Vanhemmat: pelastakaa kouluruokailu!
Noora ShinglerMiksi koulun perunamuusissa on 18 raaka-ainetta? Tätä "Mitä lapsesi söi koulussa tänään? -kampanja kehottaa vanhempia kysymään. Kampanja haluaa kiinnittää huomion lapsille tarjottavan koulu- ja päiväkotiruoan laatuun sekä aktivoida vanhempia toimimaan sen puolesta.
Lisäaineet ja koululaiset ovat otsikoissa vähän väliä: milloin on kyse ruoan sisältämästä natriumglutamaatista, milloin kasvisruokapäivästä, milloin vanhemmat ovat huolissaan siitä, mitä lisäaineita lapset suuhunsa laittavat. Itse odotan sitä, milloin loppuu lätinä ja alkaa toiminta — kansalaisaktivismi siis.
Videoklipillä puhuu toimittaja Sari Helin, joka järjesti keskiviikkona ravintola Olossa vaihtoehtoisen kouluruokalounaan. Tilaisuuden aiheena oli kouluruoan laatu ja paikalla puhuivat muun muassa ylilääkäri Veli-Pekka Valkonen, ravintoterapeutti Sinikka Pakeman sekä kouluruokakampanjan käynnistäneitä äitejä, Mariella Paroma ja Pia Stoltzenberg. Koululaiset ovat samaa mieltä. Vantaalla vuonna 2009 tehty kouluruokaselvityksen mukaan eniten parannettavaa oli vastaajien mielestä "ruoan ulkonäön houkuttelevuudessa, ruokalistojen monipuolisuudessa ja vaihtelevuudessa sekä ruoan maussa".
Tilaisuuden järjestäjät ovat huolissaan lisäaineiden määrästä ja tuoreiden hedelmien ja vihannesten puutteesta ja suppeasta valikoimasta. Itsekin muistan kouluajoilta sen iänikuisen kiinankaaliraasteen ja mauttoman porkkanaraasteen (jota jostain ihmeellisestä syystä höystettiin rusinoilla). Lisäaineiden määrän lisäksi vanhempia huolettaa niiden yhteisvaikutus. Olen kirjoittanut cocktail-ilmiöstä Kemikaalicocktailin puolella moneen kertaan ja juuri se huolettaa minua äitinäkin kaikista eniten. Kun skidit juovat välkällä aspartaamilimsaa, ostavat koulun automaateista karkkeja ja muuta mässyä ja ruoassa on aromivahventeita, voivat nämä lisäaineet tehostaa toistensa vaikutuksia. Liverpoolin yliopistossa tehdyssä kolmivuotisessa tutkimuksessa selvitettiin, että lasten ruoissa yleiset aromivahventeet, keinomakeuttajat ja väriaineet voivat jopa seitsenkertaistaa toistensa tehon.
Kampanjan käynnistäjät ovat huolissaan myös siitä, että lapset tottuvat jo tarhaiässä einesten ja prosessoidun ruoan makuun ja alkavat vieroksua aitoja raaka-aineita, aromivahventeet kun samankaltaistavat ruoan makuja.
Mitä lapsesi söi koulussa tänään -infossa käytettiin esimerkkinä kouluruokaa valmistavan Palmian ruokalistoja. Palmian ruokaa nauttiva lapsi syö kuuden viikon jakson aikana yli 400 eri lisäainetta. Yhden viikon keskimääräinen lisäainesatsi koostuu 50 eri aineesta. Kotona jokainen perhe voi itse valita ruoakseen mikropizzan tai skipata tuoreet vihannekset ja hedelmät, jos niin haluaa. Vanhemmat alleviivaavat, että kotioloissa lisäainecocktailin nauttiminen on jokaisen oma valinta, koulussa samaa ruokaa syövät kaikki. Mahdollisimman lisäainevapaan, ravitsevan ja tuoreen ruoan pitäisi olla päiväkoti- ja koululapsille itsestäänselvyys.
Viiden tähden kouluruokana tarjoiltiin siskonmakkarakeittoa, porkkanoita ja ruisnäkkäriä.
Mitä sitten pitäisi tapahtua? Ruotsalainen ruokatietokirjailija Mats Erik Nielsen on sitä mieltä, että "ruoka on valmistettava siellä, missä se nautitaan". Tällöin vältytään mm. kuljetuksilta ja jäähdytyksiltä. Parhaillaan kouluruokaa ei valmisteta alusta alkaen kouluissa, sillä keittiöiden varustelu ei tähän enää riitä. Yksi syy ovat erittäin tarkat hygieniavaatimukset. Ei kuitenkaan ole mahdotonta palata vanhaan: esimerkiksi Ruotsissa Tyresön koulussa valmistetaan 500 oppilaan kouluruoka itse. Ruokasuunnittelusta vastaa yksi kokki henkilökuntineen. Tämä on tapahtunut vanhempien aloitteesta ja vaatimuksesta. Kansalaisaktivismia!
Kouluruoan laadusta on valitettu ja vaahdottu iät ja ajat, milloin mistäkin syystä, mutta nyt toivoisin oikeasti toimintaa ja tekoja lätinän sijaan. Fakta on, että se ruoka-annos on yhä saatava aikaan alle eurolla. Kerätkää kokoon muita vanhempia, koulun rehtori, keittiöhenkilökunta jne. ja kertokaa huolenne. Herättäkää lapsenne koulussa keskustelua siitä, mitä kouluateria saa maksaa, millä tavoin keittiöiden hygieniasäädöksiä pitäisi muuttaa, miten lähituottajien raaka-aineet saadaan pellolta pöytään ja mitkä lisäaineet ovat tarpeettomia, mitkä ihan ok. Sillä puolukassakin on E-koodeja.
Kukaan tuskin haluaa tilannetta, jossa osa perheistä laittaa lapsille omat eväät kouluun. Minä en ainakaan halua sihen ryhtyä, mutta kun lapseni menee tarhaan, kokoan vanhemmat ja henkilökunnan saman pöydän ääreen ja nostan kiss.. porkkanan pöydälle. Se on varma.
Reader Comments (5)
"Kun skidit juovat välkällä aspartaamilimsaa, ostavat koulun automaateista karkkeja ja muuta mässyä ja ruoassa on aromivahventeita, voivat nämä lisäaineet tehostaa toistensa vaikutuksia. "
...nii. vai oiskohan isompi ongelma kuitenkin ne limu- ja karkkiautomaatit ja se, että niiden tuotoksilla korvataan oikea safka?
Helsingin nuoretkin ovat jo yrittäneet vaikuttaa kouluruokaan ja selvittää sen alkuperää. Lyhyen dokumentin voi katsoa tästä linkistä:
http://atuubi.yle.fi/videot_ja_kuvat/id-1003330
"Kotona jokainen perhe voi itse valita ruoakseen mikropizzan tai skipata tuoreet vihannekset ja hedelmät, jos niin haluaa. Vanhemmat alleviivaavat, että kotioloissa lisäainecocktailin nauttiminen on jokaisen oma valinta, koulussa samaa ruokaa syövät kaikki "
... Lapsista puhuttaessa ei voitane sanoa "kotioloissa lisäainecocktailin nauttimisen olevan jokaisen oma valinta" - lapset kun eivät valitse perheitään. Siksi heikentynyt kouluruoan taso on sosiaalisen tasa-arvon näkökulmasta huolestuttavaa erityisesti niiden lasten kannalta, joita eivät kotona odota raikkaat kasvikset ja luomuruoka. Mielestäni kouluruoan alkuperäinen ajatus - taata päivittäin jokaiselle lapselle täysipainoinen ateria taustasta riippumatta - olisikin edelleen tarpeellinen. Etenkin, kun tuloerot perheiden välillä ovat muutenkin kasvaneet, ja elämänpiirit etääntyneet.
Oikeus ruokakulttuurin tuntemukseen ja puhtaisiin makuihin voitaisikin mielestäni nähdä yhtä perustavanlaatuisena sivistyksellisenä oikeutena, kuten luku- ja laskutaitokin. Lisäksi ks. tietämys on myös kansanterveydellisesti merkittävää, joten siihen panostamista ei liene mielekästä tarkastella pelkkänä "menoeränä". Joka tapauksessa hienoa, että asiaan on havahduttu :)!
Olen samaa mieltä, että nyt voisi tarha- ja kouluruoan surkean laadun päivittely loppua ja kansalaiset ryhtyä toimeen. Mitään parannusta tai muutosta asiaan ei todellakaan tapahdu, jos kaikki vaan päivittelevät asiaa tumput suorina. Tässä, jos missä, on kansalaisaktivismin paikka!
Minä en ainakaan halua, että lastani käytetään vuosikaudet elintarviketeollisuuden koekaniinina, kun häneen aletaan jo tarha-aikana syytää ruoassa lisäaineita toisensa jälkeen.
Tyttäreni tarhassa Helsingissä muut vanhemmat eivät tunnu olevan juurikaan kiinnostuneita käynnissä olevasta keskustelusta tarha- ja kouluruoan laadusta.
Mietin jo, että voisiko lapselle vaatia Lisäaineetonta erikoisruokavaliota? Onhan siihen ihan perusteltu syykin: Minun lapseni kohdalla ei tiedetä, vaikuttavatko eri lisäaineiden yhdistelmät haitallisesti hänen terveyteensä.
Niinkuin ei kenenkään muidenkaan lasten (tai aikuisten) kohdalla tiedetä.
Pitäisi varmaan saada tälle asialle jotenkin ihan konkreettista näkyvyyttä.
Paloa sydämeen ja toimeksi!
Olen omakohtaisesti seurannut koulujen ruokalistoja viime ajat ja ruoka vaihtelee tosi paljon. Välillä ruoka on maukasta ja lähes lisäaineetonta - joskus taas ei. Syön kasvisruokaa ja se ainakin näyttäisi olevan lisäaineiden suhteen hiukan parempi vaihtoehto kuin liharuoka. Mutta ongelma on selvästi proteiinin määrä, joka hyvin usein on alle yhden prosentin!
Kouluruokahan valmistetaan ihan järjettömän halvalla eli ei siis ole ihme, ettei se ole laadukkainta mahdollista. Mahtaakohan yhdelläkään puolueella olla ajatuksia aiheesta vaaliohjelmassaan?