Voiko liitu tai suola korvata fluorin hammastahnassa?

Testasimme toimituksen kesken kahden kuukauden ajan luonnonkosmetiikkamerkkien hammastahnoja, joista vain muutamassa on fluoria. Fluorittomissa "ekotahnoissa" on aktiivisena aineena usein joko kasviperäisiä aineita tai mineraaleja. Luonnonkosmetiikan piirissä suhtaudutaan fluoriin ristiriitaisesti. Jotkut sertifikaatit sallivat sen käytön, mutta monet luonnonkosmetiikkafirmoista eivät halua käyttää fluoria epäiltyjen haittavaikutusten vuoksi. Hammaslääkärit vannovat yleensä fluorin nimeen, joten ennen testailua varmistin lääkäriltä, mitä fluorittomuus voi hampaille merkitä.

Hammaslääkäriliitto ja monet tutkimukset puhuvat fluorin puolesta. Ekohammastahnat, joissa ei ole fluoria, perustuvat mineraaleihin ja kasviperäisiin aineisiin, jotka tasapainottavat suun haitallisia happoja. Vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi suola, liitu, pii, ksylitoli ja eteeriset öljyt. Valmistajien mukaan suussa olevien haitallisten happojen neutralisointi on riittävää hampaiden kunnossa pitämiseen. Kuulostaa maallikon korvaan ihan järkevältä. Voiko fluorin korvata kasviperäisillä aineilla, jos ne kerran ehkäisevät happohyökkäyksiä?

Toimivatko fluorin korvaajat?

Kariesopin professori Jorma Tenovuon mukaan kasviperäiset aineet tai mineraalit eivät riitä reikiintymisen estoon. Tenovuon mukaan kaikki voimakkaat maut, kuten esimerkiksi juuri suola, stimuloivat kyllä syljeneritystä, joka neutralisoi suun happoja, mutta vaikutus kestää alle puoli tuntia, eikä riitä suojaamaan hampaita koko päiväksi. Tenovuon mukaan suolan ja liidun vaikutukset tahnoissa perustuvat oikeastaan vain niiden hankaaviin ainesosiin, ei muuhun. Piillä ei Tenovuon mukaan sen sijaan ole näyttöä hampaita hoitavana aineena.

Monessa luonnonkosmetiikkatahnassa on myös ksylitolia. Voisiko se sitten olla aine, joka korvaa fluorin parhaiten? Ksylitolihan torjuu kariesbakteeria.

Ksylitolista saa Tenovuon mukaan vain lisähyötyä, mutta fluoria se ei korvaa. Kariesta torjuvia vaikutuksia varten ksylitolia tarvitaan viisi grammaa päivässä jaettuna kolmeen annokseen ja tämä määrä toteutuu vain pastillien ja purukumin kautta.

Fluorittomuus teoriassa mahdollista 

Koska moni meistä syö vähän mitä sattuu ja milloin sattuu, tarvitaan fluoria suojaamaan hampaita. Tenovuon mukaan fluorin jättäminen pois ei silti automaattisesti tarkoita, että täytyy alkaa varata porausaikoja.

Hampaiden reikiintyminen ei ole Tenovuon mukaan mikään "fluorinpuutostauti", vaan se johtuu ennen kaikkea ruokatottumuksistamme. Eikä nyt puhuta vain karkeista ja limsoista vaan myös esimerkiksi hiilihydraateista ja hedelmistä. On ihmisestä kiinni, aiheuttaako välipalaksi napattu omena reikiintymistä. 

- Meillä kaikilla on yksilöllinen mikrobitaso, josta riippuu, kuinka herkästi bakteerit tuottavat ravinnosta happoja, Tenovuo sanoo.

Merkittävintä hyvässä hammashuollossa on siis terveellinen ja säännöllinen ruokavalio ja huolellinen hampaiden puhdistus. Kun syö säännöllisesti, hampaiden kannalta terveellisesti ja ottaa vielä aterioiden jälkeen ksylitolipastillin tai -purkan, fluorin tarve hampaiden suojana vähenee.

Teoriassa, jos ei laittaisi kuin vettä suuhunsa ruoka-aikojen välillä ja ottaisi jokaisen aterian jälkeen ksylitol-valmisteen, voisivat fluorittomat luonnonkosmetiikkatahnat toimia. Tosin tätäkään eivät hammaslääkärit suosittele.  

Lue myös:

Fluori - aine, josta ei voi luopua?

Hammastahnatestin tulokset