Täydelliset tissit - luomuna vai silareina?
Japanilaisten prostituoitujen huhutaan käyttäneen rintaimplantteja jo toisen maailman sodan aikana, mutta maailmanlaajuinen kaupallinen kauneusilmiö niistä tuli vasta muutama vuosikymmen sitten. Kun silikoni-implanteista tuli puhetta ystävien kesken, kaikki tunsivat jonkun, jolla ne on. Silikonirinnat eivät ole enää vain mikään julkkisnaisten juttu!
Kun kävelen Torreviejan rannalla, näen lukemattomia täydellisesti muotoutuneita naisia, jotka ottavat ilman häpeän häivääkään aurinkoa yläosattomissa. Omillekin rinnoilleni on suotu ihan sopivasti kokoa, mutta maan vetovoimaa ne eivät uhmaa lähimainkaan yhtä pontevasti kuin rannalla lekottelevien espanjalaissiskojen. Ja no, muotoilukin on kaukana täyskympistä. Ystävälleni asia ei tuota mitään ongelmia: ”Hei, ne on silarit! Katos, mulla on aidot, joten ei harmita.” Silikonia? Minä en olisi erottanut aidoista!
Vasta, kun olen vertaillut kanssasisarteni suloja hetken häveliäästi aurinkolasien takaa, huomaan eron itsekin: liian pystyt, liian tasapainoiset, liian jämäkät. Sanalla sanoen liian muhkean täydelliset rinnat liian hoikassa kehossa.
Rintojen kauneusleikkauksia tehdään nykyään miljoonia vuodessa, mutta kaikilla uudet rinnat eivät sojota taivasta kohti kuin koiran kuonot täysikuulla. Ystäväni otti silikonit kaksi vuotta sitten, enkä olisi asiaa päältä päin arvannut.
Ei minuakaan haittaisi kauniit rinnat, joita ei erota epäaidoiksi muusta kuin liiasta täydellisyydestä, mutta leikkaus tai muoviyhdistelmän palat ihon alla eivät houkuttele. Useat miljoonat naiset ovat kuitenkin kanssani eri mieltä.
Mutta vaarantavatko silikonitissit terveyden? Vanhat uskomukset istuvat tiukassa, mutta totuus on tässäkin tapauksessa tarua kehittyneempää. Halusin todistaa itselleni, että on luomut ovat paremmat, mutta sain itseni kiinni monista vääristä ennakkoluuloista silikoneihin liittyen. Kumoan viisi vanhaa harhaluuloa silikoneista ja testaan samalla itseäni, saavatko ne muuttamaan mieltäni luomu vs. silikoni -mittelössä.
1. Silikonit aiheuttavat syöpää.
Vaikka silikonien yhdistäminen kohonneeseen rintasyöpäriskiin on varsin yleinen, mitään tieteellistä näyttöä asiasta ei ole. Useat tutkimukset kumoavat väitteet siitä, että rintaimplantit itsessään altistaisivat millekään syövälle mahdollisesti lukuunottamatta hyvin harvinaista arpikudokseen muodostuvaa syöpämuotoa. Hiljattain tutkitun yhteyden mukaan siihen mahdollisesti sairastuuu 5-10 miljoonasta implantteja kantavasta naisesta keskimäärin 60.
Tästä tiedosta en implanttien omistajana hermostuisi - englanninkielisellä lyhenteellä ALCL tunnettu syöpämuoto on täysin hoidettavissa eikä aiheuta kantajalleen hengenvaaraa. Nykyään tuntuu muutenkin siltä, että syövän saa joka tapauksessa jostakin syystä, oli silikonit tai ei, joten tämän takia en rintaimplantteja vielä sysäisi syrjään.
2. Rintaimplantit estävät imetyksen, ja lisäksi ne aiheuttavat terveyshaittoja vauvalle.
Jos silikonit eivät kestä imetystä, ystäväni on pulassa! Vaan kun ei ole. Hän, vauva ja rinnat voivat erinomaisesti. Itse asiassa koko kysymys naurattaa ystävääni:
– Silikonit eivät haittaa imetystä millään lailla. Ja rinnat eivät ole myöskään lörpähtäneet. Viimeksi eilen oli mies kuulemma katsellut, miten hyvin rintani säilyttivät muotonsa, vaikka olen imettänyt.
Etsin tutkimustuloksista tietoa, mutta mikään ei viittaa päinvastaiseen. Vain lehtijutuissa mainitaan, kuinka stara toisensa perään ilmoittaa luopuvansa tekotisseistä lapsien ja imetyksen vuoksi. Mutta miksi? Suomen johtava plastiikkakirurgi Rolf Nordström vahvistaa ystäväni kertoman: modernit silikoni-implantit eivät ole este imetykselle, eikä niistä ole todettu imetyksen yhteydessä olevan terveydellistä haittaa äidille tai lapselle.
Perinteisille äitiyshaaveille ei tarvitse siis silikonien vuoksi heittää hyvästejä! Ja plussana rinnat vielä säilyttävät muotonsa luomuja paremmin. Piste silareille.
3. Rintaimplanttileikkaukset vievät nänneistä tunnon.
Eri sivujen verkkokeskusteluissa argumentoidaan tiukasti puolesta ja vastaan: Toisilla herkkyys on kasvanut, toisilla alentunut. Silikonien suurimmat kritisoijat kertovat tarinoita "tuttujen tutuista" ja "eräistä naisista", joille on käynyt leikkauksen myötä todella köpelösti.
Professori Nordströmin Plastiikkakirurgisessa sairaalassa tällaisen ongelman mahdollisuus myönnetään – nännien tuntoherkkyyden aleneminen on yksi rintaimplanttien asettamisen tyyppikomplikaatioista. Nordström kuitenkin painottaa, että hyvällä tekniikalla tehtynä se on harvinaista. Ystäväni esimerkiksi ei ole huomannut mitään eroa rintojensa tuntoherkkyydessä.
Minulle rintojen tuntoaisti taitaa olla kynnyskysymys tässä luomu vs. silarit -asetelmassa – itse en olisi valmis ottamaan riskiä, vaikka mahdollisuus olisi häviävän pieni. Huomaan myös, että mitä enemmän saan tietoa Nordströmiltä, sitä enemmän mietin niitä naisia, jotka valitsevat klinikan vain hinnan mukaan. Jos ottaisin silikonit, miettisin kyllä tarkkaan, missä.
4. Silikonirinnat erottaa aina luomuista.
Nope, ei erota ainakaan paljaalla silmällä. Vartalon suhteisiin liian isot, jämäkät tai pyöreät rinnat erottaa luomuista helposti, mutta yli-isoja vappupalloja asennetaan suomalaisnaisten etumukseen vain harvoin. Yleensä rintojen koossa ja muotoilussa pyritään kotimaassa luonnollisuuteen. Tavallisesti suomalaisnaiset ottavat rintoihinsa noin kolmen desilitran lisät.
Vaikka julkkiksien uusituille rintavarustuksille usein hymyillään hienovaraisen huvittuneesti, he eivät suinkaan ole ainoat, jotka Suomessa kantavat silikonia povessaan. Suomessa tehdään viikoittain useita rintojen suurennusleikkauksia ihan tavallisille naisille.
Implantit asennetaan joko rintalihaksen alle tai päälle hieman leikkaustekniikasta ja halutusta lopputuloksesta riippuen. Hoikille naisille silikonipussi sijoitetaan yleensä lihaksen alle, jotta implantin reuna ei tuntuisi ihon läpi. Viiltohaavat tehdään rinnan poimuun, nännipihan laitoihin tai kainaloon.
Hyvin hoidetusta leikkauksesta ei juuri jää jälkiä, ja jos lopputulos istuu vartaloon, ei mikään erota rintojen ulkonäköä luomuista.
Voivatko rinnat tuntua luonnollisilta leikkauksen jälkeen? Keskustelupalstojen kertomusten mukaan tulokset ilmeisesti vaihtelevat. Ystäväni rinnat kasvoivat molemmat kolmella desillä, mutta tuntuvat ja näyttävät edelleen ihan omilta. Hänen mielestään ne sopivat nyt vain muuhun vartaloon paremmin. Eikä rintoja erota leikatuiksi ulkoapäin.
Tämä jättää minut vähän kahden vaiheille - jos silikonirintoja ei erota katsoen tai kosketellen luomuista kuin parempi ulkonäkö, pisteet menevät jälleen silikonien hyväksi. Kovin vakuuttuneeksi en kuitenkaan itseäni tunne, sillä minua haittaa henkisesti ajatus siitä, että ihoni alla olisi jotakin sinne kuulumatonta.
5. Miehet tykkäävät enemmän luonnollisen näköisistä rinnoista.
Niin sitä luulisi, vaan ehei! Väite ei tosin ole aivan yksiselitteinen: moni mies arvostaa luomurintoja silikonitäytteisiä enemmän, mutta pitää silti silikonirintoja kauniimpana. Media, elokuvat ja aikuisviihde ovat tehneet meille tepposet – korjatut rinnat tuntuvat luonnollisen täydellisiltä, sillä tavallisia luomurintoja näkyy ruudussa tai mainoksissa harvoin.
Brittiläisessä tv-sarjassa selvitettiin teini-ikäisten seksuaalitietoutta. Eräässä jaksossa Anna Richardsson pisti teinit tenttiin ja pyysi nimeämään erilaisista rintapareista kaikkein kauneimmat. Sekä tyttöjen että poikien testiryhmä valitsi silikonirinnat yksiselitteisesti parhaimmiksi. Kun tulos paljastui, he hämmästyivät. Media muokkaa tehokkaasti mielikuvia siitä, millaisilta rintojen pitäisi näyttää.
Leikkaustekniikan kehittymisen myötä on myös tullut vaikeaksi erottaa aidot silikoneista. Eräs miespuolinen ystäväni kuuli tyttöystävänsä silikoneista vasta seurustelun alkamisen jälkeen eikä ilahtunut lainkaan.
– En pidä silikonirinnoista, koska niistä tulee keinotekoinen olo. Kun tiedän, ettei kyseessä ole oikea osa kehoa, ei tee mieli siihen koskeakaan.
Silikonit ottaneen ystäväni mies sen sijaan on edelleen vaimonsa rinnoista innoissaan.
– Mieheni otti asian hyvin, kun kerroin, että aion ottaa silikonit. Hän oli kannustava, mutta painotti, että on oma asiani, mitä vartalollani teen. Leikkauksen jälkeen hän hoiti minua ja oli innoissaan. Nyt, kaksi vuotta leikkauksen jälkeenkin, hän kehuu tissejäni tuon tuostakin.
Olisiko aika siis pistää rinnat uusiksi?
Kaikki viisi väitettä osoittautuivat ainakin suurimmaksi osaksi pelkiksi vääriksi uskomuksiksi. Selvittelyn myötä asenteeni on muuttunut ison harppauksen silikonimyönteisemmäksi. Tajusin, että varsinaiset terveyshaitat ovat marginaalisia eivätkä silikonit estä imetystäkään. Sitä paitsi ymmärrän rintansa korjauttavia naisia oikein hyvin, sillä kukapa ei täydellisiä rintoja haluaisi.
Mutta jotta en antaisi aivan liian ruusuista kuvaa silikonirintojen autuudesta, on hyvä muistaa, että leikkauksissa on aina riskinsä. Vaikka silikonit eivät aiheuta samanlaisia hylkimisreaktioita kuin jotkin muut vierasaineet kehossa, ja taitava kirurgi ja hyvä hygienia säästävät potilaan usealta ongelmalta, on eräs riskitekijä, jota ei voida välttää – kapselikontraktuura. Silikonien kapseloitumisella tarkoitetaan suojakudoksen liiallista paksuuntumista ja rintojen liiallista kiinteytymistä kuukausien tai vuosien mittaan. Tilastollinen riski vaihtelee lähteen mukaan.
Kapseloituminen sinänsä ei ole terveydelle vaarallista, mutta se muuttaa rintojen muotoa ja tuntoa sen verran, että yleensä vaihtoehdoksi jää vain vaihtaa tai poistaa implantit. Ja vaikka implanttimateriaalit ovat kehittyneet, mikään ei ole ikuista. Suurin osa silikonit hankkineista naisista tahtoo jossain vaiheessa vaihtaa implantteja pienempiin tai isompiin tai tarvitsee muuten korjaavan leikkauksen. Minua ei kehoni altistaminen leikkauksille ulkonäön vuoksi innosta laisinkaan.
Ei siis silikoninpaloja omaan poveeni, ei. Aion itse jatkaa valitsemallani tiellä ilman leikkauksia ja riskiä komplikaatioista. Paitsi, että kammoan leikkauksia ja pidän niitä tässä tapauksessa turhina, taidan lisäksi olla liian saitakin pistääkseni viisitonnisen rintoihini. Ja ulkonäköpaineista huolimatta aion myös jatkossa lekotella silikonirintaisten rantanaaraiden vieressä, mutta bikinien yläosa tiukasti luomurintojeni suojana. Ainakin näillä Costa Blancan pitkillä rannoilla on meille kaikille tilaa.
(Kuvat: Stock.xchng/Arlen Roche ja Carin Araujo, FreeDigitalPhotos.net/Nutdanai Apikhomboonwaroot)
Rinnat, implantit, kauneuskirurgia, luomurinnat, silikoni, silikonirinnat, ulkonäkö, ulkonäköpaineet | in Kauneus, Terveys, Uusi Musta |
Reader Comments (11)
Lähinnä mun mielestä tästä nyt jäi puuttumaan se syy hankkia ne tissit. Tai siis, oletko tyytymätön ulkonäköösi? Haittaako joku asia nykyisissä rinnoissa? Onko ne liian pienet, jotenkin rumat, mitä?
Mulla on tosi pienet rinnat, mutta muuten ihan nätit. Olen pohtinut silikoneja lähinnä siksi, että vaatteet istuisivat paremmin - ja joskus teininä myös tuntui, että ilman niitä kukaan ei pidä mua hyvännäköisenä. En kuitenkaan ole koskaan asiaa vakavasti harkinnut. Jos se onnistuisi sormia naksauttamalta, niin voisin noihin vähän täytettä ottaa, mutta on mulla muitakin juttuja kropassani, joihin hyvältä haltijalta, lampun hengeltä tai geeniperimältä voisin parannuksen toivoa (vaikka nyt parempi iho, vähemmän rasvoittuvat ja paksummat hiukset, pienempi nenä), mutta niidenkin kanssa elän, enkä niitä jatkuvasti murehdi, mitä nyt rasvaiset hiukset ärsyttävät.
Ajattelen, että jotta lähtisin kirurgiseen operaatioon, siihen pitäisi olla todella hyvä syy. pari kertaa elämässäni mulla on ollut, silloin on ollut kyse hengissä pysymisestä. Ymmärrän myös, että rinnanpoiston jälkeen haluaa uuden, eihän se pelkkä arpi nätti ole. Mutta pienten kanssa pärjää oikein hyvin. Ei ne ole mulle (tai miehelleni, ei kellekään aiemmistakaan) mitenkään isoin asia minussa. Ei mun tarttee näyttää paremmalta kuin muut, kunhan olen tyytyväinen asioihin, joita teen elämässäni.
Tyhmää, että nykyään pitää melkein puolustautua, miksei tuhlaa vaatteisiin, värjää hiuksiaan, halua kauneusleikkauksiin tms. Miksi pitäisi? Mä arvostan kauniita asioita, tykkään joskus laittaa itsenikin kauniiksi ja kauniita ihmisiä on kiva katsella. Eivät ne kuitenkaan ole elämässä niitä tärkeimpiä juttuja. Eikä ne tissit todellakaan ole mulle viiden tonnin ja terveysriskin arvoinen juttu.
Ja vielä: jokaisella on omat arvonsa, ei mua muiden tissit haittaa, ja jos se on jollekulle tärkeää ja siihen on varaa, siitä vaan jos kerran on suht turvallistakin. Haittaa se, kun tuntuu että isot rinnat ihan kyseenalaistamatta hyväksytään tärkeäksi, tavoiteltavaksi ja kaikkien haluamaksi asiaksi.
"kukapa ei täydellisiä rintoja haluaisi"
Tota, esim. se jolla on jotain tärkeämpääkin ajateltavaa?
Olisin odottanut Uudessa Mustassa hiukan enemmän perspektiiviä.
Minä en halua täydellisiä rintoja. Haluan terveen itsetunnon ja mielen joka arvostaa tervettä ruumista eikä näe itsessään loputtomasti vikoja. Haluan olla ihminen jonka parhaat ominaisuudet ulottuvat pintaa syvemmälle ja jotka ovat tulosta pyrkimyksestäni hyvään. Haluan elää sellaisessa yhteiskunnassa ja sellaisten ystävien ympäröimänä jotka näkevät pintaa syvemmällä olevan kauneuden ja jotka ovat valmiita pistämään muutaman tonnin julman kauneusihanteen tavoitteluun vaikka nälästä, väkivallasta tai ympäristökatastrofista aiheutuvan kärsimyksen torjuntaan.
Kuten olen tänään kerran aikaisemminkin kysynyt: jos ja kuulemma kun sisäinen kauneus on arvossaan, miksi niin harvat käyttävät sen vaalimiseen murto-osan niistä resursseista jotka upotetaan kuoren kiillottamiseen? Ihminen ei arvosta sitä mitä väittää arvostavansa, vaan sitä minkä eteen hän uhrauksensa tekee.
Kommenttien korjaus ei toimi. Piti kirjoittamani siis "tavoittelun sijasta" eikä "tavoitteluun". Kiireessä tekevälle sattuu.
Tuntuu vähän siltä, että tämä teksti ei ehkä tavoita oikeaa kohdeyleisöä tätä kautta. Oletusarvohan ei pitäisi olla, että tottakai jokainen nainen/tyttö haluaisi muuttaa rintojaan. Olisikin mielenkiintoista, että tuohon oikeassa reunassa olevaan kyselyyn laittettaisiin vaikka "Kuinka moni haluaisi silikonirinnat, jos siihen ei liittyisi mitään riskejä?".
Terveisin,
Luomuna yläosattomissa Espanjan rannoilla
En mä ottais silikoni-implantteja. Jos jo hiustenkin värjäämisen ja kestoripsien kanssa tekee tiukkaa (toisaalta haluaisin, mutta luonne ei tavallaan anna periksi), niin miten voisin ikinä ottaa tekotissit? Tissini ovat kuitenkin ihan kivat, sopivat, hyvät, terveetkin vielä ainakin toistaiseksi.
Mutta jos nyt jostain taivaasta putoais lahjakortti Nordströmin Rolfille, menisin nenäleikkaukseen. Epäilemättä. Saman tien. Jos tässä kehossa joku mua nyppii, niin se on klyyvari se. Jo siihen on kohta 30v totuteltu, mutta nenäleikkausta ajatellessani samaistun hyvin vahvasti ihmisiin, jotka haluavat silikonirinnat.
Ihan mielenkiintinen katsaus riskeihin, mutta tuosta puuttuu monien peräänkuuluttama kysymys: miksi haluta isot ja epäluonnollisen terhakat tissit?
Olen varsin pienirintainen, mutta vaatteiden istuvuus korjaantuu ompelukoneella ja hyvillä rintaliiveillä. Espanjan rannoilla en todellakaan olisi kauneimpien tisujen omistaja, mutta ketäs tuo haittaa. Vartaloni on kokonaisuudessaan varsin edustava ja terve, joten niinkin turhamainen asia kuin isot ja "täydelliset" tissit eivät nappaa.
Ja mitä tulee kommenttiin "miehet suosivat silikonitissejä" tuo dokkari tehtiin nuorten (alle 16) ikäisten keskuudessa ja suurin osa piti ihannenaisenaan täyteaineilla ja silikonilla pumpattua pornotähtöstä hiuslisäkkeineen ja ajeltuine alapäineen. Ei joidenkin juttien ja hukassa olevien teinien mielipiteistä kannata alkaa extrapoloimaan kaikkien miesten mielipidettä. Ja sen sijaan että miettisi kaikkia miehiä, kannattaa miettiä mitä oma potentiaalinen elämänkumppani olisi asiasta mieltä. Jos oma kultani joskus toteasi minun kaipaavaan ryntäisiini hieman täytettä hän nukkuisi seuraavan vuoden sohvalla ilman seksiä.
Minulla ei periaatteessa ole mitään silareita vastaan, mutta inhoan ihmisten asennetta silikoneihin. Silarit ovat avain "täydellisiin" tisuihin ja hyvään itsetuntoon ja muiden arvostukseen. Kun oikeasti itsetunto-ongelmat eivät korjaannu parilla lisädesillä ja leikkelyillä vaan kannattaisi ensin opetella arvostamaan itseään. Jos sittenkin haluaa vielä silikonit edustaakseen omaa persoonaa ja tyyliä (sama kuin tatskat tai lävistykset) niin siitten eikun silikonit paikoilleen.
Kiitos hyvistä kommenteista! Rinnat, luomut ja silarit, ovat todella herättäneet keskustelua. Täällä ja FB-sivuilla. Hyvä! Se oli lähtökohta myös sille, miksi lähdin kirjoittamaan aiheesta - leikkauksia karttavana luomufanina olen nähnyt aiheen aikaisemmin hyvin ennakkoluuloisesta näkökulmasta. Nälänhätään verrattuna se on tottakai täysin yhdentekevä aihe, mutta varmasti myös ihmiskunnan suurimmat pelastajat ovat joskus uhranneet ajatuksen tai kaksi keholleen. Joten miksipä en minäkin.
Minulle tässä oli kyse lähinnä omien ennakkoluulojeni testaamisesta ja siitä faktasta, että silikonirintoja on aivan tavallisilla, hyvällä itsetunnolla varustetuilla ja muuten luomuilua harrastavilla naisilla omassakin ystäväpiirissäni. En vain tiennyt siitä ennen kuin aloin keskustella aiheesta, sillä eivät silikonirinnat automaattisesti merkkaa isoja rintoja.
Olen kuitenkin teidän kanssanne ihan samaa mieltä siitä, että minkälaiset rinnat vain voivat olla täydelliset kantajallaan, ja meillä kaikillahan on joka tapauksessa omat kauneusihanteemme. "Täydellinen" merkitsee yhdelle yhtä, toiselle toista - minä käytän "täydellistä" lähinnä symmmetrisen, terhakkaan ja kiinteän tasaparin, en ainoan mahdollisen kauneuden synonyymina.
Vaikka liputan luonnollisen kaudeuden puolesta, ymmärrän niitäkin, jotka haluavat tehdä enemmän ulkonäkönsä eteen. Kukin tyylillään - minä värjään tukkaani, Jannie leikkauttaisi nenänsä. Joku toinen tahtoisi pidemmät ripset tai silikonit rintoihinsa. Minusta se on ihan ok.
"kukapa ei täydellisiä rintoja haluaisi."????
En voi sanoin kuvailla sitä järkytyksen määrää kun aloin lukea tätä juttua. Koko tekstin läpi viittaat jatkuvasti silikonirintoihin "täydellisinä", perustelematta tai selvittämättä sen enempää lähtökohtiasi. On minusta suoraan sanottuna täysin käsittämätöntä, että tällä sivustolla julkaistaan juttu, jossa näin täysin kyseenalaistamatta niellään misogynistisen yhteiskunnan luomat ulkonäkönormit.
Itselläni ei ole mitään silikonirintoja vastaan, jokainen nainen saa päättää itse omasta kehostaan. Sen sijaan minulla on aika paljon vastaan yhteiskuntaa, joka luo naisille paineita tehdä tietyn sorttisia päätöksiä.
Huomio myös, ettet tekstissäsi mitenkään antanut ymmärtää, että isot ja pyöreät rinnat ovat oma fetissisi, vaan jatkuvasti yleistit nämä samat ulkonäköpaineet muillekin naisille. "kukapa ei täydellisiä rintoja haluaisi." ilmiselvästi indikoi silikonirintojen kyseenalaistamtonta täydellisyyttä ja yhtenäistä mielipidettä asian tiimoilta. Sanonpa siis: Minä en halua "täydellisiä" rintoja, minä en usko "täydellisiin" rintoihin. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa olla rinta, vaikka mediassa sellainen käsitys halutaankin antaa.
Olen todella pettynyt, että tällä sivustolla julkaisitte näin ajattelemattoman ja kyseenalaistamattoman "artikkelin". Odotin enemmän teiltä.
Olen myös hieman pettynyt tähän julkaistuun artikkeliin sen pinnallisen luonteen vuoksi. Oletko tutustunut Taina Kinnusen teokseen Lihaan leikattu kauneus? Se on puolueeton, antropologinen tutkimus kauneuskirurgiaa hyödyntäneiden asiakkaiden sekä leikkauksia tekevien kirurgien kokemuksista, josta ilmenee selkeästi, ettei vaikkapa silaritkaan ole ruusuinen ja ongelmaton ratkaisu, kuten artikkeli antaa ymmärtää. Imetysongelmat ovat mahdollisia, eikä rintojen tunnottomuus (hermoratojen vahingoittuminen) sekä kylmyys ole harvinaisia. Asia on arkaluontoinen, sillä se vaikuttaa yksilön koko seksuaalisuuteen, jolloin siitä on myös helpompi vaieta.
Olen samaa mieltä Virpin kanssa myös siitä, että artikkelissa kuvataan juuri silarit täydellisinä rintoina. Minäkin odotin enemmän ja tasokkaampaa tarkastelua.
Haluaisin vielä lisätä kommentin liittyen kohtaan 5, eli " Miehet tykkäävät enemmän luonnollisen näköisistä rinnoista", eli "miehet oikeasti preferoivat silareita koska muutama teinipoika sanoi niin birttiläisessä hömppä tv-ohjelmassa".
Ensinnäkin haluaisin kyseenalaistaa sen oletuksen, että naisten pitäisi välittää ensinnäkään miesten mielipiteistä, koskivat ne mitä tahansa naisten ruuminosaa. Kulttuuri, jossa jatkuvasti kehotetaan naisia kuuntelemaan ja mukautumaan miesten ulkonäkö-preferensseihin, ei ole totta puhuen kovinkaan terve.
Toisekseen, minun on vaikea löytää sanoja sille miten käsittämättömätöntä on edes lähteä kirjoittamaan "miehet tykkäävät x:stä", ihan kuin miehet olisivat kaikki samaa mieltä kaikesta. Tottahan on, että kulttuurissamme idealisoidut ulkonäkö-kriteerit vaikuttavat myös miesten näkemyksiin ulkonäöstä, mutta siitä huolimatta miehet ovat yksilöitä, eikä ole reilua esittää olevan jotain yhtä ja ainoaa kaikkien miesten jakamaa mielipidettä.
Puhumattakaan siitä, että todisteena tästä miesten mielipiteestä käytit britti hömppä tv-sarjassa olleide muutaman pojan mielipidettä. En edes tiedä mitä sanoisin kyseisestä journalistisesta tasosta.