KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA
UUSI MUSTA

Uusi Musta on tällä hetkellä määrittelemättömän pitkällä tauolla. Jutut ja aiheet kuitenkin elävät sekä Uuden Mustan keskustelualue toimii normaalisti. 

UUSIMMAT JUTUT

 

LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
KEMIKAALICOCKTAIL
« Halvan luomun salaisuus | Main | Haloo, täällä hippi »
torstai
helmi242011

Traktoria ei voi syödä

Oletko kuullut yhdenkään kehitysmaan lapsen pelastuvan nälkäkuolemalta jonkun länsimaisen bioteknisen innovaation avulla? 

- En ole, vastasi Worldwatch-instituutissa johtajana toimiva Danielle Nierenberg tähän yleisökysymykseen keskiviikkona, kun instituutti julkaisi Maailman tila 2011 -raporttinsa Helsingissä.

Haloo, länsi-insinöörit, yhtään teknistä härpäkettä, vempelettä tai kemikaalia ei afrikkalaisille pelloille juuri nyt tarvita, vaan maailmanlaajuisia fiksuja päätöksiä.

Ensin Worldwatchin huonot uutiset: länsimaisella peruspirkolla on vain vähän mahiksia vaikuttaa konkreettisesti Afrikan lasten nälkään. Meitä kehotettiin pienenä syömään lautanen tyhjäksi. Sama neuvo pätee edelleen - maailman aliravittujen määrä on nyt jopa suurempi kuin 40 vuotta sitten. 

Sitten paremmat uutiset: Keskiviikkona Helsingissä julkistettu Maailman tila 2011 -raportti yrittää määritellä, mikä hemmetti sen ikuisen nälän takana oikein on; ongelmaa on vaikea ratkaista ennen kuin se on määritelty. (Maailman tila on vuosittainen ajatushautomo Worldwatchin raportti, jossa se tarjoaa kestäviä ratakaisuja johonkin ajankohtaiseen aiheeseen.) Nyt jo tiedetään, että kyse ei ole maailmanlaajuisesti liian vähästä ravinnosta, vaan sen epätasaisesta jakautumisesta. Länsimaisella ihmisellähän menee kolmasosa ruoasta roskiin.

Uutta on se, että ongelmaan tarjotaan paljon pieniä eikä yhtä isoa ratkaisua. Nälkäongelmaan on yritetty tuputtaa yhtä, kaikenkattavaa ratkaisua 1960-luvulta lähtien, mutta eihän homma niin toimi. Vihreän vallankumouksen piti mullistaa maailman nälkäongelma viemällä tehokas ruoantuotanto nälkäisiin kehitysmaihin 1960-70-luvuilla. Ei mullistanut. Tämän tajuamiseen on mennyt monta vuosikymmentä.

Hyvät insinöörit ja muut talousmatemaatikot. Jos nälkä poistuisi laskemalla, että ruokaa riittää kaikille ja pitämällä peukkua näkymättömälle kädelle, vatsat olisivat olleet täynnä jo vuosikymmenet. Mutta kun tässä on kyse vähän muusta. Tottumuksista, uskonnoista, spekulaatiosta, perinteistä, mielikuvista, ahneudesta, kateudesta. Ihmisen toiminnassa ei ole mitään rationaalista. Tämä pätee sekä nälkäiseen afrikkalaiseen että laskelmoivaan finanssikeinottelijaan.

Teoriassa on kaunis ajatus, että kehitetään satoisampia lajikkeita, jotta samasta maatilkusta saadaan enemmän ruokaa. Käytännössä satoisammat lajikkeet vaativat enemmän vettä ja lannoitetta. Jos kastelu perustuu sadevedelle (jota tulee ilmastonmuutoksen myötä paikoin entistä vähemmän) ja lannoitteet pitää ostaa rahalla, jota ei ole, homma menee vain vaikeammaksi kuin ennen. Tunnustan tajunneeni tuon viljelyn veden tarpeen konkreettisesti vasta viime kesänä, kun vierailin ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelmillä Pasilassa. Kesä oli suomalaisittain poikkeuksellisen kuuma ja kuiva, ja viljelmille piti kantaa vettä jonkin matkan päästä ihmisvoimin. En ollut aiemmin edes ajatellut asiaa, mutta jos olisin, olisin varmasti funtsinut, että kai jokaisella kasvimaalla on puutarhaletku, jolla voi ruiskutella menemään. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ei edes kanniskella vettä mistään, letkuista puhumattakaan: ei ole mistä kantaa.

"Vihreä vallankumous --- sivuutti myös naiset, joiden on miehiä vaikeampi saada luottoa ja neuvontapalveluja. Naisilla ei liioin ole varaa muun muassa koneisiin ja väkilannoitteisiin, joihin tekninen vallankumous perustuu. Vihreän vallankumouksen myötä moni viljelijä ajautui kierteeseen, jossa oli jatkuvasti ostettava muun muassa kalliita lannoitteita." (Maailman tila -raportti 2011)

Ratkaisuksi pitkäjänteistä duunia ja puhdasta politiikkaa

Worldwatch-instituutti ehdottaakin jonkinlaista paluuta juurille, osittain samoihin menetelmiin kuin ennen vihreää vallankumousta. Äkkiseltään ehdotus tuntuu varsin utopistiselta, koska se tarkoittaa voimakasta poliittista ohjausta ja piiiiitkäjänteistä duunia, ja ne eivät ole olleet muodissa vähän aikaan.

Mutta ne tulevat, uskokaa pois, sitoutuminen ja vaivannäkö ovat kohta kuuminta hottia. Instant-kulttuuri ja nopeat voitot ovat niin ysäriä. Ja kun ne ovat passé, jotain voidaan saada aikaankin. Niin kuin ratkaista yksi nälkäongelma ja yksi ilmastonmuutos. Worldwatch uskoo Dakarin maanviljelijöihin – ja minä lisäksi Alan Greenspaniin!

Viimeisimmän taloussyöksyn aikana (2008) Yhdysvaltain keskuspankin ex-johtaja Alan Greenspan nimittäin myönsi katuvansa sitä, että aikanaan vastusti talouspoliittisen sääntelyn tiukentamista. Jos alan (näkymätön käsi -alan) viimeinen linnake Alankin sen myöntää, siinä on pakko olla perää. Worldwatch toteaa, että sen monimutkaisiin ratkaisuehdotuksiin ei päästä ilman, että valtiot ovat juonessa vahvasti mukana. Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa poliittinen ohjaus ja pitkäjänteisyys on yhdistetty itse asiassa moniin vihreän vallankumouksen keinoihin ja saatu silläkin tavalla paljon aikaan.

Worldwatchin taikasana on se, että yhtä taikaa ei ole, vaan erilaisiin maaperiin ja kulttuureihin käyvät erilaiset ratkaisut. Jos yksi taika pitäisi määritellä, se olisi agroekologiakestävä maatalous ja paikalliset ratkaisut. Worldwatch ehdottaa tiedon ja ideoiden jakamista internetillä ja kännyköillä, jos vaikka jossain maassa käytössä oleva systeemi toimisikin muualla (siis erittäin karkeasti yksinkertaistettuna). 

Entäs sitten Dakar? 

"Dakarilainen kattoviljelyosuuskunta voi antaa hyviä neuvoja ihmisille, joilla ei ole tarpeeksi ruokaa New Yorkissa. --- Koko ruokahuolto voisi kuitenkin muuttua, jos heidän oivalluksensa levitettäisiin laajemmalle tuomaan ruokaa yhden viljelijän sijasta sadalle miljoonalle viljelijälle ja heistä riippuvaisille kuluttajille." (Maailman tila -raportti 2011)

Ah, minä niin rakastan idealismia! Ilman sitä ei mitään saataisikaan aikaan. (Jos joku luki tässä pikkuripauksen kyynisyyttä, saattaa olla osin oikeassa. Minähän en ole väittänytkään olevani aatemuotivirtausten aallonharjalla.) 

Kestävä maatalous vaatii paljon duunia ja enemmän rahaa kuin tehotuotanto. Eli ketä kiinnostaa? No vaikka Bill Gatesia, jonka säätiö kuulemma tekee Worldwatch-instituutin kanssa yhteistyötä. 

Lisää aiheesta muualla:

HS: Ruokakriisi on lähempänä kuin öljykriisi

Kuvat: Terhi ja Wikimedia Commons/Ananth BS

Reader Comments (7)

Arvon rouvat.

Joudun – viitaten tähän artikkeliinne – tekemään testin.

Mikä näistä väitteistä mielestänne pitää paikkansa:

- ruoan määrä henkeä kohti ei ole sitten 1950-luvun kasvanut ollenkaan
- 1960-luvun jälkeen on tehoviljelyn takia maailmassa jouduttu viljelyala kolminkertaistamaan – ja siitä syystä raivattu peltoa sademetsistä
- nälän takia maailman ihmiset kuolevat nykyisin keskimäärin nuorempina
- Afrikassa paikalliset asukkaat ovat tavattoman innostuneita luomuviljelystä
- lannoitteet ovat niin kalliita, että Afrikassakin se merkitsisi jotain 2000 dollaria henkeä kohti, jos niitä sinne toimitettaisiin
- luomuviljelyllä sadot kehitysmaissa kaksinkertaistuisivat

Niitä on siinä kuusi kappaletta. Voinko pyytää kantaanne näihin kysymyksiin? Ovatko nuo väitteet tosia?

Palautteen voi antaa täällä tai lähettää s-postilla osoitteeseen jokiheik@hotmail.com

Heikki Jokipii

Luonnonsuojeluyhdistys
Tuottava Maa - Turvattu Luonto ry
http://www.tuottavamaa.org/forum/

la 26.02.2011, 14:48 | Registered CommenterHeikki Jokipii

Hetken inspiraation vallassa kirjoitin tuon aiemman puheenvuoroni, mutta nyt huomaan, että se ei välttämättä aukene kaikille lukijoille.

Niinpä tässä selvennys.

Kaikki siinä esittämäni väitteet ovat paikkansa pitämättömiä. Epätotta. Valhetta.

Mitä yritin niillä tuoda esiin, on se, että samalla tavalla epätotta ovat Nierenberginkin väitteet.

Maatalous ja nälän poistaminen maailmassa ei etene sillä luomulinjalla, jota Nierenberg ja Worldwatch yrittävät tässä uudessa pamfletissaan ylistää ja propagoida.

Tämän ovat tajunneet myös Afrikan valtion ja Afrikan unioni. Vihreä vallankumous tehoviljelyn menetelmineen tulee nyt myös siihen maanosaan. Ja niin on hyvä.

Tervetuloa tutustumaan faktoihin yhdistyksemme sivustolle:

http://www.tuottavamaa.org/

su 27.02.2011, 12:46 | Registered CommenterHeikki Jokipii

Kuvassanne "pitkäjänteisestä maataloudesta" on kaksi juhtaa vetämässä auraa. Ja toisaalla ikäänkuin pidätte tuhlauksena sitä, että pellon sadosta osa menee elänten rehuksi. Eivätkö nämä kaksi asiaa ole ristiriidassa. Juhtahan syö levätessäänkin rehua, pellon satoa. Traktoria tosin ei voi syödä, mutta toisaalta: se ei syö levätessään!

Matti

ma 28.02.2011, 07:49 | Registered CommenterMatti Pekkarinen

Heikki,

en ryhdy kiistämään väitteitäsi. On totta, että Aasiassa vihreä vallankumous on toiminut yhdessä pitkäjänteisen poliittisen ohjauksen kanssa usein hyvin, kuten jutussakin mainitsen. En osaa sanoa, toimiiko sama afrikkalaisissa poliittisissa kulttuureissa.

Pitkäjänteisyystrendi tai afrikkalainen vihreä vallankumous eivät sinänsä ristiriitaisia asioita. Kuten itsekin sanoin, suhtaudun osin kyynisesti siihen, että paluu vanhoihin menetelmiin olisi ratkaisu. Sen sijaan uskon, että kaikkialle ei sovi sama ratkaisu, vaan olosuhteet ja varsinkin kulttuurit on otettava paremmin huomioon.

Heikki ja Matti,
Maatalouteen liittyvässä kehitysavussa on ollut usein mukana myös viejämaiden intressejä, kuten vienninedistämistä, joka ei aina ole känyt yksiin kohdemaan tarpeiden kanssa, jota kritisoin mm. otsikollani. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pitää ”opettaa kalastamaan eikä viedä kalaa”, mutta pitää opettaa kalastamaan tavalla, joka soveltuu paikallisiin olosuhteisiin. Ja edelleen ottaa huomioon paikallisten intressit ja tavat yhä paremmin.

Matti, on mielestäni vähän eri asia, jos yksittäisiä härkiä yms. eläimiä käytetään maataloudessa työvoimana, kuin että lehmiä, kanoja ja sikoja tehotuotetaan ihmisten ravinnoksi. Mitä juttuamme/juttujamme nyt erityisesti tarkoitit?

- Terhi

ma 28.02.2011, 10:30 | Registered CommenterUusi Musta

Ymmärrän kyllä, että puhdas kasvissyönti olisi maapallomme kannalta mainio asia. Pärjättäisiin nykyisellä peltoalalla kaikki. Ruoka riittäisi.
Kun kuitenkin moni haluaa lihaa, on tehokas tuotanto parempi kuin tehoton. Nopeasti kasvava, jalostettu eläin tuottaa lihakilon vähemmällä rehulla kuin hitaasti kasvava.
Arveluttavaa ehkä hieman se, tässä rehuntarve-pohdinnassa, on se, että on houkutus rajoittaa eläinten liikkumista: liikkuminen kun kulittaa energiaa. Jonkinlainen kompromissi on paikallaan.

SLOW FOOD???

Kyllä vetojuhtia tarvitaan paljon, jos koneita ei ole ... Suomessa muistaakseni on on ollut maa- ja metsätöissä lähelle puolimiljoonaa hevosta, ennen traktoreita.

Matti

ma 28.02.2011, 10:53 | Registered CommenterMatti Pekkarinen

" On totta, että Aasiassa vihreä vallankumous on toiminut yhdessä pitkäjänteisen poliittisen ohjauksen kanssa usein hyvin, kuten jutussakin mainitsen. En osaa sanoa, toimiiko sama afrikkalaisissa poliittisissa kulttuureissa. "

ON TOTTA, ETTÄ SE ON TOIMINUTpaitsi EUROOPASSA, myös AMERIKASSA, AASIASSA:

SADOT NÄKYVÄT TÄÄLLÄ

Mielestäni näytöt ovat niin vakuuttavia, että kokeilu kannattaa Afrikassakin.

Matti

ma 28.02.2011, 11:20 | Registered CommenterMatti Pekkarinen

Vetoeläinten osuutta "nälän aiheuttajina" en ole aiemmin tullut ajatelleeksi (ehkä ei moni muukaan).
Pikainen katsaus historiaan kertoo, että 40-50-luvuilla Suomessa hevosia oli noin 400000 eli 1/10 ihmisten määrästä. Ja yksi hevonen (tai lehmä) tarvitsee karkeasti ottaen yhden hehtaarin peltoa elääkseen ja toimiakseen kunnolla. Niinpä maa (ja metsä-) talouden vetovoiman energiaksi ja ylläpitämiseen sen joutoaikana kului noin 1/5 Suomen pelloista.

Enemmänkin on julkisuudessa pohdittu LEMMIKKIeläinten merkitystä nälän lisääjänä. Iso koira kun syö lihaa enemmän kuin keskivertoihminen. Ja siten kuluttaa pellon satoa arviolta 2-4 vegaani-ihmisen verran. Voisiko jopa päätellä, että aiheuttaa 2-4 ihmisen nälkäkuoleman... jos jatkan täällä lukemaani ajattelua, että nälässä on kyse siitä, että ruoka on vain väärässä osoitteessa.
... ja oma lukunsa ovat mm. harrastuksen vuoksi pidettävät hevoset. Onkohan tämän palstan ylläpitäjillä (Terhi!) mielipidettä tähän? Siis: onko eettisesti oikein pitää lemmikkieläimiä ja harrastushevosia?

Matti

ma 28.02.2011, 12:13 | Registered CommenterMatti Pekkarinen
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.