Akupunktiohoidon loppusaldo: euforiaa ja lihassärkyä

Viimeisellä akupunktiohoitokerrallani kaikki sujuu vastaanotolla kuin unelma. Viime kerrastakin jäi hyvä mieli, koska tunsin hapenottokykyni parantuneen. Nyt kun koko hoitojakso on ohi, on aika arvioida, oliko koko homma oikeasti 180 euron arvoinen sijoitus.

Pyynnöstä näytän akupunktiohoitaja Aapo Riilalle kieltäni. Yllätyn, kun kuulen sen kaventuneen ensimmäisestä hoitokerrasta. Kielen leveys kertoo sisäelinten toiminnasta, ja omani kapoisuus kertoo sisuskalujeni voivan paremmin kuin hoitojaksoa aloittaessa. Pulssinikin on vahvistunut; se tuntuu nyt syvempänä kuin ensimmäisellä kerralla. 

Neulat tietävät jo reittinsä ja liukuvat nätisti paikoilleen. Keskityn olemaan liikkumatta, sillä koukistetuissa käsivarsissani olevat neulat viiltäisivät kuulemma ikävästi, jos vahingossa suoristaisin raajani.

Kokonaisvaltainen rentous kestää koko puolituntisen. Mieli on hyvä ja levollinen, ja sisälläni erottuu onnellisuuden tunne, joka jatkuu vielä kun astun sisään kotiovesta.

Hoitaja arvelee, että neljä kertaa riittää tällä erää ylivirittyneen itseni nollaukseen. 

Seuraavana päivänä oloni on rentoudessaan jopa raskas. Minua väsyttää ja niveliäni kolottaa kuin olisin tulossa kipeäksi. Lonkkia suorastaan särkee. Illalla kuumeoireet yltyvät voimakkaiksi: joka paikkaa jomottaa ja hytisen peiton alla.

Aamulla oireet ovat mennyttä. En normaalisti kuumeile, eikä oloni ole edes flunssainen. Tulkitsenkin, että akupunktiokäsittely aiheutti kehossani jotain, mihin sen puolustusmekanismit hanakasti vastasivat.

Voimakas reaktio jää kuitenkin mietityttämään, joten pyydän jälkikäteen Aapolta selitystä. Saan loogiselta tuntuvan vastauksen:

Keho pyrkii jatkuvasti tasapainoon – esimerkiksi liian kylmyyden ja kuumuuden tai kosteuden ja kuivuuden suhteen. Akupunktiossa tasapainotetaan kehon tilaa sisäelimiin vaikuttamalla. Kuumeoireeni ovat todennäköisesti johtuneet kehossa vallitsevasta epätasapainosta, ja neulojen aiheuttamien korjausliikkeiden myötä sen oma puolustusjärjestelmä aktivoitui. 

Minun tapauksessani hoidossa käytettiin tällä viimeisellä kerralla pisteitä, jotka nimenomaan aktivoivat kehon puolustusjärjestelmää. Reaktiota voi siis pitää osoituksena hoidon toimimisesta. 

Viikko hoitojakson jälkeen: Seesteistä hektisyyttä

Neljän akupunktiokerran jälkeen on aika arvioida olotilaani kriittisesti: Ovatko stressioireeni hävinneet? Enhän vahingossa kaunistele hoidon todellisia vaikutuksia?

Faktat siis puhukoot puolestaan. Kroonisesti jumittuva niska-hartiaseutuni on voinut hoitojakson aikana ja sen jälkeen normaalia paremmin, vaikka olen istunut paljon koneella. Hapenottokykyni ja keuhkojeni tilavuus tuntuvat kasvaneen – tosiasia, joka vahvistuu myös pilatestunnilla syvähengitellessäni. Olen nukkunut paremmin kuin aikoihin. Flunssakin on pysynyt poissa, vaikka pöpöt jylläävät syksyn tultua joka paikassa.

Mikä tärkeintä, tuntuu kuin tietoisuudestani olisi höylätty ylimääräinen kerros pois. Koneella istuessani en koe, että netti vaatisi minua jatkuvasti tirkistelemään ikkunastaan jokaiseen mahdolliseen suuntaan. On helpompi keskittyä olennaiseen, kun Facebook on suljettuna. Turhan datan selaamisen sijaan olen valinnut entistä useammin lapseni kanssa ulkoilun.

Kassakuittien taakse kirjoitetut muisti- ja tehtävälistani eivät ole ihan niin yksityiskohtaisia kuin vielä tovi sitten (stressioireistani selkeimpiä kun on se, että tahdin kiristyessä koetan yhä neuroottisemmin muistaa kaiken mahdollisen). Luovuus on kukkinut: olen kirjoittanut paljon ja helposti. Oloni on tyytyväinen, ja kehossa tuntuu mukavalta.

Jotain akupunktiossa on täytynyt tapahtua. Kierrosten pienentyminen on juuri oikea ilmaisu kuvailemaan olotilaani verrattuna aikaisempaan.

Hoitojakso maksoi yhteensä 180 euroa. Hinta oli minusta kohtuullinen siihen nähden, että akupunktiosta voi odottaa pysyviäkin hoitotuloksia.

On mahdollista, ettei akupunktiolla hoidettu vaiva enää palaa, mutta hoidon uusintatarve on aina tapauskohtaista. Oman akupunktiohoitajani mukaan oireiden palatessa uutta hoitojaksoa voisi kokeilla vaikkapa puolen vuoden kuluttua.

Akupunktio ei yksin kuitenkaan muuta kenenkään elämäntapaa stressittömäksi. Se voi auttaa muutenkin parempaan elämänhallintaan motivoitunutta nollaamaan tilanteen uutta ja rauhallisempaa starttia varten, mutta lopusta jokainen vastaa itse.

Todellinen haasteeni onkin pitäytyä itseni ylikuormittamisesta ja oppia kunnioittamaan henkilökohtaisia stressirajojani entistä paremmin. Tavoitteenani on pysyä poissa akupunktiopöydältä niin pitkään kuin mahdollista. 

Lue lisää

• akupunktiosta ja ensimmäisestä hoitokerrasta eli nukuttavista neulatreffeistä
• sekä tuskallisesta kakkoskäynnistä: Auts!
• keuhkoja laajentaneesta kolmoskerrasta: Oho, yhtäkkiä saan keuhkot täyteen

 Kuvat: Hanne