Biodynaaminen viljely: kosmista voimaa vai luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa?

Kosmisia voimia, eläinradan merkkien tarkkailua ja kasvien elinvoiman lisäämistä lehmänsarvia avuksi käyttäen? Että kuinka? Jotkut biodynaamisen viljelyn elementit kuulostavat mallikon korvaan vähintäänkin oudoilta. Pyysimme hiljattain sveitsiläistynyttä freelance-toimittajaa Mari Koistista tarkistamaan, millaisia tyyppejä nämä viljelijät antroposofisen ajattelun syntysijoilla ovat.

Sveitsiläinen biodynaaminen viljelijä, kasvitieteilijä Ursula Kradolfer, 48, on tottunut epäilyihin. Kradolferille luomu oli itsestäänselvyys, mutta biodynaamisuus otetiin mukaan vasta myöhemmin.

"Emme olleet agronomimieheni kanssa etukäteen vakuuttuneita biodynaamisuuden eduista, mutta päätimme kokeilla. Ero luomun ja biodynaamisen välillä on kuitenkin varsin pieni," Kradolfer kertoo.
"Kun preparaatit aidosti paransivat esimerkiksi kompostointia, niin vakuutuimme viljelyn sopivuudesta."

Biodynaamisen tuotannon merkkiä, Demeteriä, näkee myös suomalaisissa kaupoissa (tuotannon ehtoihin voi tutustua täällä). Sveitsissä ja Saksassa biodynaamiset tuotteet ovat esillä selvemmin, sillä viljelyn taustat ja alkuperä ulottuvat 1920-luvulle ja antroposofisen liikkeen merkittävimpään hahmoon, Rudolf Steineriin. Hän vaikutti aikoinaan aktiivisesti samoilla seuduilla, joissa Kradolferit nyt asuvat. 

Biodynaamisessa viljelyssä ei tyydytä vain siihen, että pyrittäisiin minimoimaan luonnolle aiheutuvat haitat. Sen sijaan halutaan jättää ympäristö toiminnan jäljiltä vähintään yhtä hyvään kuntoon kuin se oli ennen viljelyä.

Apuna ripaus kuunkiertoa

Biodynaamisessa viljelyssä käytetään pitkälti samoja toimenpiteitä kuin luomutuotannossa eli esimerkiksi vuoroviljelyä. Biodynaamisilla tiloilla on siis aina erilaisia viljelykasveja sekä kotieläimiä, mikä mahdollistaa oman tilan sisäisen kierron. Tiloja myös tarkastetaan säännöllisesti.

Biodynaamisen viljelyn erikoisuuksia ovat preparaatit ja viljelykalenteri. Preparaatit eli valmisteet, joilla mm. parannetaan maan ja kompostin laatua, valmistetaan esimerkiksi lehmänlannasta tai erilaisten kasvien osista. Preparaateissa myös mm. lehmänsarvet voivat olla tärkeitä. Kradolferien tilalla lihakarja on sarvetonta. Tämä oli aiheuttanut keskustelua siitä, miten biodynaaminen viljely onnistuu.

"Mutta ei sekään niin iso este ollut ylitettäväksi", Kradolfer kertoo.

Viljelykalenterin mukaan ajoitetaan esimerkiksi tietyn kasvin kylvö tiettyyn kuun vaiheeseen. Siemenet siis pitäisi laittaa maahan vaikkapa tietyssä kuun vaiheessa, koska kuun uskotaan vaikuttavan kasvien ja maapallon fysikaalisin voimiin. 

"Kalenteri on osa toimintaamme, mutta emme noudata sitä orjallisesti. Ei kalenterin kirjamellinen seuraaminen ole viljelyn kannalta tärkeintä", Kradolfer toteaa.

Viljelyn tieteellinen teho on vaikea osoittaa

Suomessa biodynamista viljelytoimintaa vie eteenpäin Biodynaaminen yhdistys, jonka mukaan viljelyn teho on tutkimuksella osoitettu. Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Tadeusz Aniszewski Itä-Suomen yliopistosta ei pidä tutkimustuloksia riittävän vakuuttavina puhumaan biodynaamisen viljelyn puolesta. Koe myös sisältää muodollisia järjestelyvirheitä.

Aniszeweskin mielestä biodynaamisen viljelyn perustaa ei voida kaikilta osin tieteellisesti edes tutkia.
"Tämä erikoisviljely on uskon tai tottumuksen varassa, koska yksiselitteisiä tutkimustuloksia ei ole. Mutta ei biodynaamista viljelyä voi pitää huuhaanakaan niin kauan, kun se on olemassa."  

Pyrkimys ekologisempaan ruuantuotantoon

Kradolferien tilalla tuotetaan nyt naudanlihaa, joka täyttää sekä luomun että Demeterin vaatimukset. Karjaa osa-aikaviljelijöillä on parikymmentä yksilöä, niin täysikasvuisia kuin vasikoitakin. Tilalla elää myös pieni kanaparvi.

Tällä hetkellä tilalla on keskitytty erityisesti lasten ja nuorten parissa toimimiseen. Kahden lapsen äiti haluaa näyttää myös muille lapsille, miten ruoka tulee lautaselle.

"Biodynaaminen viljelijä on osa ympäristöään myös sosiaalisesti", Kradolfer perustelee.

Ympäristön kokonaisvaltainen huomioiminen ja hallittavankokoinen karjankasvatus ovat kannatettavia ajatuksia. Myös Ursula Kradolfer on järkevä ja luonnontieteellisen tutkinnon suorittanut viljelijä.

"Biodynaaminen viljely jää varmasti tulevaisuudessakin marginaaliseen osaan. Mutta onneksi Sveitsissä luomutuotantoa kannatetaan niin yhteiskunnan kuin kuluttajien puolelta", Kradolfer sanoo.

Mutta kaikesta biodynaamisen viljelyn eduista huolimatta en vieläkään ole täysin vakuuttunut kuunkierron vaikutuksista tai preparaateista. Skeptikkopiireissä näitä pidetään huuhaana. Toisaalta preparaattiliuoksilla tai viljelykalenterilla ei varmasti saada aikaan samanlaisia haittoja ja epämieluisia yllätyksiä, joita massiivinen tehotuotanto näyttää aiheuttavan.

Biodynaamisessa, kuten luomuviljelyssäkin, on siis omat heikkoutensa. Mutta ei se silti kumoa viljelyn positiivisia vaikutuksia, kuten monimuotoisuutta ja maaperän pitämistä laadukkaana. Tai sitä, että viljelijöillä vaikuttaa aidosti olevan hyvä käsitys lähiympäristöstäään ja halu kehittää kestäviä ruuantuotantomalleja.

Biodynaaminen viljely ei käy yhteen tehotuotannon vaatimusten kanssa. Mutta sveitsiläiseen elinpiiriin se sopii: kukkuloiden ja vuorten laaksoihin ei edes voida tehdä jättikokoisia peltoja ja suurnavettoja.

Biodynaamisen viljelyn perusteita:

• Elämäntapa: kyseessä ei ole vain tuotantomalli, vaan tavoitteena on myös ihmisten kasvatus kunnioittamaan eliöitä ja elämää.
• Käytetään preparaatteja (ruiskutepreparaatit ja kompostipreparaatit): mm. parannetaan viljelymaan laatua kasvin elinvoiman lisäämiseksi. Preparaatit valmistetaan luonnonaineista, esimerkiksi lehmänlannasta.
• Viljelykalenterin noudattaminen: huomioidaan fysikaaliset muutokset maapallolla ja ilmakehässä.
• Kasveja käsitellään sekä globaalista että lähiympäristöstä riippuvaisena eliönä.
• Tuetaan maatalouspoliittisesti samalla tavalla kuin luomutuotantoa. 

Mari Koistinen on freelance-toimittaja ja aktiivinen bloggaaja, joka kirjoittaa mm. suosittua Kulutusjuhla-blogia. Tällä hetkellä hän asuu Sveitsissä.