnonvaroja, kuten jutussa tuotiin esille. En ole ainakaan koskaan kuullut kenenkään "vihreän" väittävän, että olisi parempi mennä vaikka golfaamaan tai laskettelemaan kuin ostaa kirja... Aika ymmärtämätön saa olla, jos olettaa, että kaikki palvelut olisivat "aineettomia" tai jotenkin automaattisesti parempia luonnolle kuin tavaran ostaminen.
Enemmän tällaista asennetta olen ollut huomaavanina esim. naistenlehtien "osta aineeton lahja" -tyylisissä jutuissa... Eli vähän hassua tietyn puolueen (?) leimaamista.
Facebookissa oli hyviä kommentteja juttuun liittyen esim. siitä miten tulotaso vaikuttaa hiilijalanjälkeen ja miten minkä tahansa aineellisen hyödykkeen ostaminen oli se sitten palvelu, tuote tai vaikka ekotuote on aina vähemmän ekoa kuin ostamatta jättäminen.