Mainiot maidon korvikkeet
En juo lehmän maitoa. Enkä syö. Se on paitsi kilttiä vatsalleni myös ekoteko, sillä lehmämaitotuotteilla on iso ekologinen selkäreppu. Sitäpaitsi: niin maito-, juusto-, suklaa- kuin jäätelörintamallakin on mainioita lehmänmaidottomia vaihtoehtoja. Tässä blogauksessa keskityn nimenomaan juomiin, joita löytyykin kaupasta vinopino.
Kasvipohjaisia maitoja kutsutaan loogisesti kasvimaidoiksi ja kaupan on ainakin soija-, kaura-, manteli-, riisi- ja kookosmaitoja. Tavallisista marketeista ja pienemmistäkin ruokakaupoista saa kasvipohjaisia maitotuotteita, ja eksoottisempia — esimerkiksi pähkinämaitoja — saa ekokaupoista. Miten nämä eri maidot oikein eroavat toisistaan?
Kauramaitoa mysliin
Kauramaito on kuulunut oman jääkaappini vakiovarustukseen vuosikaudet. Ostan yleensä D-vitaminoitua kauramaitoa, joka maksaa noin pari euroa litralta. Ainakin Oatlyn ja Rainbow'n kauramaitolitran kalsium- ja D-vitamiinipitoisuus on sama kuin lehmänmaitolitrallakin, joten jos luitasi mietit, ei vitaminoitu kauramaito ole ollenkaan pöllömpi valinta. Oatlylla on kaupan myös luomukauramaito, jossa ei ole lisättyä D-vitamiinia ja kalsiumia. Lisäksi ainakin Keijulla, ja GoGreen-merkilläkin on kauramaitonsa.
Minä olen jämähtänyt ruotsalaisen Oatlyn ostajaksi tottumuksesta, mutta ekologisempaa olisi ehkä suosia Keijun kaurajuomaa, joka tehdään kotimaisesta kaurasta.
Käytän kauramaitoa lähinnä myslin kanssa nautittuna, juuresmuusin notkistajana tai kaurapuuron päälle lorautettuna. Pelkältään en kauramaitoa nauti, koska maku on aavistuksen jauhoinen. Mysliannoksen seassa se ei kuitenkaan häiritse laisinkaan. Kauramaitotölkkiä kannattaa aina muistaa ravistaa kunnolla, jotta ulos tulee maitoa eikä haalean väristä nestettä. Kauramaito sakkautuu helposti tölkin pohjalle.
Makea soijamaito
Toisin kuin kauramaitoa, käytetään soijamaitoa yleisesti kahvi- ja teemaidonkorvikkeena. Esimerkiksi Hollywoodin superjulkkikset luottavat soijalatteensa kuin kallioon: ei ole juuri mitään trendikkäämpää kuin latkia Starbucksin soijalattea paparazzien ristitulituksessa.
Soijamaidon käyttö kahvin seassa vaatii kuitenkin kikkailua: kahvia juovat ystävät tietävät kertoa, että moni soijamaito sakkautuu kahvin sekaan ärsyttävästi. Toimituksen syväkurkun mukaan ainoastaan Alpron Soya Light -maito säilyy kahvissa "normaalina". Minä testasin erilaisia soijamaitoja kuuman teen kanssa, enkä huomannut minkäänalsiat sakkautumista. Kannattanee ihan itse kokeilla, minkälaisia kemiallisia reaktioita saa aikaiseksi.
Omaan suuhuni soijamaito on liian makeaa sellaisenaan, mutta esimerkiksi chai laten seassa soijamaito toimii kyllä kieltämättä ihan täydellisesti! Soijan mahdolliset negatiiviset terveysvaikutukset mietityttävät, mutta silti lähinnä makusyistä suosin mielelläni kauramaitoa.
Soijamaitolitra maksaa suunnilleen 2-3 euroa litralta merkistä riippuen. Ekolon hiilineutraali ja kalsiumilla vahvistettu Provamel-luomusoijamaito maksoi 2,40 euroa. Ruohonjuuren luomut Natumi ja Rice Dream soijamaidot 2,75 ja 3,20 euroa sekä Prismasta hankittu Alpro Soya (ei luomu) 2,05 euroa. K-kaupoista saa Pirkan maustamatonta ja luomua soijajuomaa.
Riisimaitoa kalsiumilla ja ilman
Edellisten jälkeen suosituin kasvimaito lienee riisimaito. Esimerkiksi Rice Dreamin tuotteita saa tavallisista marketeista; Prismassa merkin riisimaitolitra maksoi 2,52 euroa. Tuoteperheessä on monenlaisia riisipohjaisia maitotuotteita, niin ilman kuin kalsiumlisälläkin.
Riisimaito maistuu soijamaidon tapaan makealta ja sopii rakenteensa ja makunsa puolesta kuuman kahvin tai teen sekaan lehmänmaidon korvikkeeksi. Soija- ja kaurapohjaisten tuotteiden tapaan se soveltuu myös leivontaan. Voisin kuvitella, että etenkin lapsia tällaiset luontaisesti makeat maidot ihastuttavat. Lisättyä sokeria Rice Dreamin riisimaidossa ei ole, myös Ruohonjuuresta ostamani Rice & Rice -merkkinen riisimaito on sokeroimaton. Mutta lue aina tuoteselosteet tarkasti, kaikki kasvimaidot eivät ole sokeroimattomia! Supermakea on myös Isola Bion riisipohjainen kookos-riisijuoma.
Maitoa manteleista ja pähkinöistä
Mantelimaito on hyvä kasviperäinen vaihtoehto soija-allergikolle ja sitä voi tehdä itsekin. Ekokaupasta ostamani Isola Bio -mantelimaito on e-rit-täin makeaa, se sisältääkin vähän agavesiirappia. Juoma on riisipohjainen kuten myös Rice & Rice -merkin mantelimaitojuoma. Lorautin testiksi juomaa vähän aamuteen sekaan ja yhdistelmä toimii oikein hyvin, mutta kahvin seassa se maistui Hertan mielestä "pilaantuneelta, eikä pehmentänyt kahvin makua maidon tapaan". Erityisen herkulliselta mantelimaito maistuu kaurapuuron kaverina — mitä namia! Ruohonjuuressa Isola Bion juomat maksoivat 3,15 euroa.
Vaikka olenkin nähnyt mantelimaitoa usein ekokaupan hyllyssä, olivat pähkinämaidot itselleni aika vieras asia ennen tätä blogausta. En tiennyt, että maitoa voi valmistaa jopa cashew-pähkinöistä! Appelsiinihunajaa-blogi sivisti minua näin:
Cashew on mielestäni todella upea pähkinä, sillä kermaisen rakenteensa vuoksi siitä voi tehdä melkein mitä vaan. Se on myös luonnostaan hieman makea. Joskus teen siitä cashew maitoa, jota oikeastaan voisi kutsua cashew kermaksi, sillä se muistuttaa enemmänkin kermaa kuin maitoa, rasvapitoisuutensa vuoksi. Sen takia cashew maito sopii hyvin kahviin kerman sijasta, sitä voi lisätä aamumuroihin tai syödä granolan kanssa. Sitä voi myös käyttää vegaanisiin jäätelöihin ja sillä voi korvata kerman keitoissa ja kastikkeissa, sekä myös leivonnassa. Hyvä puoli on se, että se on kolestrolitonta, huono puoli taas se, että se ei ole vähärasvainen, mutta hei nämähän on niitä hyviä rasvoja...
Appelsiinihunajan bloggaaja antaa cashewmaidon valmistustukseen yksityiskohtaiset ohjeet. Kasvimaitoa voi valmistaa myös esimerkiksi hampusta. Vegaaniliiton hamppu-tietopaketista löydät ohjeet hamppumaidon kotikokkailuun.
Summa summarum
Mielestäni kasvimaitojen ominaisuudet voi kiteyttää näin: kauramaitoa lukuunottamatta kaikki ovat aika makeita. Kauramaito on rakenteeltaan ainoa, joka sakkautuu myyntipakkauksen pohjalle, muut ovat rakenteeltaan löysempiä ja maitomaisia. Teen seassa toimivat mielestäni kauramaitoa lukuunottamatta kaikki. Kasvimaidot sopivat hyvin smoothieiden raaka-aineeksi ja ainakin soija- ja kauratuotteita löytää monipuolisesti myös muuhun ruoanlaittoon.
Saatavuus tavallisistakin kaupoista on hyvä, mutta hinta on lehmänmaitolitraan nähden tuplat. Jokainen voi itse miettiä minkälaisen lisän tämä tuo ostoskoriin tai voisiko osan maidosta vaihtaa kasvimaitoihin.
Moni teistä on varmasti minua paljon kokeneempi kasvimaitojen käyttäjä, joten kertokaapa omat suosikkinne! Mitä kasvimaitotuotetta sinä käytät ja miksi?
Katso lisää
- What are some good substitutes for milk
- Vegfestin sivulla on monia kasvimaitoa hyödyntäviä reseptejä
- Eläinoikeusfoorumilta löytyy keskusteluketju parhaista kasvimaidoista.
cashewmaito, hamppumaito, kauramaito, mantelimaito, riisimaito, soijamaito | in Ruoka, Terveys |
Reader Comments (10)
Teen ja kahvin sekä aamupuuron seassa käytän yleensä Alpron soijamaitoa, joko makeutettua tai makeuttamatonta. Alprossa on musta hyvä koostumus, eikä se sakkaudu teehen laitettaessa. Kahvin kanssa on eri juttu, mutta sakkautumisen voi välttää kuumentamalla soijamaidon ennen kahviin lisäämistä.
Yritän myös parhaillaan etsiä mantelimaitoa, joka ei olisi kovinkaan makeaa, tuo agavesiirapilla makeutettu kun on mun mielestä liian äklöä noin päivittäiseen käyttöön. Ehkä mantelimaito toimisi paremmin jälkiruuissa, hedelmäsalaatissa tai sen sellaisessa.
Hienoa!
Itsekin vegaanina suosin näitä. Huli-lehdessä tai vihreässä langassa (en nyt muista kummassa, enkä netistä löytänyt artikkelia mutta tarkistan kotona :D ) oli muistaakseni myös artikkeli kasvis"maitojen" ja eläinmaitojen erilaisuuksista jossa käsiteltiin tarkemmin ravintoarvoja. Oli hyvä artikkeli. Uskon, että se oli Huili-lehdessä...
Soijamaito+kahvi sakkeutumisessa olen huomannut, että myös maidon määrällä on väliä, jos laittaa paljon (alle 1/3) maitoa niin ei enää sakkeudu.
Onko muilla riisimaidosta jäänyt rasvakerros huulile? Itse en tämän vuoksi halua käyttää kyseistä tuotetta.
Järvenpää Prismassa osiui silmiini spelttimaito, oli samassa hyllyssä muiden kasvimaitojen kanssa.
Olen kokeillut kahviin monenlaista, mutta vain Alpron soijamaito maistuu siltä kuin pitääkin. Se sakkautuu joskus, en tiedä miksi. Jopa aamulla avattu purkki saattaa sakkautua illalla, mutta aina vieraan kahveissa. Ainoa ero omiin kahveihin nähden on, että vieraille teen isommassa pressopannussa kuin itselle. En ymmärrä! Tosin sakkautuminen ei haittaa mitään, ei se makuun vaikuta, pelkkä esteettinen haitta.
"Juoma" noissa paketeissa näyttää mielestäni lukevan, eikä "maito".
Itse en käytä kasvisjuomia, en ole kokenut niitä tarpeelliseksi, enkä aidoksi ruoaksi.
mua jäi KOVASTI kiinnostamaan se, miten nää tehdään?
esim. jos riisimaito olisi jotain systeemiä, jota jää riisin käsittelystä joka tapauksessa yli, niin sehän olisi ihan mahtavaa, mutta jotenkin hieman epäilen että näin ei ole. eli kuinka paljon esim. ruoaksi käyttökelpoista riisiä vaaditaan yhden riisimaitolitran tuottamiseen? ja mitä tehdään sille osalle riisiä, josta ei tule maitoa - vai käytetäänkö se kaikki? ja mikä on täten riisimaitolitran ekologinen selkäreppu - etenkin suomeen roudattuna?
Vaikka itse kasvissyöjä olenkin, ja pyrin vähentämään lehmänmaidon kulutusta ja pidän esim. soijamaidon mausta, olen hieman skeptinen erityisesti riisi- ja soijamaidon ekologisuudesta. Riisin tuottamiseen aina kylvämisestä tänne koto-Suomeen uppoaa todella paljon energiaa, puhumattakaan veden määrästä. Soijan viljely puunhakkuun ohella on taas yksi suurimmista syistä sademetsien katoamiseen, ja ekosysteemin homogenisoitumiseen. Vastustan ehdottomasti tehotuotettua lehmänmaitoa, mutta en siltikään alkaisi nostamaan "kasvimaitoja" täysin varauksetta jalustalle.
Ainakin Alpro väittää sivuillaan pitävänsä myös planeetasta huolta, esim. vuoroviljelemällä soijaa, mikä heidän mukaansa ei tapahdu entisellä sademetsäalueella. En sitten tiedä mikä olisi kaikkein ekologisin vaihtoehto kaikista. Oma vatsani ei ainakaan siedä lehmänmaitoa, joten joudun joka tapauksessa turvautumaan kasvimaitoihin. Ilmeisesti yksi tapa olisi valmistaa omat kasvimaidot itse, jotta voisi välttyä lisäaineilta ja niiden tuomalta lisäenergiankulutukselta. Ehkä pitäisikin kokeilla tuota Nooran vinkkaamaa cashewmaitoa.
Olen jämähtänyt Alpron tavalliseen soijamaitoon, koska se on minustakin ainoa hyvänmakuinen soijaversio. Tosin uusimpia, toisinaan luomumpiakin kasvimaitoja en ole vielä uskaltanut kokeilla. Kotimainen kauramaito houkuttelisi ekompana, mutta lieneekö soijamaito proteeinirikkaampaa?
Huomasin tänä aamuna, että kuumentamisen lisäksi sakkautumattomuus toimii toisinkin päin. Kahvi oli ehtinyt jäähtyä, ja kaadoin siihen kylmää soijamaitoa, eikä näkynyt hippustakaan. En tiedä mitä kemiaa tapahtui, mutta ilmeisesti sakka on sitten juuri lämpötilaerosta johtuvaa.
Töissä meillä keitetään pari pannullista tummapaahtoista kahvia päivittäin ja monta pannua juhlamokkaa. Edellisissä soijamaito ei juoksetu ikinä, jälkimmäisessä aina. Lienee happoisuuden kanssa jotain tekemistä siis.