Espanjassa laittomasti poimittu vai suomalainen ilmastokatastrofi?

Lähiruoka on ihanaa, mutta entäs järjettömän energiasyöpöt kasvihuoneet? Kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki on jopa 10 kertaa suurempi kuin espanjalaisen , mutta tomaatteja kasvatetaan Espanjassa kurjissa oloissa ja runsailla myrkyillä. Oma maa tomaatti - vai kumminkin espanjalainen? Espanjan kirjeenvaihtajamme pani punaiset vihannekset puntariin!

Täällä Espanjassa olen pitänyt silmällä Almerian laittomien siirtolaisten tilannetta. He ovat näkymättömiä, mutta muodostavat merkittävän osan tomaattien tuotantotaloudesta. Laitonta siirtolaistyövoimaa käyttäviä yrityksiä täytyisi boikotoida. Mutta jos boikotoin, mitä tapahtuu niille, joille ei makseta normipalkkaa muutenkaan?

Tomaattien valintaongelmaan kytkeytyy lisäksi eettisyyden ja ekologisuuden lisäksi kukkaroni hyvinvointi, joten päätin selvittää asian ihan sen vihreitä varsiaan myöden. Pohdintatalkoisiin pyysin mukaan tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren MTT:stä. Hänen työsarkaansa kuuluu mm. vastuullisen elintarviketalouden tutkimus. Tomaattien taistelu alkakoon!

Suomalaista vai espanjalaista? Kas siinä pulma!

1. TORJUNTA-AINEET JA LANNOITTEET

Kaikki alkaa kasvimaalta, joten ensiksi on hyvä vertailla lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöä ja etenkin määriä. Niissä on suuria maakohtaisia eroja.

Espanjan viljelmillä ei ekologisuus ole avainsana: kun aurinko paistaa ja muovipeitteet ovat halpoja, ravinnelisillä ja lannoitteilla saa satoa köyhemmästäkin maaperästä. Espanjalaistomaateissa on myös enemmän torjunta-ainejäämiä kuin kotimaisissa, sillä vehreämmällä seudulla tuholaisia on luontaisesti enemmän. Suomessa viljelytavat on tutkittu, ja torjunta-aineiden käyttö lailla säädeltyä. Kotimaassamme myös käytetään merkittävästi vähemmän torjunta-aineita kuin monissa muissa maissa, ja esimerkiksi tuholaishyönteisten torjunta hoidetaan pitkälti biologisten torjujien avulla.

Katajajuuri antaa pisteet viljelykemikaalien vähäisestä käytöstä ja lannoittamistavoista suomalaistomaateille:

– Lannoitteiden käyttö pilaa Espanjassa maaperää ja vesistöjä. Kotimaisessa kasvihuonetuotannossamme sen sijaan rehevöittävät ravinnevirrat ovat aika hyvin hallinnassa. Kasvihuoneissa voidaan ottaa ravinteet talteen ja kierrättää ravinneylijäämävedet. Suomessa meillä on myös reilusti puhdasta vettä käytettävissä, kun taas Espanjassa on kärsitty pahoista kuivuusogelmista. Siellä myös maaperän suolaantuminen on iso ongelma keinokastelun vuoksi.

2. KULJETUKSEN PÄÄSTÖT

Kuljetus on osa tomaattien elinkaarta. Suomalaiset tomaatit on tuotettu lähellä, joten kuljetusmatkat ovat tietenkin lyhyet. Vaikka kotimaiset tomaatit vievät pisteen tästäkin kamppailusta, legendat espanjalaisista lentotomaateista ovat täyttä puppua!

Espanjalaiset tomaatit rahdataan Suomeen rekka-autoilla ja laivoilla eikä niistä koidu suhteellisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Matka kestää viitisen päivää. Jotta tomaatit eivät kypsyisi ennen aikojaan myyntikuntoon, ne tosin joudutaan poimimaan raakoina. Se taas vaikuttaa makuun, mikä on toinen tarina, mutta merkitsee ostopäätöstä tehtäessä.

2–0 Suomi-Espanja.
Suomalainen tomaatti tuntuu aika
ylivoimaiselta espanjalaiseen lajitoveriinsa verrattuna... 

Mutta sitten se Iso Mutta: Talvisin tuotanto täällä Pohjolan perukoilla vaatii valtavan määrän energiaa. Välimeren rannoilla lisälämmön ja -valon tarve on lähes olematon.

3. HIILIJALANJÄLKI

Tuottaako pitkä kuljetusmatka suuremman hiilijalanjäljen kuin talvinen kasvihuonetuotanto?

– Kuljetus ei dramaattisesti muuta asetelmaa, vaan valtaosa ympäristökuormituksesta ja hiilijalanjäljen eroista aiheutuu tuotantovaiheista. Tyypillisen suomalaisen ympärivuotisesti tuotetun kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki on noin 5-10 kertaa korkeampi kuin Espanjasta rekoilla ja laivoilla kuljetetun.

Mitä?! Ainahan Suomessa kaikki keuhkoavat kuljettamisen haitoista ja siitä, että läheltä hyvä tulee.  Tilanne kuitenkin tasoittuisi Katajajuuren mukaan, jos suomalaisissa kasvihuoneissa hyödynnettäisiin vielä nykyistä enemmän vihreää energiaa.

– Suomessa ympärivuotisen tomaatin hiilijalanjälki tyypillisesti aiheutuu lähes täysin kasvihuoneissa käytetystä valaisuenergiasta ja lämmityksestä, joten niillä tiloilla, joilla energialähdevalinnat perustuvat uusiutuviin energialähteisiin, tomaattien hiilijalanjäljet ovat espanjalaisten suuruusluokkaa.

Ikävä kyllä, asiat eivät useimmiten ole tällä tavalla. Suomessa tuotettiin vuonna 2010 yli 39 miljoonaa kiloa tomaatteja. Suomessa kasvavat tomaatit kuuluvat kasvihuonevihannestuotantoon ja vaikka monet tilat jo hyödyntävätkin vihreää energiaa, kaikki eivät vielä suinkaan ole siirtyneet ekosähkön tai uusiutuvien polttoaineiden kuten hakkeen ja pellettien käyttöön. Ilmasto-olojemme vuoksi suomalaisella tomaatilla on siis  usein suurempi hiilijalanjälki kuin espanjalaisella.

4. HINTA

Hintakysymys tasoittaa tomaattien taiston tilanteeseen 2–2, sillä hinnaltaan espanjalaistomaatit ovat hyvin kilpailukelpoisia markkinoilla, jossa talven kasvihuonetuotanto ja työvoimakulut nostavat kotimaisten tomaattien hintaa.

Suomessa tuotetaan tomaatteja vuosittain noin 39 miljoonaa kiloa. Espanjassa vastaava luku on yli 4300 miljoonaa.

5. EETTISET KYSYMYKSET JA TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA

Eettisen puolen pohdinta tuo oman värinsä myös hintakeskusteluun. Etelä-Espanjassa sijaitsevan Almerian kasvihuoneet näkyvät villeimpien huhujen mukaan kuuhun asti. Kun ajoin pari vuotta sitten ensimmäisen kerran kaupungin läpi, en kyseenalaistanut väitettä – valkoisia muovipeitteitä riittää loputtomiin! Vaan sitä en vielä silloin tiennyt, että arvioiden mukaan noiden pressujen alla työskentelee ja elää noin 30 000 laitonta siirtolaista, joiden elämä riippuu tomaattien tuotannosta.

Suomalaisilla maatiloilla työskentelevien oikeuksia ja työehtoja tarvitsee vain harvoin erikseen pohtia. Almerian viljelmillä työolosuhteet ovat vähintäänkin epäilyttävät: palkka on alle minimin, sosiaaliturvaa tai oikeuksia ei ole. Espanja on jo useaan kertaan laillistanut laittomia siirtolaisiaan, myöntänyt heille oleskelu- ja työlupia, mutta ilman virallisia papereita ja työsopimusta työskentelevillä maatyöläisillä ei ole mahdollisuutta moisia hakea. Tosiasiassa ongelman taustalla lienee maan kurjassa jamassa oleva talous: jos laittomien maatyöläisten asiaan puututtaisiin, saattaisi Espanjan talous romahtaa lopullisesti. Vihannekset ovat Espanjan tärkeimpiä vientituotteita, eikä kenellekään ole epäselvää, että halvat tomaatit ovat laittoman työvoiman ansiota.

Halvasta työvoimasta huolimatta tilanne Espanjassa ei ole helppo: vihanneskauppa jäätyi, kun keväällä Saksassa tapahtuneiden E. Coli -bakteerien aiheuttamien kuolemantapauksien syyksi epäiltiin ensin virheellisesti espanjalaisia tuotteita. Nyt espanjalaisviljelijöille maksetaan korvauksia, mutta todelliset tappiot nousevat korkealle kipurahojen yli, ja kauppaa yritetään elvyttää laajoilla mainoskampanjoilla espanjalaisten vihanneksien puolesta. Jos kauppa ei käy, eniten kärsivät ne, jotka ovat tämän ekonomisen ravintoketjun pohjalla.

Lindan lautaselle mahtuvat vuodenajan mukaan sekä suomalaiset että espanjalaiset tomskut.

6. ... Joten mikä on valinta, joka hevihyllyllä pitää tehdä?

Yksiselitteistä vastausta en tomaattien valintaongelmaani saa. Suomalaistomaatti aiheuttaa talvisin huomattavasti rahtitomaattia isommat kasvihuonepäästöt, mutta työntekijöiden ja yrittäjien näkökulmasta talvituotanto on tärkeää Suomessakin. Lisäksi Katajajuuri muistuttaa siitä, että vastuullisuuden muilla osa-alueilla Suomi-tomaatit peittoavat espanjalaisserkkunsa kirkkaasti.

Asian eri puolia puntaroituaan tutkija poimisi mukaansa suomalaisia tomaatteja – etenkin kesäisin Katajajuuri suosii ehdottomasti suomalaista. Talvella tilanne on kinkkisempi, ja silloin makukin vaikuttaa asiaan. Kotimaisten kasvihuonetuotteiden hiilijalanjäljistä ja viljelyn energiankulutuksesta sekä niiden vähentämiskeinoista Katajajuuri lupaa lisää tutkimustuloksia ensi vuoden puolella.

Ainakin siihen asti voin siis avoimin mielin ja valintani seuraukset tiedostaen valita tomaatit kassiini vuodenaikojen mukaan. Olen samoilla linjoilla Katajajuuren kanssa - kesällä meillä syödään vain kotimaista! Se on ekoteko. Sitäpaitsi suomalaistomaateissa maistuu aito kesä vetisiin espanjalaistovereihinsa verrattuna, ja pysyypähän kansa leivässä kotimaassakin. Talvellakaan en suostu tomaateista luopumaan. Silloin valitsen tuontitomaatit ja mieluummin kuljetusrasitukset kuin kasvihuonepäästöt. Toivon samalla tukevani kehitystä Espanjan viljelmillä. Espanjan vihreä herätys laahaa läpi maan muutaman vuoden myöhässä Suomeen verrattuna, mutta ehkä luonnonmukaisemmin tuotetuista tomaateista voi kehittyä myyntivaltti myös tällä laidalla Eurooppaa.

(Kuvat: Stock.exhange ja Linda Lappalainen)

Comments

[Respect]

Ehkäpä asia ei kuitenkaan ole ihan näin mustavalkoinen... Jos ostan kotimaisia tomaatteja vain kesällä, niitä tuskin kannattaa kenenkään kasvattaa vain sitä yhtä sesonkia varten - ja puutarhaväki jää hyvin pian ilman töitä, päinvastoin kuin kirjoituksessa mainittiin. Liiketoiminnan edellytys on se, että toiminta kannattaa, ja sitä ei varmasti yhden sesongin tuotannolla kaikkien investointien jälkeen saavuteta.

Kun kotimaista tuotantoa ei enää ole, olemme sitten niiden espanjalaisten, raakoina kerättyjen, mauttomien ja vetisten myrkkytomaattien armoilla - aina.

Kun niistä espanjalaisista tomaateista kuitenkin aiheutuu kuljetuksen kautta haittaa maapallolle, lisänä vielä orjatyövoiman käyttö ja rankat myrkyt sekä ihmiselle että luontoon, en tunne lainkaan syyllisyyttä valitessani kotimaista vuoden ympäri. Jätän sitten turhanpäiväisen "maailmalla viilettämisen" muille, ja matkustan vain kun siihen on tarvetta - tämä kompensoi hiilijalanjälkeni kokoa. Samoin kuin se, että pienemmällä todennäköisyydellä saan syövän kasvimyrkyistä, enkä toivottavasti joudu sitten lääketeollisuuden kautta kuormittamaan maailmaa hirveän paljoa...

[Temppu]

Mites Hollanti, Italia...? Ja purkkitomaatit versus tuoreet?

[Linda Lappalainen]

Oikein, Respect! Asia ei todellakaan ole mustavalkoinen, ja siksi juuri käyn asioita läpi monelta kantilta - myös suomalaisen yrittäjän näkökulma on mainittu jutussa. Kun uusiutuvat polttoaineet ja vihreä energia ylipäätään yleistyy vielä enemmän suomalaisten kasvihuoneiden talvikäytössä, pisteet ovat lopullisesti kotimaisilla tomaateilla. Missään nimessä en kannata suomalaisen tuotannon lopettamista! Jokainen kuitenkin valitsee itse, mitä vihanneskassiinsa noukkii. Toistaiseksi oma ratkaisuni on tuo yllä mainittu.

Ja Respect, olen kanssasi samaa mieltä lentomatkustamisesta - toistaiseksi pidän linjaa max. 2 lentoa per vuosi ja suorina, kiitos. Maailmalla, kuten Suomessakin, voi viilettää monin tavoin.

Temppu, en ole perehtynyt Hollannin tai Italian tilanteeseen, mutta ainakin Hollannissa viljellään tietämäni mukaan (myös) luomutomaattia. Pahvitetraan tuotettu luomutomaattimurska ei varmasti ainakaan talvella olisi huono idea. Ja sitä saa suomalaiskaupoista! Hyvä lisäys!

P.S. Uuden Mustan FaceBook-sivulla on käyty purkkitomaateista keskustelua. Ja sieltä kannattaa tsekata myös Juhana Harjun kommentit tomaattien lykopeenipitoisuuksista. Matalat lykopeenitasot on yhdistetty korkeampaan kuolleisuuteen. (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21481711)
Tomaattia siis kannattaa syödä. :)