Ylen tv-viikko 45: Mihin dumpataan 250 000 tonnia ydinpolttoainetta?

Maailma on täynnä erilaisia ongelmia, suuria ja pieniä. Ulkolinja nostaa tällä viikolla esiin yhden taatusti isoimmista pitkän aikavälin kysymyksistä. On vain yksi ongelma, johon tarvitaan näppärä tilaratkaisu seuraavaksi sadaksi tuhanneksi vuodeksi – mihin sijoitetaan 250 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta? Houston, we have a problem!

Käytetystä ydinpolttoaineesta voidaan kierrättää noin 95 prosenttia, mutta toistaiseksi käytetyn polttoaineen loppusijoitusta ei ole toteutettu vielä missään. Hankesuunnittelu on kuitenkin käynnissä Suomen ja Ruotsin lisäksi mm. Ranskassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Saksassa.

Ari Lehikoisen ja Vesa Toijosen toimittamassa Ulkolinja-dokumentissa Sadan tuhannen vuoden ongelma keskitytään selvittelemään ydinpolttoaineen loppusijoituksen taustoja ja uusia ideoita Euroopan maiden ratkaisuyrityksille.

Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Hyvä homma! Mutta ongelma sinänsä ei katoa – mihin sijoitetaan siihen mennessä kertyneet ydinjätteet? 1970-luvulta lähtien saksalaiset ovat suunnitelleet pelastuksekseen Gorlebenin suolakaivoksia, mutta poliitikkojen kinastelu, ristiriitaiset tutkimustulokset ja asukkaiden vastarinta ovat lykänneet loppusijoituksen aloittamista. Liettuassa puolestaan Ignalinan ydinvoimalaitos suljettiin vuonna 2009. Ydinjätteille rakennetaan parhaillaan miljoonia euroja maksavaa välivarastointikompleksia eurooppalaisten veronmaksajien rahoilla, mutta loppusijoitus on edelleen ratkaisematta.

Tonneittain lisäjätettä on tiedossa, kun parhaillaan suunnitelmissa olevat noin 300 ydinvoimalaa ympäri maailman saavuttavat kattokorkeuden. Ja samaan aikaan, kun Saksa luopuu ydinvoimasta, se rakentaa uutta ydinvoimalaa Suomeen. Pyhäjoelle ydinvoimalaa rakentavan energiayhtiö Fennovoiman osakkeista kolmanneksen omistaa saksalainen energiajätti E.ON.

Ympäri käydään, yhteen tullaan. Löytyykö ratkaisu ydinjätteiden loppusijoitukseen Suomesta tai Ruotsista? Kansainvälisten ja kansallisten yhtiöiden johtajat toivovat, että ongelmiin voitaisiin etsiä ratkaisuja yhdessä. Ulkolinjan dokumentissa esimerkiksi Liettuan radioaktiivisten jätteiden huoltoviraston johtaja Dainius Janėnas tähyää toiveikkaasti Suomen suuntaan, jossa ollaan loppusijoittelusuunnitelmien kanssa jo pitkällä: "Tässä on ehkä koko Euroopan toivo. Suomi voisi esitellä tarjouksen siitä, että on valmis ottamaan vastaan tiettyjen maiden ydinjätteet. Se olisi todella loistava viesti!"

Suomessa valmistelutyöt ydinjätteen lopullisista sijoitusmahdollisuuksista aloitettiin 1980-luvun alkupuolella. Loppusijoituspaikaksi valitusta Eurajoen Olkiluodosta odotetaan tutkimustuloksia ensi vuoden loppuun mennessä. Loppusijoitus on tarkoitus aloittaa vuonna 2020.

Mutta haluaako Suomi alkaa käymään kauppaa ydinjätteistä ja niiden lopullisesta sijoituksesta? Vuodesta 1994 Suomen ydinenergialaki on määrännyt kaiken Suomessa syntyvän ydinjätteen pysyvän Suomessa ja kieltänyt ydinjätteen tuonnin muista maista Suomeen.  Mutta laki on vain laki, joka saattaa jonakin päivänä muuttua.

Yleensä isoissa liiketoimissa on tapana dumpata jätteet sinne, mihin se pienimmällä rahalla sallitaan. Viime aikoina minusta on kuitenkin alkanut tuntua siltä, että mieluummin ottaisin ongelmat omalle takapihalleni omien valvovien silmieni alle kuin odottaisin kriisin muhivan valmiiksi jossain muualla.

Ulkolinja: Sadan tuhannen vuoden ongelma
to 10.11.2011 klo 21.50

P.S. Ulkolinjan lisäksi ruudusta kannattaa bongata erityisesti Silminnäkijän Kanadan maahanmuuttopolitiikkaa ruotiva Mamut tervetuloa! -ohjelma ja sunnuntai-illan dokumentti Minä ja kidnappaajani, jossa kidnapattu tapaa entiset vangitsijansa. Outo ystävyys alkoi Facebookin kautta vuosi vapautumisen jälkeen.

Maanantaina 7.11.

Kansallisaarre: Maamme-laulu
Suomen useimmat perinteiset kansallisaarteet syntyivät 1800-luvun lopulla. Aika ja arvot ovat muuttuneet, ja niinpä Kansallisaarre-sarjassa etsitään kansallisiin aarteisiin sellaisia vivahteita, jotka sopivat tämän päivän Suomeen. Hankkeeseen ovat ryhtyneet nuoren polven ammattilaiset. Sarja esitetään uusintana vuodelta 2010, jolloin uudistettiin mm.  Suomen leijona, kansallispuku, Seitsemän veljestä ja Kekkonen! Entä miltä kuulostaa uusi kansallislaulumme  Jonna Tervomaan, Mikko Rimmisen ja Jarkko Martikaisen käsittelyn jälkeen? Uudet jaksot alkavat 28.11. ja niissä käsitellään mm. pesäpalloa, salmiakkia, unikkoa ja Suomen lippua. Tuotanto: YLE Oppiminen ja tiede.
YLE TV2 klo 21.20

Tiistaina 8.11.

Kiehtova maailma: Näitä maailma juo (Global Drinks)
Dokumenttisarja suosituimmista alkoholittomista juomista. Kolmannessa osassa maidon tarina vie Intian pyhien lehmien luota Sveitsiin, jossa keksittiin maidon säilöntä. Miksi juomme toisen nisäkkään maitoa vielä aikuisenakin?
YLE TV1 klo 19.00

Tiededokumentti: Voiko tieteeseen luottaa?
Neliosaisessa sarjassa professori Regan sukeltaa tuotetekstien ihmeelliseen maailmaan ja selvittää, mitä tuotteet oikeasti pitävät sisällään. Ensimmäisessä osassa tutkitaan painonpudotusta ja erilaisten hyvää oloa lupaavien dieettien vaikutuksia. Entä löytyykö markkinoilta sellainen dieettipilleri, joka tepsii?

Tuotanto: BBC, Iso-Britannia. Uusinta maaliskuulta 2011.
YLE Teema klo 20.00

TV-arkisto: 60-luvun muoti
TV-arkisto esittää kaksi ohjelmaa 1960-luvun muodista. Keväällä 1969 järjestettiin Helsingissä nuorien suunnittelijoiden kansainvälinen huippumuotikisa. "Euromuoti 1969" on tv:lle missikisojen ja euroviisujen tapaan toteutettu musiikillinen kilpailutaltiointi, jossa eri maiden tulevaisuuden toivot esittelevät mallistonsa. " Muotipuku ja käyttöpuku" -ohjelmasta käy ilmi, että muoti ei koskettanut 60-luvulla moniakaan suomalaisia. Tavallisten kuluttajien lisäksi ohjelmassa haastellaan muodin asiantuntijoita ja vaatevalmistajia.
YLE Teema klo 21.55

Keskiviikkona 9.11.

Venäjän halki 30 päivässä
Venäjällä supertähteydestä nauttiva Ville Haapasalo matkustaa Venäjän halki junalla. Matka alkaa Villen toisesta kotikaupungista Moskovasta, jossa Ville esittelee lempipaikkojaan ja löytää pääsyn salaiseen metroon. Kahdeksanosainen sarja esitetään uusintana.
YLE Teema klo 21.00

Silminnäkijä: Mamut tervetuloa!
Kanada on virkistävä poikkeus: maahan muuttaa vuosittain noin 250 000 ihmistä eri puolilta maailmaa ja heidät otetaan avosylin vastaan! Silminnäkijä vieraili Manitoban provinssissa, jonka väkiluku on 1,2 miljoonaa. Manitobaan tulee nykyään 15 000 maahanmuuttajaa vuodessa. Sekä hallitus että liike-elämä haluavat nostaa lukumäärän 20 000:een. Silti kuka tahansa ei Kanadaankaan pääse: liittohallituksella on oma pisteytysjärjestelmänsä, jossa otetaan huomioon hakijan koulutus, työkokemus, ikä ja kielitaito. Provinsseilla on kuitenkin myös omat valintakriteerit, jotka joustavat paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden mukaan. Lähtökohtana on, että Kanadan talous ei voi kasvaa ja menestyä ilman laajaa maahanmuuttoa. Mitä Kanada voisi opettaa suomalaisille? Tuotanto: YLE Ajankohtaistoiminta.
YLE TV2 klo 22.05

Torstaina 10.11.

Spotlight : Valtio tuhlaa miljoonia
Pelkästään sairaanhoidon tietojärjestelmät ovat maksaneet jo toista sataa miljoonaa euroa. Keskeneräiset ohjelmat hankaloittavat henkilöstön työtä, ja potilaatkin kärsivät. Miksi valtion it-hankkeet epäonnistuivat?
YLE FST5 klo 21.30

Ulkolinja: Sadan tuhannen vuoden ongelma
Maailma on täynnä ongelmia, suuria ja pieniä. Vain yhteen tarvitaan ratkaisu 100 000 vuodeksi: mihin sijoitetaan 250 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta? Tuotanto: YLE.
YLE TV1 klo 21.50

Perjantaina 11.11.

Suomen historian myytit: Suomalainen sotilas
Suomen historian myytit -sarjan uudet jaksot alkavat. Ensimmäiseksi pohditaan, minkälainen kuva suomalaisesta sotilaasta on syntynyt fiktion kautta ja kuinka se vastaa todellisuutta. Aiheeseen johdattelee toimittaja Sonja Kailassaari, jonka isoisä Felix Forsman kävi sotaa armeijan elokuvaajana. Sonja etsii vastausta siihen, kuinka sodan jäljet näkyivät Forsmanissa sekä tuhansissa muissa tuntemattomissa sotilaissa. Harri Alanteen ohjaamassa ja toimittamassa ohjelmassa pohditaan myös sitä, miksi suomalaisten sotilaiden traumoista on puhuttu niin vähän. Tuotanto: YLE Asia. YLE Teema klo 21.00

Lauantaina 12.11.

Avara luonto: Metsän valtakunta (Kingdom of Forest)
Sankat metsät levittäytyivät muinoin yli koko pohjoisen Euroopan. Pieniä aarniometsiä on yhä jäljellä ja ne ovat villisikojen, isokauriiden ja kettujen turvapaikkoja. Millainen on aarniometsän eläinten ja kasvien vuosi?
YLE TV1 klo 18.45

Sunnuntaina 13.11.

Suojele minua!
Suojele minua! -sarjan uusissa jaksoissa vieraillaan mm. Kuusankoskella tyhjässä paperitehtaassa, lauletaan lossituvan puolesta Merimaskussa ja mietitään, mitä iloa voisi olla tyhjistä vesitorneista. Mukana suojelussa ovat toimittaja Minna Joenniemi ja arkkitehti Tuomas Toivonen sekä uutena suojelijana muusikko Jarkko
Martikainen. Tuotanto: YLE.
YLE Teema klo 21.00
 
Dokumenttiprojekti: Minä ja kidnappaajani (My kidnapper)
Brittiläinen Mark Henderson kidnapattiin Kolumbiassa 101 päivän ajaksi. Vajaan vuoden kuluttua vapautumisestaan hän sai sähköpostia kaappaajaltaan, joka oli paennut Kolumbiasta. Hänen kaappaajatoverinsa ja morsiamensa oli pyytänyt toista uhriaan, saksalaista Reiniä, Facebook-ystäväkseen. Sekä Mark että Reini ottivat yhteyttä kaappaajiinsa, koska he halusivat ymmärtää, mitä kaappaajien mielessä liikkuu. Yllättävää kyllä Mark ystävystyi kaappaajansa kanssa. He juttelivat musiikista ja elokuvista, saipa Mark kutsun kaappaajansa hääjuhlaankin. Vaikka vapaus oli koittanut, tapaus vaivasi Markia ja Reiniä. Miksi heidät kaapattiin? Mikä sai kaappaajat pitämään sitä oikeutettuna? Mark ja Reini matkustivat uudelleen Kolumbian vuoristoon ja tapasivat kaappaajansa vielä kerran kasvokkain. Tuotanto: Renegade Pictures, Iso-Britannia 2009.
YLE TV2 klo 22.05

Pääkuva: Stock.xchang/Nathaniel Dodson