Viinasukat jalkaan ja valkosipulit korviin

Minäkin olen joutunut jokasyksyiseen satimeen. Samaan tahtiin kuin posket punertuvat raikkaassa syyssäässä, nenäni punertuu niistämisestä. Peruslenssuun ei tarvita tavallisen lääkekaapin apua, mutta kurjaa oloa voi silti helpottaa. 

Kärsin alkusyksystä korvatulehduksesta, jota yritin aluksi lääkitä luonnollisin konstein. Lopputuloksena puoli päätä turposi, poski puutui tunnottomaksi ja syömisestä tuli haastavaa, sillä en saanut suutani kuin raolleen. Korva äityi niin pahaksi, että lopulta lähdin istumaan päivystykseen muiden lauantaiyön potilaiden kanssa. Selvisin onneksi paikallisilla antibioottitipoilla, enkä joutunut antibioottipesemään koko kroppaani tabuilla. 

Tarinalla on kaksi opetusta. Ensinnäkin luonnolliset hoitomuodot eivät aina riitä, vaikka peruslenssun hoidossa niistä on apua. Toisekseen kannattaa yrittää ehkäistä flunssa heti alkuunsa jo ennen, kuin flunssapöpöt löytävät sinut! 

Flunssa iskee aina syksyisin

Ei ole sattumaa, että lenssu iskee juuri syksyisin. Flunssavirus kun tarttuu paremmin kylmässä ja kuivassa kuin lämpimässä ja kostessa ilmassa. Sen todisti Mount Sinai School of Medicinen marsutesti, jossa terveet marsut viettivät erilaisissa olosuhteissa aikaa sairaiden marsujen kanssa. Kun ilmankosteus laskettiin 25–35 prosenttiin, lähes jokainen marsu sairastui. Ilmankosteuden ollessa 50 prosenttia, tartunnan leviäminen laski olemattomaksi. Viiden asteen lämpötilassa kaikki marsut sairastuivat, kun taas 30 asteessa kaikki terveet marsut pysyivät terveinä.

Marsujen elämästä voimme siis oppia sen, että ilmankostutin on kova juttu!

Joidenkin mielestä juuri kylmyys on hyvästä terveydelle. Esimerkiksi isäni on varma, että flunssapöpöt jäävät avantoon, eikä hän ole ainut jäähileuinnin terveellisyyden nimeen vannova.

 Jos hyisessä vedessä uiskentelu tuntuu mahdottomalta, kannattaa kroppansa kastaa vaikka uimahallissa. Hertta on huomannut, että flunssat vähenevät sitä mukaa, kun liikunta lisääntyy. Terhi taas on tehnyt lähipiiristään havaintoja, joiden mukaan flunssat vähenevät merkittävästi, kun jää eläkkeelle. Syyksi tähän eläkeläiset ovat tarjonneet stressittömämpää elämää. Työpöydällistenkin kannattaakin siis näemmä pitää stressitasot matalina!

Jos flunssa ennaltaehkäisystä huolimatta iskee, näillä kikoilla voit helpottaa oloa:

Keittiössä:

Jos flunssasta pitäisi etsiä joitan hyviä puolia, sellainen on lupa kärytä valkosipulilta ihan terveyden nimissä.

– Valkosipulin rikkipitoisilla ainesosilla on bakteereja tappavia ominaisuuksia. Valkosipuli on tuhoisaa myös hiivoille, sienille ja viruksille. Valkosipuli vaikuttaa tehokkaasti myös verenkiertoon, kertoo terveysaiheisiin erikoistunut toimittaja ja kirjailija Timo Elo.

Toinen ehdoton flunssantappajasuosikkini on hunaja. Vetäisen sitä päivässä lusikallisen siinä samassa kuin heitän napaani D-vitamiinitabletin. Kun tauti on jo iskenyt, hunajalusikallinen tarjoilaan valkosipulilla pimpattuna. Oma lempparini on kuitenkin ehdottomasti paahdettu ruisleipäviipale, jonka päälle levitän hunajaa ja ripottelen törkeän määrän valkosipulia. Niin nannaa!

Jos joku on hoivaamassa sairastajaa, velvoitan hänet yleensä puristamaan minulle tuoreista sitrushedelmistä kannullisen mehua. Tuntuu, että pöpöt ihan säikähtävät mehun kirpeyttä, raikkautta ja C-vitamiinia! Myös tyrnimehu toimii jymäkkänä shottina tautia vastaan.

Kuumissa juomissa luotan lämmitettyyn mustaherukkamehuun, mutta inkivääri tuntuu polttavan kutsumattomat vieraat ulos kropasta vielä tehokkaammin. Inkivääripalaset siis kuorittuna mukin pohjalle, kuumaa vettä päälle ja valmista on. Pimppaa myös normiteet tuoreella inkiväärillä.

Myös tuliset ruuat nostavat hien pintaan ja ovat Timo Elon mukaan tulehdusta poistavia.

Moni kertoo hakevansa apua myös punahattu-uutteesta, pikiöljystä, kuusenkerkästä, väinönputkenjuuresta ja propoliksesta eli mehiläisenkittivahasta. 

Kylppärissä:

Kurkun kurlaaminen suolalioksella puhdistaa kurkkua ja lievittää kipua, kunhan vain kestää kurlauksen ajan liuoksen pahaa makua. Seos saa olla aika jymäkkää, joten sekoita suolaa veteen ihan reilulla kädellä.

Myös höyryhengitys auttaa kurkkukipuun, mutta lisäksi tukkoiseen oloon. Yksinkertaisimmillaan se hoituu kiehuvan kuumalla vedellä, jota hengittelet pyyhkeen alla. Laita sekaan vaikka eteeristä inkivääriöljyä, joka voi helpottaa etenkin hengitysteiden tulehduksia ja yskää. 

Tukkoisen nenän varalta kylppärinkaappiin kannattaa ostaa asumaan sarvikuonokannu, joka toimii kuulemma apteekin nenäsumutteita paremmin. Itse olen ollut hukkumisfiilistä pelkäävä nynnerö, joten en ole uskaltanut sarvikuonon apua pyytää – vielä.

Makuuhuoneessa:

Flunssapotilaan petiin kannttaa ripotella eteerisiä öljyjä. Esimerkiksi eukalyptus raikastaa ja samalla avaa nukkujan tukkoista oloa.

Itse haluan sairaana käärityä lämpimään, joten villasukkien lisäksi varustaudun lampaantaljalla, jonka asetan lämmittämään selän alle nukkuessani. Kolotukseen auttaa myös tiikeribalsami - tai salva, jota voi levittää suoraan iholle.

Flunssan myötä valkosipuli saapuu myös makuuhuoneeseen. Hakkaa valkosipulikynnet pieniksi palasiksi, sujauta villasukkiin ja vedä sukat jalkohisi. Ihan maaginen kikka, joka jollain kummalla tavalla toimii! Korvakipua hellittämään voit kääräistä pilkottuja valkosipuleja esimerkiksi sideharsoon ja kierittää paketin pääsi ympärille. Suora ihokosketus saattaa polttaa ihoa, joten älä tee kuten minä ja tunge valkosipulia sellaisenaan korvaasi.  

Nenäliinan sisään käärityt kokonaiset ja "auki hakatut" valkosipulinkynnet voit sen sijaan asettaa korvan lisäksi myös nenään. Tällä lookilla saa taatusti säälipisteitä!

Olohuoneessa:

Ollessani lapsi, ruskea ufo-mallinen ilmankostutin kaivettiin aina kaapistaan esille, kun flunssapöpöt olivat löytäneet tiensä lastenhuoneeseen. Nykyään Kierrätyskeskuksesta kotiutettu 80-luvun ilmankostuttimeni puhisee kotonamme syksystä kevääseen.

Tajusin vasta viime flunssaa potiessani, että ilmankostuttimeenkin voi heittää eteerisiä öljyjä samalla tavalla kuin vaikkapa tuokulyhtyyn. Niinpä flunssa-aikaan ufo-kostutin puhaltelee kosteuden ja lämmön lisäksi asuntoomme valintamme mukaan kardemummaa (hoitaa sressaantunutta mieltä) tai Frantsilan Nuhanenä-öljyseosta.

Jotta kylähullun maine olisi taattu, seuraavaksi vetäise jalkaasi viinasukat, jotka ovat Virossa suosittu kikka lenssua vastaan. Kasta sukat laimentamattomaan votkaan ja vedä ne valuvina jalkoihisi. Viinasukkien nimeen vannovien mukaan alkoholi panee pintaverenkiertoon vauhtia ja kiskoo tulehduksen ja kuumeen ulos nahan kautta.

Villasukat pitävät lenssun kurissa, mutta koitapa vielä uittaa sukat viinassa – johan sitkeinkin lenssu säikähtää!

Suklaan perään kuolaajat ilahtuvat väitteestä, jonka mukaan tummaa suklaata ja kaakaota voidaan pitää flunssalääkkeenä. Jotkut kertovat sen olevan jopa tehokas yskänlääke, mutta ihan niin riemukkaita uutisia Timo Elo ei kuitenkaan varmentaisi:

– Kaakaosta ja suklaasta löytyvällä teobromiinilla on keuhkoputkia laajentava vaiktutus, mutta tuskin suklaasta on yskänlääkkeeksi. Sen sijaan se saattaa lievittää oloa ja tehdä sairastamisen mukavammaksi.

Jotkut vannovat flunssan karkoituksessa myös punaviinin ja lämpimän oluen nimeen. Tällöin usko parantumiseen on Elon mielestä ratkaisevaa. Mutta onpa ainakin punkun ja oluen ystävän mukavampi sairastaa.