Pesevätkö ekopallot ja keramiikkakuulat pyykin puhtaaksi?

Ekopyykkäystestin ohessa testasimme toimituksessa myös muita ekologisia pyykinpesumenetelmiä. Lukijatestaajilla oli kokeilussa nestemäiset ekopyykkiaineet, me kokeilimme Ecozone-ecoballseja sekä Onxon-pesupussia, jotka molemmat vähentävät pesuaineen tarvetta tai joiden luvataan pesevän jopa kokonaan ilman erillistä pesuainetta. Mutta pesevätkö ne oikesasti pyykin puhtaaksi?

"Ekopallot" ja pesupussit poikkeavat perinteisistä pyykkimenetelmistä sen verran paljon, ettei niihin tule tartuttua, ellei niitä tunne. Omasta mielestäni varsinkin pallot vaikuttivat vain älyttömiltä muovihökötykseltä eikä ensisilmäyksellä mitenkään ekologiselta. 

Molemmissa on hyvää se, että niistä vapautuu tavallista vähemmän kemikaaleja, ja että ne ovat varsin riittoisia: pesuainetta ei tarvitse olla jatkuvasti raahaamassa kaupasta eikä se voi loppua kesken pyykkipäivän. Riittoisuus tuntuu paitsi käteävältä myös ekologiselta. Melko pienikokoiset pallot ja pussit eivät vie juurikaan tilaa kotona ja ne on helppo ottaa myös mukaan matkalle.

Mutta pesevätkö ne myös puhtaiksi? Pesupussin kanssa kehotetaan esimerkiksi käyttämään liotusohjelmaa ja tarvittaessa myös pyykkijauhetta. Pesupallojen kanssa pyykki kehoitetaan puolestaan pesemään vain 3/4 täytetyllä koneella. Herää kysymys, että lähtisikö vain hiukan likainen pyykki puhtaaksi myös pelkällä vesipesulla? Itse ainakin tajusin testin aikana, että huomattava osa omasta pyykistäni on vain vähän likaista, jolloin pesuainetta ei ylipäänsä tarvitse kovin paljoa. 

Lähtetin "ekopallojen" ja pesupussien ainesosaluettelot ja markkinointimateriaalin Tukesin kemistille Birgit Kemiläiselle ja pyysin arvioimaan niiden tehoa ja ympäristöystävällisyyttä, mutta saamiensa tietojen perusteella hän ei vielä vakuuttunut kummastakaan.

Molemmat tuotteet ovat hyvin emäksisiä, yhtä emäksisiä kuten konetiskiaineet. Emäksisyydellä on ilmeisesti korvattu vedenpehmentimet (esim. zeoliitti tai fosfaatti), jotka Kemiläisen mukaan ovat tarpeen pyykin puhtaaksi saamisessa. Ekopallojen pesuohjeiden mukaan pyykin voi jättää vaikka huuhtelematta, koska palloista irtoaa niin vähän kemikaaleja, mutta Kemiläinen ei näin tekisi. 

 - Huuhtelu on tarpeen tuotteen emäksisyyden ja siinä olevan anionisen pinta-aktiivisuuden takia.

Ympäristön kannalta lienee hyvä, että zeoliitille ja fosfaatille etsitään vaihtoehtoja, mutta onko ratkaisu palata vanhanajan lipeämeininkiin? Hyvin emäksistä lipeää käytettiin ennen pyykinpesuun ja saippuan valmistukseen. Sen, kuten konetiskiaineenkin käsittelyä paljain käsin kannattaa välttää - miksei siis myös näiden emäksisten pyykkiaineiden.

Kummastakaan tuotteesta ei ole netissä saatavilla pesuaineasetuksen mukaista ainesosaluetteloa eli käytännössä INCI-listaa. Tuotteilla ei ole myöskään mitään ympäristösertifikaatteja. Pesupussi on saanut Allergia- ja astmaliitolta oikeuden käyttää Allergiatunnusta.

 

Täytyy myöntää, että koko toimitus käänteli palloja epäuskoisena käsissään ja epäili tehokkuutta, mutta kokeilimme kumminkin. Suurin osa meistä on nyt pessyt pyykkiä siten, että koneessa on yksi pesupussi ja kaksi ekopalloa. Osa on käyttänyt välillä lisäksi myös perinteistä pesupulveria.

1. Ecozone Ecoballs 150: hitaasti liukenevia pesuainekuulia muovipallossa

Mikä tuote?

Vaikka ensisilmäyksellä en pitänyt palloja kovin ekoina, mieli muuttui kun tajusin niiden riittoisuuden: samat pallot kestävät 150 pesua, ja sen jälkeenkin muovikuori on käytettävissä, vain sisältö pitää vaihtaa. 150 pesua on meidän perheessä lähes vuosi. Sitä paitsi itse pesuainehan kuluttaa enemmän ympäristöä kuin pakkaus; pesuainetta näyttäisi silmämääräisesti kuluvan vähemmän kuin tavisjauhetta. 

Sinisen muovipallon sisällä on pieniä palloja, joissa on 

Anionisia pinta-aktiivisia aineita > 51 %
Natriumkarbonaattia > 11 %
Natriummetasilikaattia > 11 %
Kalsiumkarbonaattia > 10 %

Ecoballsin oman markkinoinnin mukaan

"ainesosat luokitellaan kemikaaleiksi, mutta ne ovat paljon miedompia kuin tavallisissa pesujauheissa. Niitä ei myöskään pidetä myrkyllisinä eikä ympäristölle haitallisina. Kemikaalimäärät, jotka vapautuvat EcoBalls-palloista jokaisen pesukerran yhteydessä, ovat paljon pienempiä kuin normaalilla pesujauheella pestäessä.  Ainesosat luokitellaan oksidimineraaleiksi ja ne ovat luonnossa hajoavia."

Kemiläisen mukaan kaikissa "tavallisissakin" pesuaineissa on anionisia pinta-aktiivisia aineita, sillä niihin kaikkien pesuaineiden likaa irrottava vaikutus perustuu. Kolme viimeistä ainesta tekevät pesuaineesta selvästi emäksisen, millä ominaisuudella Kemiläinen siis uskoo korvattavan vedenpehmentäjiä eli esim. zeoliittia ja fosfaattia. 

Markkinoilla on vielä kestävämpi, mutta kalliimpi Ecoballs-pallo, jonka pitäsisi kestää 1000 pesua. Koostumus on kuulemma sama, mutta pidempään "kestävät kuulat ovat kalliimpia valmistaa".

Toimiko käytännössä?

Itse koin pesupallot suunnilleen yhtä tehokkaaksi kuin peruspulverin, mutta Hannen, Hertan ja Viivin kokemukset olivat huonompia: Viivi ei saanut pissanhajua pois lasten kestovaipoista, eikä Hertta yksinkertaisesti saanut pyykkiään puhtaaksi. Hanne kertoo:

”Muutaman kuukauden käytön jälkeen huomasin lähimpänä ihoa olevissa sporttialusvaatteissa pinttynyttä hienhajua. En tosin tiedä, olivatko tehokäytössä olevat sporttirintsikat muutenkin tulleet tiensä päähän – välillä haju jämähtää hikisiin vaatteisiin ihan normaalinkin pesupulverin kanssa. Pesin haisulirintsikat pari kertaa ihan normipesuaineella, jonka jälkeen jatkoin taas pesupalloilua – ilman hienhajua."

Kuitenkin yksittäisiä rintsikoita lukuunottamatta hienhaju lähti Hannen mielestä kohtuullisesti ja hän voisi suosittella palloja käyttökokemuksen perusteella muillekin – kuten myös minä ja Viivi. 

Sekä minä että Hertta olemme tarvittaessa laittaneet pesupallojen kanssa koneeseen myös tavallista pesujauhetta, jos pyykki on ollut erityisen likaista. 

Viivi sanoo jääneensä miettimään, mistä tietää pallojen kuluneen loppuun – eihän kukaan nyt pesukertoja rupea laskemaan. Itse vain arvioin, kuinka monta kertaa viikossa pyykkikone pyörii ja laskin oletetun käytön keston sitä kautta. Kun 150 pesua on kulunut, pallon sisään laitetaan täyttöpussillinen lisää pikkupalloja ja jätetään silti vanhojen jämät sinisen pallon sisään, sillä niistäkin irtoaa edelleen pesuainetta.

Pallojen mukana tulee tahranpoistoaine, mutta en ole kokenut sitä erityisen tehokkaaksi – kokeilin muta- ja punaviinitahroihin. Edelleen luotan sappisaippuaan enemmän.

2. Onxon Pesupussi: keraamisia kuulia 

Mikä tuote?

Onxon-pesupussin idea yllätti vielä enemmän kuin Ecoballsin: pussissa olevat ionisoidut, keraamiset kuulat vähentävät tuotelupauksen mukaan pesuaineen tarvetta jopa 90 prosenttia. Pussin luvataan kestävän noin tuhat pesua eli kolme vuotta, jos pesee suunnilleen koneellisen päivässä.

Valmistajan mukaan mikrokuitukankainen pussi sisältää erilaisia keraamisia kuulia, jotka

• "alentavat veden pintajännitystä ja lisäävät vesimolekyylien pinta-aktiivisuutta" (kuten siis kaikki pesuaineet)
• "vaikuttavat antibakteerisesti ja poistavat bakteerien aiheuttamia hajuhaittoja pyykistä ja pesukoneesta". 

Maahantuojalta saamastani englanninkielisessä taustamateriaalista käy ilmi, että suomenkielisessä markkinoinnissa mainittu kuulien "antibakteerinen aine" onkin klooridioksidia, josta vapautuva kloori on ympäristölle haitallista, ja jota ei saa esimerkiksi joutsenmerkityissä tuotteissa olla. 

Toimiko käytännössä?

Itse olen käyttänyt pussia pääasiassa pallojen kanssa. Viivi ja Hanne ovat vähentäneet normipesuaineen käytön tämän avulla puoleen tai jopa alle, ja kuulemma on toiminut ihan hyvin. Pussin lopullinen pesuteho on kuitenkin jäänyt meille kaikille toistaiseksi mysteeriksi.

”Puhdasta tuli, mutta on vaikea arvioida, johtuiko se pesupussista, vai koneeseen lisäämästäni pesuaineesta”, Hanne kommentoi.

Haittaa tästä nyt ei ainakaan varmaan ole. Ehkä olemme viisaampia, kun olemme käyttäneet pusseja vähän pidempään. Meillä on kaikilla ollut käytössä vain yksi pussi, vaikka sen luvataan riittävän vain 3,5 kg:n pyykkiin - jos koneessa on enemmän tavaraa, pusseja pitäisi olla kaksi. Lisäksi maahantuoja suosittelee liotusohjelman käyttöä (herää kysymys, kuinka paljon lopulta vaikuttaa pussin käyttö ja kuinka paljon tällaiset nämä lisätoimenpiteet, joita sen kanssa pitäisi käyttää).

Pussia voi käyttää myös käsinpesussa pinta-aktiivisuuden vähentämiseen. Silloin suositellaan pussin ja pyykin liottamista vedessä puoli tuntia ennen pesua, jotta vesi ehtii "tekeytyä". Jos vesi ehtii jäähtyä, siihen kannattaa lisätä kuumaa vettä ennen pesua.

Pussi ei taida olla tehokkaimmillaan Suomen talvessa, sillä ohjeissa sanotaan mm. näin:

"Infrapunasäteilyn vuoksi pesupusseja pidetään auringonvalossa päivän ajan kerran kuukaudessa tehokkaamman pesutuloksen saamiseksi. Suosittelemme tekemään tämän jo ennen ensimmäistä pesukertaa."

Pussia on saatavissa myös astianpesukoneeseen, mutta astianpesukoneen pesuaineet on usein tabletteina, joiden pilkkominen on hankalaa. Ehkä pitäisi kokeilla astianpesupussia pulverin kanssa, jotta pesuainetta voisi oikeasti vähentää. 

Kaikesta epäilystä huolimatta ainakin minä käytän näitä tuotteita edelleen.  

Lue myös

• Ekopesuaineita riittää, mutta mikä on oikeasti eko?
• Pyykkäystestin tulokset: Method on tehokkain ekopyykkiaine
• Miten pähkinäpyykkäys sujui?
• Kotitöitä vähemmällä kemikaalikuormalla

Kuvat: Viivi ja Terhi