KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

UUSI MUSTA -TIIMI:

Terhi Upola (vas.) opettelee syömään raakaa parsakaalia ja haluaa tietää, millainen ihminen hänen hanskansa on valmistanut.

Hertta Päivärinta sisustaa kuin mummo ja suosii ekologista muotia.

Katja Lahti on Uuden Mustan tuottaja, joka on perhevapaalla.

Lue lisää Uuden Mustan missiosta.

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA
Vastaa lukijakyselyyn ja voita!

Kerro mielipiteesi Uudesta Mustasta!

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden, 31.5.2012 mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme Dr. Hauschkan tuotepakettia. Yhden paketin arvo on 63 euroa ja se sisältää Dr. Hauschkan voidenaamion sekä silmävirkisteen

 

UUSIMMAT JUTUT
KEMIKAALICOCKTAIL
LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
« Kulta, kutistin lääkekaapin | Main | Avoimuutta, Swedish Hasbeens! »
maanantai
helmi072011

Kaikki, mitä et halunnut tietää kemikaaleista

DocPointissa esitettiin huikea ruotsalaisdokumentti Submission (2010, ohjaus Stefan Jarl), joka konkretisoi ihmisen kantamaa kemikaalikuormaa. Dokumentti esittää kysymyksiä, joita perinteisessä mediassa tai viranomaistaholla ei ole uskallettu esittää: onko lisääntyvä kemikaalicocktail jopa suurempi uhka kuin ilmastonmuutos? Tapasin ohjaajan ja dokumentissa esiintyvän tutkijan, ja sain tietää kaikenlaista, mitä en halunnut tietää..

"Toisen maailmansodan aikana teollisuus tuotti noin neljä miljoonaa tonnia kemikaaleja vuodessa, nyt volyymi on paisunut 5000 miljoonaan tonniin. Erilaisia kemikaaleja on noin satatuhatta. Mutta olemmehan me turvassa, ja onhan tuotannolla tiukat kriteerit?” (Submission)

Ei ole.

Dokumentissaan ohjaaja Stefan Jarl tutkii kemikaalien vaikutusta ympäristöömme ja terveyteemme. Hän haastattelee yli kahtakymmentä alan asiantuntijaa sekä tutkituttaa oman ja raskaana olevan ystävättärensä Eva Rösen veret.

Tutkijoiden mukaan puhumme turhaan ilmastonmuutoksen uhista, sillä kemikaalit ovat meille suurempi uhka. Altistumme joka päivä normaalielämässä, ympäristön, ravinnon, kosmetiikan, lääkkeiden ja erilaisten tuotteiden kautta vaarallisille ja myös kielletyille kemikaaleille. Kemikaaleja on kaikkialla: ilmassa, vedessä, ihmisveressä. Niitä ei voi välttää, eikä kemikaalien yhteisvaikutuksista tiedetä tarpeeksi.

  • Torjunta-aineet ovat sitkeitä ja säilyvät ympäristössä pitkään, niitä saa kalasta, ruoasta ja juomasta.
  • Muoveissa käytettäviä ftalaatteja ja Bisfenoli A:ta esiinty pakkauksissa ja pulloissa sekä monissa muovituotteissa, kuten leluissa.
  • Palontorjunta-ainetta taas saa helposti rakennusmateriaaleista, tekstiileistä, huonekaluista ja elektroniikasta.

Kemikaalien vaikutukset eivät ole yhdentekeviä. Niihin liitetään mm.:

  • heikentyvä lisääntymiskyky
  • syöpiä
  • käytöshäiriöitä
  • hormonihäiriöitä
  • aivojen kehityksen häiriöitä
  • autismia
  • allergioita ja astmaa ja
  • epämuodostumia sukupuolielimissä.

Dokumentissa haastateltu Åbo Akademin professori Leif Kronberg on myös itse tutkituttanut verensä: kaikkea löytyi, vaikka hänen ikäluokkansa syntyikin vielä kemikaalivapaana. Tilanne on valitettavasti toinen nykylapsilla, jotka ovat jo viides kemikaaleille altistunut sukupolvi. Nykyään kemikaalipommitus alkaa jo kohdussa.

Kronbergin mukaan meillä puhutaan liikaa dioksiinista ja päästöistä, vaikka ympärillämme on monia muitakin kemikaalipahiksia. Hänen mukaansa pahimpia ovat palontorjunta-aineet, joiden ikävimpiä haittoja ovat hormonihäiriöt, lisääntymiskyvyn heikkeneminen ja syövät. Suomessa ei ole Kronbergin mukaan edes ajateltu, että kemikaalit aiheuttaisivat sairauksia tai kehitys- ja käytöshäiriöitä, vaikka syytä olisi.

Mitä me kuluttajat voimme tehdä?

Kronberg ja Jarl nostavat esiin sen, että olemme jo niin tottuneita kemikaaleihin, että emme osaisi elää ilman niitä: helpottavathan ne elämää monella tapaa. He huomauttavat, että olemme kemianteollisuuden koekaniineja, sillä on arvioitu, että kemikaalit tulevat vaikuttamaan suuresti kehitykseemme ja tulevaisuuteen.

Kronbergin mielestä meidän pitää vaatia parempia kemikaaleja.

- Tarvitsemme kemikaaleja esimerkiksi paloturvallisuuteen, mutta nykyiset palontorjunta-aineet ovat ensimmäisen sukupolven kemikaaleja, jotka voitaisiin korvata turvallisemmilla. Kemikaaliteollisuuden pitäisi uhrata enemmän rahaa ja aikaa tutkimuksiin. Jos on mahdollista käyttää vanhoja, halpoja kemikaaleja, totta kai niitä käytetään.

Hän nostaa käytännön esimerkiksi kylmäkoneissa käytetyn freonin: kun se kiellettiin, teollisuudella oli jo uusi parempi versio valmiina.

Jarlin näkemys on Kronbergia jyrkempi. Hän vaatii vaarallisten kemikaalien kieltämistä kokonaan. Jarl painottaa, ettei teollisuuteen voi luottaa:

- Muun muassa Bisfenoli-A:ta koskevia tutkimuksia on yritetty ostaa, jotta niitä ei julkaistaisi, paljastaa Jarl vielä.

Mihinkäs pysytettäisiin barrikadi?

Lisää aiheesta

Reader Comments

There are no comments for this journal entry. To create a new comment, use the form below.
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.