Syö viljaa! Älä syö viljaa!
Katja LahtiAloitan päiväni lähes poikkeuksetta kaurapuurolla (ja voisilmällä). Syön pari palaa kokojyväleipää päivässä ja pastaruokia viikoittain. En kieltäydy satunnaisesta pullasta, leivonnaisista tai kekseistäkään. Syömiseni liittyy tottumuksen lisäksi lähinnä makuun, etiikkaan ja maalaisjärkeen. Siksi ruoan terveellisyyskeskustelu tuntuu jokus vieraalta, kuten nyt viljojen osalta, joita yksi taho ylistää ja toinen parjaa. Eikö kohtuus riitäkään?
Viljoilla on kritisoijansa. Terävistä kannanotoistaan tunnettu lääkäri Antti Heikkilä kritisoi äskettäin viljojen ylisuurta merkitystä suomalaisten ruokavaliossa Studio 55 -ohjelmassa. Ravintoasiantuntija Juhana Harjukin totesi Välimeren ruokavaliota koskeneessa jutussaan, että perinteinen suomalainen ruokavalio korostaa viljojen merkitystä hieman liikaa. Karppaajat taas haluavat vähentää ruokavaliostaan kaikki hiilarit minimiin. Minä haluan nyt tietää, mikä on kohtuullista ja järkevää viljojen käyttöä. Harju lupasi selventää.
En kärsi selittämättömistä vatsakivuista, muista suolistovaivoista, allergioista tai yliherkkyyksistä. En seuraa mitään ruokavaliota. En edes laihduta. Pitääkö minun silti lopettaa viljojen käyttö?
Saan erävoiton: ei. Harju aloittaa itsekin päivänsä puurolla, sillä erään tutkimuksen mukaan aamupalaksi nautittu täysjyvävilja on yhdistetty pienempään aikuistyypin diabetesriskiin ja puuro parhaaseen painoindeksiin. Harjun mukaan suurin osa suomalaisista myös sietää viljatuotteita hyvin. Yleisten ravitsemussuositusten antaminen vähemmistön tarpeiden mukaan ei ole perusteltua sen enempää kuin hillihydraattien kategorinen demonisointikaan.
"Karppaajilla on kuitenkin tärkeä sanoma: ottakaa meidätkin huomioon! Keliaakikot eivät ole ainoa kotimaisten viljojen sisältämästä gluteenista kärsivä ryhmä, muitakin on: 7-9 % väestöstä on jollain tavalla yliherkkiä gluteenille. Tämä on iso joukko ihmisiä, joille viljat aiheuttavat ongelmia ja täten suositukset eivät sovi," Harju muistuttaa.
Täysjyvää sen olla pitää
Harjun mukaan on tärkeä erottaa toisistaan täysjyvävilja ja raffinoidut viljatuotteet. Raffinointi eli viljan puhdistaminen vie lapsen pesuveden mukana: suurin osa kuoren sisältämista hyödyllisistä mineraaleista, kuiduista ja vitamiineista menetetään. Valkoinen vehnä ei enää sisällä mitään terveydelle hyödyllistä, tyhjää energiaa kylläkin.
Harju painottaa, että täysjyväviljoihin ja kuituihin on tutkimuksissa yhdistetty merkittäviä terveyshyötyjä ja lataa tutkimuksia pöytään.
Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan täysjyväviljat ovat yhteydessä jopa pienempään kokonaiskuolleisuuteen, tanskalaistutkimuksen mukaan etenkin miehet hyötyvät rukiin syömisestä (Harju täsmentää, että osaltaan rukiin erottuminen edukseen esimerkiksi kaurasta johtui osin siitä, että rukiin käyttö oli runsaampaa, joten tutkimuksen perusteella ei voi sanoa, että ruis olisi terveellisempää kuin muut täysjyväviljat. Myös naisilla rukiin käyttö oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen, mutta ei sen vahvemmin kuin esim. kaalikasvien ja juuresten syönti). Täysjyväviljat on myös yhdistetty pienempään sydäntautiriskiin, myös diabeetikoille hyödyt ovat merkittävät. Täysjyväviljojen käyttö ja kuidun saanti on eri tutkimuksissa myös ollut yhteydessä alempiin tulehdustekijöiden arvoihin. Kovin kevyin perustein viljoja ei siis kannata hylätä.
Kuvassa täysjyvävehnäkorvapuusti
Kuituja on monenlaisia
Viljat sisältävät kuitua, joita on kolmenlaisia:
- liukoista kuitua (etenkin kaura),
- liukenematonta kuitua (esim. vehnä) ja
- resistenttiä tärkkelystä.
Näistä resistentin tärkkelyksen ansiot on nostettu pöydälle vasta viime vuosina. Tällä kuidulla, jota on palkokasveissa vielä enemmän kuin täysjyväviljassa, on hyödyllisiä aineenvaihdunnalisia vaikutuksia joten se auttaa mm. painonhallinnassa. Lisäksi resistentti tärkkelys aiheuttaa "hyvää käymistä" paksusuolessa, jolloin syntyy mm. lyhytketjuisia rasvahappoja elimistön käyttöön.
Mitä lasten pitäisi syödä?
Äitinä olen kiinnostunut lasten ruokavaliosuosituksista. Harju myöntää heti alkuun, että lasten ravitsemus ei ole hänen erityisosaamisaluettaan, mutta kaivaa aiheesta muutaman tutkimuksen esille. Lasten ja vauvojen ravitsemusohjeet perustuvat tutkimustietoon siitä, missä iässä aloitettu lisäruoan antaminen aiheuttaa vähiten ongelmia tulevaisuudessa. Hän nostaa esiin tutkimuksen, jossa havaittiin vehnäallegian riskin kasvavan nelinkertaiseksi, jos viljojen antamista lisäruokana lykätään. Tutkimusnäytön mukaan tämä lisää lisää vehnäyliherkkyyttä, sillä immuunijärjestelmä ei enää myöhemmin mukaudu yhtä hyvin viljan saantiin. Kuidunsaannista sen sijaan on osoitettu olevan lapsille etua sekä ravitsemukselliselta kannalta että sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyssä.
Mitä ekohippeilyyn tulee: viljat ovat ruokavaliossamme merkittävä energianlähde, jolla on pieni hiilijalanjälki. Onko meillä varaa sulkea tämä ruoka-aineryhmä kokonaan pois? Viljatuotteiden korvaaminen tapahtuisi osittain eläinkunnan tuotteiden käytön lisäämisellä, mitä ei pidetä ekologisesti kestävänä.
Reader Comments (4)
Yksi itselleni uusi juttu on viljojen mahdolliset homeet. En tiedä miten tilanne on muuttunut ajan saatossa, mutta ennen ei ainakaan säilytetty viljaa niin kauan. Äitini täti muisteli, että kun viljat vietiin myllärille, oli jauho käytettävä 3 kuukaudessa. Eli kai niissäkin on nykyään säilöntäainetta. Voi tietysti olla, että viljojen homeet tulee jo kostealta pellolta.
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/asiakokonaisuudet/vierasaineet/tutkimukset_ja_projektit/altistuksen_arviointi_viljan_hometoksiineista/
http://www.evira.fi/portal//fi/evira/ajankohtaista/arkisto/?bid=551
Tämäpä tuli ajankohtaisena.
Meidän pienin (kolmas lapsi) 11kk on kärsinyt selittämättömistä korvatulehduksista, närästyksestä ja vatsavaivoista siitä lähtien suurinpiirtein kun aloitti kiinteiden maistelut puolivuotiaana. Vauva ehti syödä monta antibioottikuuria, jotka eivät enää lopulta tehonneet ja yhdestä sai jo allergisia reaktioitakin. Kun vihdoin sain aikasiksi viedä hänet homeopaatille oli menossa noin seitsemäs korvatulehdus, joka parani ammattitaitoisen homeopaatin avulla muutamalla homeopaattisella lääkkeellä. Lisäksi lapsi syö nyt aamuinilloin maitohappoja ja entsyymejä.
Hälytyskellot ovat minulla soineet kokoajan, mutta väsymyksen ja epätoivon sekoittama pääni ei ole vaan keksinyt mistä kaikki johtuu. Olen kyllä yhdistänyt korvatulehduksen lehahteleviin poskiin ja peppuun, joka meni rikki aina kakan tullessa ja poltti pakarat sinisiksi.
Nyt olen pitänyt 2 vikkoa lapselle viljatonta ruokavaliota ja posket eivät enää lehahtele, kakka on normaalia eikä polta takapuolta. Refluksikin on hellittänyt selvästi. Itse syön kyllä viljoja maltillisesti ja imetän, en ole huomannut että vaikuttaisi enää lapseen.
En tiedä miten tästä eteenpäin nyt sitten, onko hän lopun elämänsä vilja-allergikko, vaikko voiko vielä tottua.
Meillä on keskimmäisellä lapsella ollut myös paha refluksi, joka parantui kun lapsi täytti kolme. Silloin emme viljatonta ruokavaliota kokeilleet, mutta voi olla hyvinkin että kyse oli samasta.
Näistä asioista ei puhuta (tiedetä?) neuvolassa/lääkärissä. Itse olen joutunut kaiken selvittämään. Lasta vaan tuputettiin putkitettavaksi ja antibioottia naamaan. Kukaan ei halua selvittää mistä kaikki johtuu. Paitsi vanhemmat.
Itse olen jättänyt leivänsyönnin lähes kokonaan ja eron kyllä huomaa! Poissa on närästys, turvotus ja se jogurttimainosten pallo vatsassa ;)
""""Viljatuotteiden korvaaminen tapahtuisi osittain eläinkunnan tuotteiden käytön lisäämisellä, mitä ei pidetä ekologisesti kestävänä."""""
EI. Vaan viljat korvataan kasviksilla.
Suomessa lapset syövät vähiten kasviksia koko Euroopan alueella.
II-tyypin diabetes tuplaantuu lähivuosina. Joten viljan ja margariinin mussutus ei todellakaan ole pitänyt Suomen kansaa hoikkana ja terveenä.