10 tapaa, joilla sinua viherpestään
Hertta PäivärintaSalanimiä, valesertifikaatteja, in vitro -testejä, ekologisia Hummereita, vastuullisia Barbeja sekä muita hämäyksiä ja hepreoita. Näistä on viherpesutuotteet tehty.
Vaikka ekobuumi elää ja voi hyvin, se on sen verran tuore juttu, että kuluttajat ovat välillä hiukan hämillään: mikä on oikeasti eko ja mikä ei. Ainakin itse olen.
Vihreä myy. Kosmetiikka-, vaate ja kotiosastot ovat täynnä toinen toistaan "ekompia" tuotteita. Mikäli haluat oikeasti vihreän tuotteen, etkä vain vihreän väristä, kannattaa ainakin seuraavien seikkojen parissa varmistaa, että hälytyskelloissa on virtaa.
1. Mainostekstit on puettu esittämään virallista informaatiota
Useissa kosmetiikkatuotteissa lukee kyljessä "testattu ihotautilääkärin valvonnassa", "in vitro -testit osoittavat", "natural", "organic" sekä monia muita mongerruksia, jotka eivät perustu välttämättä mihinkään, tai ainakaan tutkittuun tietoon.
Tuote voi ilmoittaa olevansa testattu ihotautilääkärin valvonnassa, jos ihotautilääkäri on ollut samassa huoneessa, kun joku on läntännyt kamaa keholleen. Ymmärtääkseni tästä juuri on usein kysekin. Väite kuitenkin antaa ymmärtää, että kyseessä olisi oikeasti tutkittu tieto.
In vitro on monelle hepreaa, ja se on varmasti tarkoituskin. Se on kuitenkin latinaa ja merkitsee koeputkessa testattu. Mikä ei ole ollenkaan sama asia kuin ihmisen iholla testattu. Se toki kuulostaa viralliselta ja turvalliselta purkin kyljessä.
Hanne kertoo luomumerkintä-jutussaan, että oikeassa luomutuotteessa lukee paketissa luonnonmukainen. Sen sijaan sanalla luonnollinen ei ole valvotun luomutuotannon kanssa mitään tekemistä.
Kun törmäät uuteen, hyvältä kuulostavaan termiin, selvitä tai kysy lisää. Se voi kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
2. "Ei-sisällä" -lauseet
Jos kosmetiikkatuotteen pakkauksessa lukee "ei parabeeneja", "ei silikonia" tai "ei ammonniakkia", on tuote usein myös ei-luonnonkosmetiikkaa. Oikeassa luonnonkosmetiikassa ei tarvitse näitä ei-aineita luetella, koska sertifikaatti pitää siitä huolen, ettei kyseisiä aineita tuotteessa ole. Usein ei-aine on korvattu jollain paljon haitallisemmalla, kuten parabeenit formaldehydillä.
Joskus tuotteissa, joissa ei olisi silikonia normaalistikaan, on merkintä "ei silikonia". Huvittavaa sekä harhaanjohtavaa.
3. Ekon ja ison yrityksen yhteistyöt
Kun ekobrändi kollaboroi ison epäekon kanssa, kannattaa yhteistyöstä syntyneen hedelmän kanssa olla erityisen tarkkana. Tuoreessa muistissa on ainakin Swedish Hasbeensin ja H&M:n haiskahtanut yhteistyökuvio. 
4. Epämääräinen ja ristiriitainen info
- Jos tietoa ei ole selkeästi tuotteessa tai nettisivuilla,
- jos eri lähteissä on selvästi keskenään ristiriitaista tietoa,
- jos valmistaja tai maahaantuoja ei reagoi yhteydenottoosi,
voit olla melkein varma, että kyseessä ei ole niin ekologinen tai eettinen tuote kuin väitetään.
Noora huomasi olevansa viherpesun uhri, kun hän joutui tekemään pienen gradun verran hommia selvittääkseen, onko Sigg-alumiinijuomapullo sittenkään niin eko kuin väittää. Puolitie-blogin bloggaaja taas sai huomata tulleensa viherhuijatuksi yrittäessään selvittää tarkemmin kertakäyttövaippojen "ekologisuutta".
90% natural, 10% ydinjäte?
5. Kokonaisuus vrt. pieni ekologinen pointti
Kokonaiskäsitys tuotteesta täytyy ilmetä nopealla silmäilyllä, eikä se saa olla harhaanjohtava, sanotaan Kuluttajaviraston laatimissa kosmetiikkamainonnan pelisäännöissä.
Vedätystä tapahtuu silti koko ajan. Kun silmäilee kosmetiikkahyllyjä, melkein jokaisessa tuotteessa lukee jossain muodossa sana "natural" - ja samaa viestiä rummuttaa putelirivistön vihreä värisävy. Usein tuotteita myös markkinoidaan ekologisina, jos niissä on yksi ekologinen seikka, vaikka se olisi hyvinkin merkityksetön laajassa tuotantoprosessissa.
Anniina Nurmi harmitteli juuri Vihreät vaatteet -blogissaan Henkkamaukan Conscience collectionin epämääräisyyttä. Kampanjan nimi viittaa kokonaisvaltaiseen vastuullisuuteen, mutta Nurmen mukaan ero vastuullisen malliston ja normimalliston välillä on se, että vastuullisen malliston materiaaleista on osa korvattu kierrätetyllä polyesterillä, hampulla tai luomupuuvillalla.
6. Ekoleima rahansäästön päällä
Usein jokin tuotannollinen välttämättömyys tai sivutuote naamioidaan ekoksi. Ekologisesta matkailusta kirjoittanut Terhi mainitsi esimerkkinä hotellien käytännöt pyyhkeiden pesemisen suhteen. Useissa hotelleissa kehotetaan jättämään pyyhkeet naulakkoon, jollei halua niitä pestäväksi ja vettä tuhlattavaksi. Käytäntöä on kuitenkin kritisoitu viherpesuksi, jossa on oikeasti kyse vain siivoojien työmäärän ja hotellin rahojen säästämisestä (toisaalta sekin on hyvä asia).
Barbie-nukkeja valmistava Mattel-firma sai paljon kritiikkiä osakseen, kun se julisti Barbie BCause -tuotelinjan, jonka ylijäämästä valmistetut tuotteet (nukkejen vaatteet, asusteet ja tavarat) oli suunnattu "vastuullisesti ajatteleville nuorillle tytöille, jotka haluavat tehdä ympäristöystävällisen kannanoton". Tuotteiden valmistuksen takana epäiltiin olevan oikeasti rahan tekeminen yljääneestä roskasta. Kovan kritiikin jälkeen kamppiksesta ei ole Mattelin sivuilla enää mitään elonmerkkiä. 
7. Haitallinen ainesosa naamioitu eri nimiseksi
Tiedostavat ja hyvää vauhtia myös vähemmän tiedostavat kuluttajat ovat oppineet välttämään tutkitusti haitallisia aineita, kuten formaldehydejä. Nyt kun brittiteini kuoli hiuksia värjätessään, on toivon mukaan myös hiusvärikemikaali PPD pian vältettävien aineiden listalla. Haitallisia aineita voi kuitenkin olla tuotteissa eri nimillä. Kuten hiusvärijutussani kerroin, esimerkiksi juuri PPD:n johdannaisia voi olla eri nimillä tuotteissa. Noora kirjoitti juuri Kemikaalicocktailissa, että formalhdehydiä voi olla tuotteessa kymmenellä eri nimellä.
8. Valmistajan itse keksimät tai harhaanjohtavat sertifikaatit
Viherpesutuotteissa on usein kaikenmaailman höpsispöpsis-logoja ja kuvia naamioituna sertifikaateiksi. Olkaamme siis tarkkoja! Sydämelle parempi -rypsipossukampanjalta evättiin sydän-kuvion käyttö, koska mitään tutkimusta possun hotkimisen vaikutuksista sydämeen ei tietenkään ollut olemassa.
9. "Eko" voi viitata vain hintalappuun
Sertifikaatit sun muut väittämät saattavat viitata vain pakkaukseen. Noora ihmetteli viime keväänä Nivean Pure & Natural -sarjan tuotteisiin lätkäistyjä lätkiä, joista toinen viittasi juuri tuotteen pakkausmateriaaliin. Vaatteessa voi lukea hintalapussa "100% recycled". Kuluttajaa hämätään luulemaan, että sillä tarkoitetaan tuotetta, vaikka todellisuudessa sillä tarkoitetaan vain paperista/pahvista hintalappua.
Sertifikaatti Nivean Pure & Natural -sarjan mainoksesta.
10. Tuotteet, jotka eivät normaalisti ole ollenkaan ekologisia
Kun kauppakeskus Sello kehottaa samassa lauseessa olevansa sekä Suomen "ekoin kauppakeskus" että tulemaan Sembaloihin shopauttamaan, ei homma oikein toimi. Energiansäästölampun ostajille jaetut lentopisteet ei ollut sittenkään uskottava kampanja. Ihme kyllä.
Hummeria ei voi koskaan, missään tilanteessa yhdistää vihreään elämäntapaan. Silti tämäkin on tehty:
Hulluin viherpesuhuijaus taitaa kuitenkin olla tämä Dubaihin rakennettu jäähotelli, jonka jää valmistetaan uudistuvasta enrgiasta.
Oletko sinä joutunut viherpesun uhriksi?
Kuvat: Noora Shingler, Flickr/Peter Blanchard, H&M, Failblog & Hertta
Reader Comments (1)
Kyllä, ostin pari vuotta sitten Lumenen Natural -meikkisarjaa, kun sitä mainostettiin "luonnollisena vaihtoehtona" tai jotain sinne päin. En enää muista. Jälkeenpäin ainesosaluetteloa lukiessani päättelin, että se "luonnolinen" tarkoittaa luonnollisia värisävyjä, kuten merenvihreää ja auringonkulta jne... Meni hermot...