Hauska tavata, maa-artisokka!
Hertta Päivärinta
Sarjassamme nolottaa myöntää: sanasta artisokka tulee ensimmäisenä mieleen purkkiin ahdettu artisokansydän, jota nautitaan fiinisti tapaksina. Monipuolinen ja miedon makuinen maa-artisokka menestyy kuitenkin hyvin Suomessa ja antaa satoa pitkälle syksyyn. Miksi siihen törmää niin harvoin? Varsinkin kun maa-artisokkakeitossa on hinta-laatu -suhde kohdallaan!
Maa-artisokan syötävä osa on perunan tapaan kyhmyinen maanalainen varsimukula. Ruokatiedon mukaan maa-artisokka säilyisi jopa 5-6 kuukautta 0-1° C:n lämpötilassa haihdunnalta suojattuna - mainiota talven kausiruokaa siis! Sitä käytetään keitettynä perunan tapaan - ja usein myös kanssa - keitoissa, pyreissä, muhennoksissa ja kuorrutettuna.
En oikeastaan tiedä, miksi en itse ole koskaan tullut käyttäneeksi maa-artisokkaa ruoanlaitossa. Olisikohan käytön vähyyden syynä hankala kuoriminen? Mukulassa on nimittäin paljon erilaisia nyppylöitä ja muhkuroita. Sillä sipuli -blogissa pohdittiin eri kuorimistapoja ja ajattelinkin testata niitä käytännössä.
1) Kuoriminen kuorimaveitsellä oli mielestäni ehdottomasti helpoin, nopein ja kätevin tapa, ainakin näihin yksilöihin. Kuin perunaa tai inkivääriä kuorisi!
2) Kuoriminen käy myös tavallisella vihannesveitsellä, mutta hukkaprosentti on vähän suurempi.
3) Oma yksilöni ei ollut lainkaan multainen, joten huuhtominen riitti. Kokeilin kuoren hinkkaamista pois juuresharjalla, mutta se oli hidasta ja vaivalloista eikä kuori lähtenyt kunnolla. Toisaalta haittaisivatko kuoret jotenkin sosekeitossa? Kuorineen keitetyn artisokan keitinvedestä ainakin tuli kirkkaan vihreää! Osaisiko joku kertoa, mistä tämä johtuu ja voisiko veden käyttää jotenkin?
4) Kokeilin keittää yhden kuorineen ja pullauttaa sisällön ulos kuoresta, mutta onnistuin vain murtamaan mötikän palasiksi ja jouduin napsimaan murtuneista paloista kuorikohdat käsin pois. Onko joku onnistunut tässä?
Summa sumamrum: ei tämä kuoriminen vaikeaa ollut. Ehkä kärsin vain mielikuvituksen puutteesta vihannesosastolla!
Maa-artisokkakeitto
Maa-artisokasta saa opiskelijabudjetillekin sopivaa keittoa seuraavista aineksista:
- perunoita,
- maa-artisokkaa,
- sipulia,
- valkosipulia,
- kasvislientä,
- kermaa,
- mausteeksi suolaa ja pippuria ja hiukan esimerkiksi muskottipähkinää.
Kuori maa-artisokat ja perunat ja paloittele ne (hyvä nyrkkisääntö on laittaa perunoita ja maa-artisokkia sama määrä). Itse tein keittoa neljälle ja laitoin kattilaan neljä pientä maa-artisokkaa ja kolme isoa perunaa.
Kuullota sipulia ja valkosipulia kattilassa hetki ja lisää vesi, kasvisliemikuutio ja juurekset. Anna keittyä, kunnes mukulat ovat pehmeitä. Lisää tämän jälkeen vielä kerma ja kuumenna. Lopuksi soseuta ja mausta.
Aion ehdottomasti ottaa maa-artisokan aktiiviseen käyttöön. Se on edullista ja pehmeän makuista eikä ollenkaan niin vaivalloista käsitellä kuin olin luullut.
- Vähän fiinimpää keittoa Lehtokotilon blogissa
- Maku-lehden maa-artisokkarisotto
- Kotilieden yrttinen maa-artisokkakeitto
Reader Comments (5)
Tätä on varmaan kokeiltava. Eilen söin ensimmäistä kertaa maa-artisokan sydämiä ja ne eivät olleet yhtään hassumpia ! Tuo keitinveden väri on kyllä uskomaton !
Kotimme entinen asukas oli viljellyt maa-artisokkaa ja pääsin näin hyville apajille. Maa-artisokassa on hieno maku. Olen perunan, sipulin ja kerman lisäksi laittanut sosekeittoon omenaa mukaan. mielestäni sopii hyvin! Maa-artisokka on helppo viljellä, se kasvaa ihan itsekseen. Ennemminkin vaikea hävittää kokonaan pois. :)
Muistan että jossain englantilaisessa puutarhaohjelmassa friteerattiin maa-artisokkasuikaleita samaan tapaan kuin ranskanperunoita. Se täytyy kyllä jossain vaiheessa kokeilla.
Matleena: kannattaa kokeilla. Keitto oli tosi edullinen, nopea ja helppo. Yritin selvitellä, jos Martat olisivat osanneet sanoa vihreästä keitinvedestä jotain, mutta siellä oltiin yhtä ihmeissään.
Hellunen: jos olisi piha tai viljelypalsta maa-artisokka lähtisi varmasti viljelyyn täälläkin. Voin hyvin kuvitella, että maku sopii myös ranskalaisiin. Täytyy kokeilla!
Tutustuin maa-artisokkaan joskus ajat sitten muusin merkeissä ja tuli tämän postauksen takia mieleen, josko pieni "palstani" =(käsittelemätön todella pieni maapätkän tapainen) P-Karjalassa tykkäisi tästä kasvista? Että ihan vaan maatiaislajin merkeissä voisi yrittää laittaa parit tyypit maahan? Pitänee kokeilla, on sen verran hienon oloinen kaveri mun mielestä.
Yksi mun ehdoton suosikkivihannes, joka tuntuu suomalaisilta välillä jäävän paitsioon, on palsternakka. Mielettömän hienovireinen maku, uskomattoman monikäyttöinen (keitot, padat, uunijuurekset jne). Kasvuoloista en osaa sanoa mittään, mutta kuvittelisin, että tämänkin saa ainakin Etelä-Suomen oloissa kasvamaan.