Ilmaiset ratikkamatkat loppuiäksi

Jos sinulla olisi kesällä ollut auto, ja olisit suunnitellut luopuvasi siitä, olisi kannattanut asua Espanjan Murciassa. Ruuhkiin ja pakokaasuihin kyllästynyt kaupunki tarjosi nimittäin asukkailleen ilmaiset liput joukkoliikenteeseen loppuiäksi, mikäli he luopuvat autostaan. Luontoaktivistit väittävät tarjousta kuitenkin raitiovaunuyhtiön viherpesutempaukseksi. Uuden Mustan Espanjan-kirjeenvaihtaja Linda matkusti Murciaan katsomaan, miten kampanja vaikuttanut kaupungin ilmanlaatuun - ja ilmapiiriin. 

Murcia on noin puolen miljoonan asukkaan kaupunki kaakkois-Espanjassa. Ja siellä, kuten muuallakin Espanjassa, autoja on yleensä keskivertoperheessä useita. Erään espanjalaisystäväni mukaan tavallisessa perheessä, jossa on kaksi aikuista ja kaksi (aikuista) lasta, voi olla yhteensä neljäkin autoa, kaikille omansa. Ei Espanja turhaan kiiku autonvalmistajamaiden kärjessä!

Vähentääkseen ruuhkia ja liikenteestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä Murcian kaupunki lupasi yhteistyössä liikennöintipalveluita tarjoavan Tranvían kanssa ottaa kesäkuun aikana vastaan kenen tahansa kaupunkilaisen auton ja vaihtaa sen elämän mittaiseen ilmaismatkailuun julkisessä liikenteessä. Aika hyvä diili, etenkin kun kaupungin julkisen liikenteen verkko on saanut kehuja kansainvälisestikin.

Luovutettavien autojen ehdot eivät olleet kummoiset – auto kuin auto kelpaa, kunhan se on ajokunnossa, vakuutettu ja velaton.

Kuinka moni tarttui lopulta tarjoukseen?

Murcia sijaitsee noin puolentoista tunnin päässä asemapaikastani Alicantesta, joten hyppäsin kumijalan kyytiin ja ajoin selvittämään asiaa. Paikalle meneminen on välttämätöntä, sillä vaikka hyvää tahtoa löytyy rutkasti, Espanjassa asiat eivät ole aina kovin yksinkertaisia. Kolmannella kerralla, Murcian kaupungintalossa, tärppää – tiskeistä yksi kuuluu paikallista raitinovaunuverkkoa liikennöivälle Murcian Tranvíalle. Pitkähkön, kielellä spanglish käydyn tuokion jälkeen olen vastausta rikkaampi: kuukauden aikana autostaan luopui reilu 500 kaupunkilaista.

Jos oma kotikuntasi ehdottaisi samaa, vaihtaisitko vanhan autosi ilmaisiin joukkoliikenteen lippuihin? Jos olisin itse autonomistaja, vaihtaisin kiesini ilmaislippuun Helsingissä aivan epäröimättä. Tästä syystähän en ole sitä koskaan edes hankkinut. Muuallakin pääkaupunkiseudun alueella kärry lähtisi melko varmasti vaihtoon, ehkä muualla Suomessa pohtisin tilannetta pidempään. Maaseudulla ainakin oma menopeli on ihan kiva olla tarpeen tullen käsillä, vaikka olisi muuten minkä asteen viherpeippo tahansa.

Espanjassa tilanne on erilainen: jos satut asumaan keskusta-alueella, auto on vain haitaksi. Kiertäessäni kapeita, yksisuuntaisia katuja viidettä kertaa väärästä suunnasta ja pyöriessäni liikenneympyrässä, jossa oli kärryjä ainakin puolet liikaa, saatoin hyvin ymmärtää, miksi kaupunki lähti tempaukseen mukaan. Toisaalta, jos kotisi sijaitsee lähiössä, eikä läheltä kulje raitivaunuverkkoa tai bussilinjoja, olet pulassa. Pitkän linjan bussit kulkevat yleensä kerran tunnissa, ja viimeistään iltayhdeksän maissa on hyvä olla kyydissä, koska seuraava menee vasta aamulla. Monilla alueilla, joissa julkinen liikenne ei ole vielä niin kehittynyt kuin Murcian tai Alicanten keskustassa, elämä ilman autoa on todella rankkaa. Vai haluaisitko itse kantaa mm. jokapäiväiset juomavedet kaupasta kävellen?

Julkisen liikenteen voi sanoa toimivan silloin, kun ilman autoa pystyy suoriutumaan arkipäivän menoista ja askareista ilman kohtuutonta vaivaa ja suunnittelua. Julkisen liikenteen on tarkoitus tehdä oma auto tarpeettomaksi.

Murcian ratikkalinja numero 1 on kaksinkertaistanut matkustajamääränsä kesäkuusta - marraskuussa matkoja odotetaan tehtävän jo yli 350 000 kuukaudessa.

Viherpesun makua

Pieni särö muuten niin houkuttelevaan tarjoukseen liittyy kuitenkin myös Murciassa: ilmaiset matkat koskevat vain tietyn yhtiön eli Tranvían tarjoamaa julkista liikennettä, ja vaikka raitiovaunuverkosto sinänsä on saanut paljon kiitosta, reitit eivät yhdisty sujuvasti bussiliikenteen kanssa. Suomeksi sanottuna – vaihtoyhteydet ovat hankalat, ja niihin kuluu aikaa ja kengänpohjia.

Kaupungintalolla asioidessani törmään nuoreen, valveutuneeseen mieheen, joka puhuu harvinaisen hyvää englantia ja jonka silmät palavat, kun hän keskustelee luonnonsuojelun tilasta Espanjassa ja kotikaupungissaan.

Uppoudun keskusteluun, joka velloo kierrätyksen uusista tuulista vastikään eriytyneen vihreän puolueen Equon mahdollisuuksiin saada omat edustajansa läpi tulevissa vaaleissa. Daniel Megías Martinez on puolueen jäsen, ja hän on Tranvían hankkeen suhteen skeptinen.

– Tottakai Murciassa on liikaa autoja ja asiat edistyvät näinkin, mutta yritykselle se on kyllä ihan puhdasta viherpesua. Tranvían ensimmäiset linjat suunniteltiin kuljettamaan ihmisiä kaukana sijaitseviin ostoskeskuksiin, ei yhdistämään kaupungin laidoilla sijaitsevia kyliä toisiinsa. Nämä ostoskeskukset, johon isot ketjut keskittyvät, syövät puolestaan elintilan pieniltä ja paikallisilta.

Hän vahvistaa esiin nousseita epäilyksiäni – autosta luopumisen palkitseminen on hyvä idea, mutta koko projekti ei ole niin puhtaan ideologinen kuin yhtiö mielellään antaisi olettaa.

­– Viimeisten vuosien aikana huoli luonnon tilasta on kasvanut. Sen takia kaikilla on nyt vihreitä ideoita, mutta useimmilla yrityksillä vain imagon vuoksi. Monet yritykset esimerkiksi väittävät kierrättävänsä, mutta eivät tee sitä kunnolla, vaan vain näyttääkseen hyvältä kuluttajien silmissä. Muun muassa Tranvía olisi voinut tehdä paljon enemmän suunnittelemalla yhteydet ihmisille helpommiksi.

Okei, julkisessa liikenteessä riittää vielä kehitettävää etenkin täällä Espanjassa. Mutta vaikka koko autosta luopumisen tempaus olisi ollut mainoskikka ja pieni vihertävä pesu yhtiön julkisivulle, se ansaitsee mielestäni hatunnoston yrityksestä! Hullu idea poiki kuitenkin ehkä 500 uutta raitiovaunun käyttäjää.

Niin, ja mitä niille luovutetuille autoille sitten tehtiin? Ne purettiin julkisesti osa osalta palasiksi ennen kierrätykseen kuljettamista.

Aiemmin Uudessa Mustassa: Lapsiperhe pärjää helposti ilman autoa

(Kuvat: Stock.xchng/Rogerio Perez, Tramvia.org/Antonio Javier, Linda Lappalainen)