E-koodit vähenevät ruoista - tai ainakin pakkauksista
”Tervetuloa katsomaan, kuinka äitien tekemää ruokaa valmistetaan. Otetaan esimerkiksi lihamakaronilaatikko - käytämme sen valmistamiseen tuttuja, turvallisia raaka-aineita, ilman ensimmäistäkään E-koodia.”
TV:ssä ja netissä pyörii useampikin mainospätkä, joka korostaa tuotteiden E-koodittomuutta. Keskustelu lisäaineista on pannut eines- ja leipäfirmojen markkinointiosastoihin vipinää.

Suomen suurin einesvalmistaja Saarioinen on äskettäin präntännyt maksalaatikkoihinsa ja muihin vastaaviin einespaketteihinsa tekstin ”Ei yhtään E-koodia”. Myös Oululaisen Reissumies ilmoittaa paketissaan ”E-koodeja nolla = lisäaineeton”. Molemmat käyttävät rutkasti rahaa asian ilmoittamiseen, nimittäin parhaillaan pyörivän tv-mainoskampanjan avulla.
Yllättävän isot kamppikset siitä, mitä tuotteissa ei ole. Varsinkin kun molempien firmojen edustajat muistuttavat, etteivät kaikki E-koodit ole välttämättä pahasta.
- Tällaiselle on tarvetta, koska eineksistä on vääriä käsityksiä, Saarioisten markkinointijohtaja Ritva Mäenpää sanoo.
Kumpi parempi, E numerona vai kirjaimina?
Saarioinen ei ole muuttanut peruslaatikkoruokiensa reseptiä mitenkään, muutos on ainoastaan markkinoinnissa.
Sen sijaan kaikista Saarioisten valmisaterioista on poistettu natriumglutamaatti (E621), ja siitäkin ilmoitetaan pakkaukseen lisätyllä keltaisella muistilapulla (E621:n ovat toki monet muutkin poistaneet ruoistaan.) Mutta voiko kyse olla siitä, että E-koodit on vain kirjoitettu auki?
Mäenpään mukaan kaikki E-koodit kirjoitetaan E-koodeina, jos niitä tuotteissa on. Tämä on tietoinen valinta, jolla on Mäenpään mukaan pyritty selkiyttämään viestintää kuluttajille. Näin siis Saarioisilla, mutta esimerkiksi Valiolla on toisenlainen strategia: lapsille suunnatussa Kidius -mansikkaisessa maitojuomassa on neljää lisäainetta, jotka on kirjoitettu auki, mutta joilla olisi myös E-koodi.
Valio on tulkinnut kuluttajien lisäainepelkoa toisella tavalla, ja muuttanut äskettäin joistain tuotteista E-koodit auki kirjoitetuiksi sanoiksi. Kidius-juomassa näitä ovat stabilointiaine pektiini, elintarvikeväri karmiini sekä happamuudensäätöaineet sitruunahappo ja trinatriumsitraatti. Eli koodit E440, E120, E330 ja E331.
- Olemme avanneet nämä, koska lisäaineet kiinnostavat kuluttajia nyt todella paljon - olemme luonnollisuustrendin aallonharjalla, tiedottaja Taina Lampela-Helin Valiolta sanoo.
Kun koodit on avattu, kenenkään ei Lampela-Helinin mielestä tarvitse kulkea kaupassa E-koodiavain mukanaan. Mutta eikö tällä hämätä kuluttajia luulemaan, että ruoissa ei olekaan lisäaineita?
- Emme ole ajatelleet asiaa siltä kannalta.
On tietysti makuasia, kumpi tuntuu selkeämmältä tavalta. Aukikirjoittaminen voi palvella niitä, joilla ei ole ongelmia lisäaineiden kanssa. Koodit voivat kenties auttaa allergisia ja herkkiä paremmin. Lisäksi avaaminen voi tuntua silmänkääntötempulta, kuten Tyylisuuntauksia-blogin kirjoittajasta:
Koska olen todella paljon tutkinut E-koodeja, niin ymmärsin heti, että tässä oli nyt naamioitu E-koodit sellaiseen muotoon ettei taviskuluttaja välttämättä hoksaa asiaa. --
Näin ollen siis E-koodikielelle tulkittuna Kidius-jogurttijuomassa onkin peräti neljä E-koodia ja yksi synteettisesti tuotettu aromiaine! Näistä kaksi saattaa aiheuttaa oireita erittäin herkille lapsille tai homeherkistyneille. Kauppaan jäi.
Valion Lampela-Helinin mukaan viestintää pyritään selkiyttämään koko ajan, eikä strategia ole yksiselitteinen: jos pakkaus on pieni, siinä voi edelleen olla E:t koodeina.
E-koodit vähenevät muutenkin kuin paketeissa
Valio on muuttanut joitakin reseptejään E-koodittomiksi muutenkin kuin muuttamalla pakkausmerkintöjä. Esimerkiksi viimeinenkin Oivariini-tuote luopui lisäaineistaan tänä syksynä.
Myös Fazerin omistama Oululainen-brändi on muuttanut leipiensä reseptejä lisäaineettomiksi. Reissumiehessä ei ollut lisäaineita ennen uutta markkinointikampanjaa, mutta joidenkin muiden Oululaisten leipien reseptit muuttuvat lisäaineettomuustrendin seurauksena.

Esimerkiksi Reilu-paahtoleivät tekevät täyskäännöksen: olen itse kiinnittänyt huomiota niiden pitkään säilyvyyteen, ja kyseinen leipä pärjäsi hyvin myös Maikkarin leivänsäilyvyyskokeessa. Olen miettinyt, miten paljon lisäaineita mahtaa olla leivässä, jonka luvataan säilyvän syömäkelpoisena jopa viikon - ja joka säilyy vielä toisen viikon homehtumatta.
Fazer Leipomoiden toimitusjohtajan Petri Kujalan mukaan kaikkien Oululaisten leipien muuttaminen lisäaineettomiksi vaatii isoja investiointeja ja vie pari vuotta aikaa. Lisäaineettomuus on kuitenkin kuluttajille tällä hetkellä niin tärkeä asia, että sen katsotaan kannattavan.
Parin vuoden kuluessa esimerkiksi Reilu-leipien pakkaaminen muutetaan mahdollisimman hygieniseksi eli sellaiseksi, että leivät säilyisivät mahdollisimman hyvin ilman lisäaineitakin. Muutos tehdään kuitenkin vain Oululaisen brändille, ei Fazerin muille leiville. Esimerkiksi Alku-jyväpalojen luvataan säilyvän jatkossakin noin viikon.
Mitä tällä merivedellä on tekemistä leivän kanssa?
Myös muut leipomot kuten Primula ja Vaasan ovat alkaneet markkinoida leipiä säilöntäaineettomuudella. Ruisleivissä ja etenkin jälkiuunileivissä se on helppoa, sillä ne eivät pilaannu yhtä helposti kuin vaalea leipä. Tässä trendissä Fazer onkin outolintu.
Entäs sitten Valio? Onko Kidiuksen kaltaisille lisäainepommeille todella edelleen kysyntää? Markkinoille on ainakin tullut monia muita lisäaineettomia välipalajuomia. Jos olisin Valio, poistaisin Kidiuksesta E-koodit muualtakin kuin pakkauksesta.
MTV3: Viikon vanha leipä voi näyttää moitteettomalta - tai sitten tältä








Terhi Upola
Reader Comments (2)
Kaikista hupaisinta tässä ei e-koodeja markkinoinnissa oli kun ostin luomu ruisleipää ja paketissa ilmoitettiin lisäaineettomuudesta :) Mutta joo, just kun alkaa oppia ja muistaa pahimmat koodit ne löytyy entistä useimmin pitkänä hilirimpsuna paketin kyljestä.
Minustakin tämä e-koodi mainonta on hupaisaa, vastaus yleiseen hysteriaan, mutta e-koodien auki kirjoittaminen on minusta hieno homma, koska en jaksa käydä kaupassa lisäainekirjaseni kanssa. Nyt näen suoraan, mistä aineesta on kyse tai jos en tunnista sitä, voin googlata sen tai lukea enemmän myöhemmin. Hämärät e-koodit, kun eivät jää päähän, enkä ole niihin oikeasti hirveämmin perehtynyt, vaikka niisäkin on oma logiikkansa. Tämä ei tietenkään lohduta tavallista kuluttajaa, jonka kemiantietämys saattaa olla peruskoulun kurssien varassa. Suosittelisinkin ihmisiä asioimaan sillä Hevi-osastolla. Selviää ilman pakkausselosteita.