Ei niitä muoviastioita tai tuttipulloja mikroon!
Hanne ValtariMikroaaltouuniin ja sen vaikutuksiin liittyy niin paljon urbaanilegendoja, että se päihittänee salaliittoteorioiden määrissä jo John F. Kennedyn murhankin. Mutta voiko näin paljon melua syntyä vain tyhjästä? Saattaako mikroaaltouuni sittenkin tappaa aamupuurostani kaiken hyvän ja siinä samalla säteilyttää myös minut? Ei, ei ja ei, jos kysytään asiantuntijoilta ja viattomalta basilikapuskalta, jonka juurelle kaadoin mikrotettua vettä.
Mikroaaltouunin ammottavaan kitaan syydetyt ruuat aiheuttavat ihmiselle pikaisen ja kritiikittömän googlauksen jälkeen häiriöitä ruuansulatuskanavan ja kilpirauhasen toiminnassa, solujen proteiinien rappeutumista, aineenvaihdunnan heikkenemistä, aivojen toiminnan häiriintymistä ja syöpäsolujen muodostumista. Näin esimerkiksi.
Miksi ihmeessä mikrosta liikkuu niin paljon puheita, joiden perusteella mikro saisi pääsykiellon kyökkiin kuin kyökkiin?
Esimerkiksi pelottavalta kuulostavat puheet ruuan solumuutoksista mikrotuksen jälkeen ovat totta, kertoo minulle Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Tommi Toivonen. Mutta hänen mukaansa kaikki kuumentaminen aiheuttaa soluissa muutoksia, kuten proteiinien koaguloitumista (hyytymistä). Toivonen huomauttaakin, että mikroaaltojen aiheuttama kuumeneminen ei tässä mielessä eroa mitenkään muista kuumentamismenetelmistä.
Mikroaaltouuni säilyttää ruuan ravintoarvon
Mikrossa valmistetun ruuan ravintoarvojen heikkenemisestäkään ei pidä olla liesi- tai uunikuumentamista enemmän huolissaan. Parikymmentä vuotta sitten tehdyt tutkimukset kertovat, ettei mikroaaltokuumennus muuta merkittävästi elintarvikkeiden ravintoarvoa, ja tekniikan tohtori Raija Ahvenainen-Rantalan mukaan tähän on edelleen luottaminen. Itseasiassa etenkin vihanneksille mikrokeitto on parempi kuin vesi- tai hyörykeitto. Mikrossa vihannekset voidaan kypsentää ilman vettä, jolloin vitamiinit eivät huuhtoudu keitinveteen.
Mikro vai hella -skabassa mikro vetää pisteet kotiin myös haitallisten aineiden syntymisessä, sillä sitä tapahtuu enemmän paistettaessa kuin mikrotettaessa. Tämä tietenkin edellyttää sitä, ettei käräytä mikroateriaansa.
Onko ruokani säteilevää?
Myös yhden elimistömme kaipaaman hyvisbakteerin, maitohappobakteerin, häviämisestä mikrolämmityksessä ollaan huolissaan. Jos tahtoo saada kaikki ravinnon maitohappobakteerit tarkasti käyttöönsä, ne kannattaa nauttia ruuastaan ihan ilman minkäänlaista kuumentamista.
– On totta, että jos kovasti kuumennetaan, myös hyvät maitohappobakteerit kuolevat. Mutta niin ne kuolevat muissakin kuumennusmenetelmissä, kertoo elintarviketieteiden tohtori Suvi Ryynänen.
Silti ruuan säteilyttäminen tuntuu luonnottomalta, etenkin kun on juuri saanut Japanin suunnalta muistutuksen ydinenergiasta syntyvän säteilyn voimasta. Taaskaan asiantuntijoiden mukaan syytä huoleen ei ole.
Koska ruuan lämpeneminen perustuu siihen, että vesi ja suolat yrittävät seurata vaihtuvaa sähkökenttää, uunin kytkeminen pois päältä poistaa sähkökentän ja lämpeneminen loppuu. Näin ollen ruokaan ei voi jäädä mitään säteilyä, ainostaan lämpöä. Ketjua voisi verrata valoon, joka sekin on sähkömagneettista säteilyä. Kun valokatkaisijaa napsautetaan, valo syttyy tai sammuu. Sitä ei voi varastoida, kuten ei mikroaaltojakaan, Ryynänen selventää.
Muista turvaväli
"Käynnissä olevan mikron edessä ei missään nimessä saa maleksia turhaan!" Näin mummini valaisti minua parikymmentä vuotta sitten, eikä lapsen mieleen iskostettu pelko näkymättömistä tappajasäteistä ole ottanut laantuakseen vieläkään. Vaikka täyskiellot mikoaaltouunin edessä seisoskelusta on sittemmin kumottu, mikron luukun reunoista vuotaa pieni määrä mikrosäteilyä ulos. Toivosen mukaan säteilyn määrä on kuitenkin niin pientä, ettei siitä ole haittaa.
– Paikallinen alistuminen esimerkiksi silmään tuskin kuitenkaan on ainakaan hyödyksi, joten ruuan kuumentumista ei kannata seurata nenä kiinni luukussa. Muutaman kymmenen sentin päässä vuotosäteily on jo vaimentunut niin paljon, ettei siitä varmuudella ole mitään haittaa, Toivonen vakuuttaa.
– Mikroaaltojen terveysvaikutuksia on tutkittu suurella intensiteetillä toisen mikroaaltolaitteen, matkapuhelimen, yleistyttyä. Silläkään puolella ei ole löydetty todisteita haitallisista terveysvaikutuksista. Lisäksi matkapuhelimen kanssa altistukset ovat mikroaaltouuniin verrattuna suuria, huomauttaa Toivonen.
Muovi ja eines tekevät mikrosta pahiksen
Mikro ei siis taidakaan olla niin pahis, kuin äkkiseltään netissä seikkailtuaan voisi päätellä. Yksi asia on kuitenkin edelleen varma: mikropöperönsä kannattaa lämmittää muovisen astian sijaan keraamisella lautasella. Fysiologian professori Jorma Toppari muistuttaa, että muoviastioista ja -pakkauksista irtoaa todennäköisesti kemikaaleja ruokaan, jos sapuskansa lämmittää mikrossa.
– Polykarbonaattimuovista irtoaa bisfenoli-A:ta ja muita kemikaaleja. Muista muoveista irotaa taas muun muassa ftalaatteja. Sen takia ei muovituttipulloa liioin pidä laittaa mikroon, vaan lämmittää maito muussa astiassa, antaa jäähtyä juotavaan lämpöön ja sitten laittaa tuttipulloon, Toppari neuvoo.
Mikron lämmitysominaisuuksia enemmän väliä onkin sillä, mitä mikroon laitat. Demoksen tutkija sekäKausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville -kirjan yksi kirjoittaja Tuuli Kaskinen suosii mikroa vähäisen energiankulutuksen takia pienten ruokamäärien valmistuksessa, kuten kypsentäessään pari pottua. Hänen mielestään mikroruuasta tulee epäterveellistä lämmityslaitteen sijasta ruuan lämmittäjän takia.
– Yleensä mikrossa lämmitetään kertalleen valmistettua ruokaa, pakasteita tai eineksiä. Jos mikroon heittää einespakasteen, kuinka paljon on mikron vika, ettei ruuassa ole niin paljon ravintoarvoja jäljellä? Kaskinen kysyy.
Lähde yllämainittujen lisäksi: Raija Ahvenainen ja Jukka Vaininonpää: Mikroaaltojen sovellettavuus, turvallisuus ja terveellisyys elintarvikkeiden kuumennuksessa. Kemia-Kemi Vol. 19 (1992) 9–10.
Lue myös: UM-testi: kuoleeko mikrovedellä kasteltu kasvi?
Kuvat: Dannerzz / Flickr, wraggy / Flickr, Rubbermaid Products / Flickr ja Hanne
Reader Comments (4)
Suora lainaus Antti Heikkilän kirjasta Ravinto ja terveys (2006):
"Mikrouuni näyttää saaneen viranomaisten hyväksynnän yhtenä osana kotitalouksien terveellistä ruuanvalmistustapaa. Kyselin mikrosta taannoin eräältä tutulta tutkijalta, joka työskentelee Suomen Sädeturvalaitoksessa. Kerroin sveitsiläisen Hans Hertelin mikron haittoja koskevista havainnoista ja eräästä Espanjassa tehdystä tutkimuksesta, jossa mikrolämmityksen todettiin tuhoavan ruoka-aineen kaikki antioksidantit. Hän ei ollut kuullutkaan moisesta, sanoi, ettei hän itse usko sveitsiläisiin tai espanjalaisiin tutkimuksiin. Kuitenkaan asiaa ei ollut tutkittu Suomessa lainkaan. On vain todettava, että tieteentekijät näyttävät olevan hyvin uskovaista porukkaa. He uskovat vain oikeasta lähteestä tulevaan sanaan.
Mikrosäteilyllä lämmittäminen poikkeaa oleellisella tavalla mistä tahansa perinteisestä ruuanvalmistusmenetelmästä. Perinteiset menetelmät lämmittävät ruuan pintaa, mistä sitten lämpö jakautuu vähitellen koko ruoka-aineeseen. Mikrosäteily sen sijaan lävistää koko lämmitettävän kohteen samanaikaisesti. Tiedetään, että mikrosäteily, joka saa ruoka-ainemolekyylit värähtelemään muutaman kymmenen tuhatta kertaa sekunnissa, hajottaa molekyylirakenteita ja säteily lisäksi synnyttää sellaisia molekyylejä, joita ei luonnossa muuten tapaa. Säteily myös hajottaa kaikki tärkkelysmolekyylit niiden laadusta riippumatta tehokkaasti ja mikrolla lämmitetty ruoka toimii kuten puhdas sokeri suolistossa. Siten mainos mikrosta lämmitettävästä terveyttä edistävästä gi-ruuasta on harhaanjohtava. Mikro on yksi syy lihomiseen, koska sillä valmistettu ruoka imeytyy sokerin lailla. Mikrosäteily hajottaa nopeasti kaiken tärkkelyksen. Myös perinteinen suomalainen tapa keittää vihannekset läpikypsiksi on väärä. Antioksidantit ja vitamiinit häviävät ja liukenevat keitinveteen. Hyvä on perinteinen aasialainen tai italialainen valmistustapa, jossa vihannekset jäävät rapeiksi. Olisi hyvä syödä vihannekset raasteina tai hapatetuotteina, jolloin kaikki oleellinen jää ruoka-aineeseen.
Suomessa on hyvin tavallista nähdä kahviloissa äitien lämmittävän mikrossa vauvojen maitopulloja. Siinä häviävät ne vähäisetkin mikroravinteet, mitä prosessoitu lasten ruoka mahdollisesti tarjoaisi. Ja kuka tietää mitä aineita säteily synnyttää maidossa. Maidon lämmittämisestä on olemassa jopa amerikkalainen tutkimus, joka on julkaistu The Journal of Pediatrics-lehdessä. Tutkimus ei anna mairittelevaa kuvaa mikrolämmityksestä."
Kiitos tästä jutusta! Mutta MITEN toi kuva on otettu? :D
Aquarius, olisin myös kovasti tahtonut kuulla Antti Heikkilän kommentteja asiaan, joten pyysin myös häntä haastateltavaksi. Hän kuitenkin vastasi "sorry, ei ole aikaa moiseen". Yksi Heikkilän perusteista mikroa vastaan on testi, jonka mukaan mikrotetulla vedellä kastellut kasvit kuolevat. http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=232 Hän ei kuitenkaan tehnyt itse testiä, kuten kehottaa muita tekemään. Mutta minä tein. Tuloksena kaksi hyvin voivaa basilikapuskaa: http://uusimusta.squarespace.com/etusivu/2011/11/15/um-testi-kuoleeko-mikrovedella-kasteltu-kasvi.html
Katja, ollos hyvä! Mahtavaa ottaa työkseen selvää asioista, jotka vaivaavat omaa mieltä. Ja samalla antaa vastauksia myös muille samaa asiaa pohtiville! Kuvaajana jutussa ei sentään toiminut tuo salamyhkäinen mikro, vaan itselaukaisulle asetettu kamera.
Aquarius hyvä, ruuan lämmittäminen on molekyylien lämpövärähtelyn lisäämistä. Tapahtui se sitten hellalla, avotulella tai mikrossa. Ja molekyylien atomien väliset siteet ovat huomattavasti vahvemmat kuin mitä mikro pystyy ikinä rikkomaan. Kannattaisi oikeasti lukea hieman kemiaa ja fysiikkaa, ennen kuin uskoo sokeasti kaiken mitä yksi riitasointu sanoo. Eli pottusi ei muutu sokeriksi, jos sen mikrotat..