Ei ihan tavallinen kahvila
Joka vuosi brittiläiset elintarvikekaupat heittävät pois miljoonia tonneja täysin syötävää ruokaa. Samalla aliravitsemus ja köyhyys koskettavat Britanniassa neljää miljoonaa ihmistä, kahvilatiloja on tyhjillään ja vapaaehtoisia vailla duunia. Lontoossa asuva freelancerimme Paulina Tervo käväisi kahvilassa, joka ratkaisee kaikki nämä ongelmat.
Kaksi kuukautta sitten ilahduin kuullessani, että uudella asuinalueellani Lontoossa on avattu ensimmäinen kahvila, jossa kaikki ruoka valmistetaan ruokakauppojen ylijäämätuotteista.
Kelvin Cheungin perustama järjestö Foodcycle antaa vastapainoa masentaville tilastoille, joissa ylijäämäruoka ja avuntarvitsijat eivät kohtaa. Järjestön tavoitteena on yhdistää ruokakauppojen ylijäämä, vapaaehtoistyöntekijät ja kaupunkien käyttämättömät kahvilatilat.
Lähelläni sijaitseva kahvila toimii kauniin vanhan asematalon tiloissa Haringeyn kaupunginosassa. Se on ollut menestys paikallisten keskuudessa, kertoo paikkaa pyörittävä Jessica Veltman. “Minua on aina kiinnostanut syöminen ja seurustelu. Halusin tarjota tapaamispaikan ihmisille, joilla ei yleensä olisi varaa syödä ulkona." Kolmen ruokalajin lounas kahvilassa maksaa todella vain neljä puntaa! Vertailun vuoksi pelkästä lattekahvista saa Lontoon kahviloissa pulittaa melkein kolme puntaa.
Isot ruokaketjut tekevät Foodcyclen kanssa yhteistyötä. Joka torstai vapaaehtoistyöntekijät käyvät hakemassa paikallisilta ruokakaupoilta myymättä jääneitä elintarvikkeita ja valmistavat niistä maukkaita ruokalajeja. Kahvila on auki perjantaisin lounasaikaan.
Astuessani sisään hymyilevä vapaaehtoistyöntekijä ohjaa minut kauniisti katettuun pöytään ja tarjoaa minulle kupin teetä odotellessani. Taustalla soi kevyt jazz ja vastaleivotut sämpylät tuoksuvat. Alkupalaksi tilaan porkkanalinssikeittoa tuoreen juustosämpylän kera. Pääruoaksi otan chili sin carnen ja jälkiruokani on suklaamantelikakku ja hedelmäsalaatti. Annokset ovat runsaat ja ruoka kerrassaan herkullista.
Viereisen pöydän asiakkaat Ruth ja Max, kaksi paikallista kirjailijaa, kutsuvat minut seuraansa. Ruth, joka on jo kanta-asiakas, on turhautunut siitä, kuinka paljon ruokaa ihmiset heittävät pois viimeisen käyttöpäivän takia. “Käymme täällä koska haluamme tukea järjestöä. Ruoka on aina korkealaatuista ja pidämme myös siitä, että menu on aina yllätys!”

Idea näyttää olevan paitsi asiakkaiden myös työntekijöiden mieleen. “Tämä on erinomainen tilaisuus nuorille saada käytännön työkokemusta, joka voi olla hyödyksi työnhaussa”, Jessica selittää.
Tarjoilija Sarah myötäilee. Hän on työskennellyt kahvilassa alusta lähtien. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat ovat hänelle tärkeitä, kaatopaikat saavat hänet lähes raivon partaalle. Sarah nauttii työstään, koska siinä yhdistyvät sekä eettiset arvot että uudet taidot. “Työni on hauskaa ja samalla tapaan uusia ihmisiä. Minusta on myös tullut paljon parempi ruoanlaittaja!”
Ympäristöystävällisyyden lisäksi myös ilmapiiri teki Foodcyclen kahvilasta minulle mieluisan ja erikoisen kokemuksen. Huomaan viettäneeni kahvilassa yli kaksi tuntia rupatellen tuntemattomien ihmisten kanssa yhteisistä tärkeistä aiheista. Tämä on minulle uutta: en yleensä tutustu ventovieraisiin kahviloissa! Henkilökunnan kehoituksesta nappaan vielä mukaani ylimääräisiä hedelmiä ja vihanneksia, ettei mitään jäisi käyttämättä.
Toivon, että tämä inspiroiva aloite leviäisi laajalti Lontoon eri kaupunginosissa, ja jopa maailmanlaajuisesti.








Pauliina
Reader Comments (6)
Vau! Kuulostaa siis aivan loistavalta! Toi on niin hienoa, että kahvila toimii ja siellä on kävijöitä; kaikki hyötyvät :) Olis hienoo nähdä jotain vastaavaa Suomessa, mutta miten mua jotenkin epäilyttää, että sama ei toimis yhtä smoothisti täällä meillä..
Mahtava idea! Jos vastaava mesta saataisiin pystyyn Suomessa, olisin heti roikkumassa ovenkahvassa.
Mä olen myös ihan pähkinöinä tästä. Eniten mietityttää saiskohan yhteistyön sujumaan suomalaisten ketjuliikkeiden kanssa..
- Katja
Todella tätä tarvittaisiin Suomessakin,varmasti kannattaisi.Tampere huomio-siellähän on paljon vintagea,kierrätystä,innovatiivisuutta,miksei siis tätäkin.Jotenkin vaan tuntuu siltä,että maailma saisi jo unohtaa nämä Michelintähti hömpötykset ja kokkishowt,jossa leikitään ruoalla.Ei tarvitse mennä edes rajojen ulkopuolelle,kun jokapäiväinen ruoka on joskus tiukalla.Ja kun kaupat eivät saa antaa enää edes ilmaiseksi vanhentuvaa leipää ja muuta ruokaa hevostalleille,sikaloille,luomukanaloille jne,kuten ennen(kiitos EU-ohjeiden),kysytty on useammastakin kaupasta.Miten tätä ideaa levittäisi laajemmalle?Blogeissa?
Olen odottanut tätä ainakin 60 vuotta. Sitä pitemmälle en muista.
Ei toimisi Suomessa. Isot keskusliikkeet eivät anna vanhentunutta ruokaa eteenpäin, koska jos joku niiden syömisestä sairastuu se on kaupan vastuulla - tämä ainakin virallinen selitys. Toisaalta se koetaan myös uhaksi omalle liiketoiminnalle, jos ruokaa jaellaan ilmaiseksi eteenpäin - esimerkiksi S-ryhmälle voisi syntyä myös eturistiriita, jos omien ravintoloiden asiakasmäärät alkaisivat laskea siitä syystä, että omat kaupat antavat kilpailevalle kahvilatoiminnalle raaka-aineita ilmaiseksi.