Testiryhmä 9 kiertää ekolankaa puikoille
Terhi UpolaVaatteiden ja kankaiden eettisyys ja ekologisuus on puhuttanut viime aikoina. Käytännössä keskustelu koskee useimmiten puuvillaa, sen mahdollista luomuutta tai reiluutta sekä vaatevalmistajien työoloja; huomattava osa tekstiiliteollisuudesta kun käyttää ainoastaan puuvillaa raaka-aineenaan. Juuri halpa puuvillantuotanto on syrjäyttänyt monien muiden kuitujen valmistuksen miltei kokonaan. Sen sijaan, että huhuilee luomupuuvillan perään, voisikin kysyä, olisiko tuolle paljon torjunta-aineita ja lannotteita vaativalle kasvikuidulle kokonaan muita vaihtoehtoja.
Jos materiaalien lisäksi puhutaan valmistuksesta, omin kätösin neulomista pidetään ekologisena ja varsinkin eettisenä tapana (ellei riistä itseään!) valmistaa vaatteita. Mutta mikä olisi neulojalle eettistä ja ekologista materiaalia?
Ensin pitää tietysti määritellä ekologinen ja eettinen. Pyrin tekemään tätä jo testaajahaussa. Myös Verkkoneulelehti Ullan Niina ja vaatesuunnittelija Anniina Nurmi ovat pohtineet kirjoituksissaan materiaalien eettisyyttä. Ekologista olisi, jos lankoja ei tarvitsisi tuoda pitkien matkojen päästä, mutta Suomesta on ikävä kyllä vaikea (nykyään) saada kotimaisia kasvikuitulankoja. Testin langoista vain villa on kotimaista.
Vielä sata vuotta sitten pellava ja hamppu olivat ihan yleisiä vaatemateriaaleja Suomessa. Ne hävisivät välillä kokonaan, kunnes EU-tukien ansiosta tuotantoa on aloiteltu uudelleen. Nokkostakin täällä toki kasvaa, mutta siitä ei käytännössä tehdä lankaa, vaikka voisi. Suomesta saatavat nokkosvaatteet ja langat tuotetaan Nepalissa, jossa nokkonen kasvaa kolmemetrikseksi.
Aluksi mietin, voivatko sellaiset materiaalit kuten maissi tai banaani olla eettisiä; eihän niiden käyttö lankana vain vie edes välillisesti leipää kenenkään suusta, niin kuin on syytä pelätä joidenkin biopolttoneiden kohdalla? Perehdyttyäni kasvien koostumukseen tajusin, että eihän sitä kuitua siitä hedelmästä saa vaan useimmiten varresta, joka muuten jäisi käyttämättä.
Monia hyviä vaihtoehtoja jäi lankatestistä pois siksi, että etsimme testattavaksi ainoastaan lankoja, jotka on tehty sataprosenttisesti yhdestä materiaalista. Useammasta materiaalista tehdyt langat ovat yleensä ominaisuuksiltaan hyviä, esim. sekä kestäviä, lämpimiä että pehmeitä. Esimerkiksi Kiertin kierrätyslangat kiinnostivat, mutta niissä on sekä hamppua että luomupuuvillaa, jota en tähän testiin halunnut. Useissa bambulangoissa on seassa villaa tai jotain keinokuitua. Pellava on sellaisenaan liian jäykkää neulottavaksi, mutta pellavaa yhdistetään puuvillaan, ja yhdistelmälanka soveltuu neulomiseen.
Myös soilla kasvava tupasvilla soveltuu lanka- ja vaatemateriaaliksi, mutta sitä on huonosti saatavilla. Suomessa on ollut tupasvillaa langaksi kehittävä yritys Kultaturve, mutta se on mennyt konkurssiin. Harmi! Sanski Matilainen puolestaan valmistaa lankaa ja lapasia lemmikkikoirien karvoista.
Testituotteet
1. Bambulanka
Bambu on hampun tapaan nopeakasvuinen ja hyvä vastustamaan tuholaisia. Silti bambu ei ole automaattisesti ekologinen vaihtoehto. Bambu tehdään viskoosin tapaan, eli sen tuotantoprosessi vaatii paljon energiaa.
Testissä Sirdarin 100-prosenttinen bambulanka White Whisper, jota tuo maahan Tekstiiliteollisuus.
2. Hamppulanka
Hamppu on hyvin vanha kasvikuitu, mutta sitä on käytetty pääasiassa muuhun kuin vaatekäyttöön. Se on kestävää ja siitä on tehty varsinkin köysiä ja naruja, mutta myös paperia ja lankaa.
Kuituhampun kasvattaminen ei vaadi paljon torjunta-aineita verrattuna esimerkiksi puuvillaan. Kasvattaminen olisi Suomessa laillista, koska tästä lajikkeesta ei ole huumausaineeksi, mutta kasvatus on vähäistä. Suomen liityttyä EU:hun viljelijöiden määrä on kuitenkin kasvanut, sillä kuituhampun viljelyyn saa EU-tukia.
Testissä on Lanaknitsin Allhemp6-lanka, jota tuo maahan Titityy.
3. Nokkoslanka
Nokkonen on yksi vanhimmista kuitukasveista, sillä sitä käytettiin jo kivikaudella - nokkoskuidusta ei kuitenkaan neulottu, vaan siitä tehtiin kalaverkkoja ja nyörejä. Nokkosen hyötykäyttö jatkui aina toiseen maailmansotaan saakka, jolloin se käytännössä unohdettiin.
Testissä on Studio Himalayan Nepalista maahantuoma nokkoslanka. Testilanka opn paksuinta Himalayan myymistä kolmesta eripaksuisesta nokkoslangasta.
4. Villalanka
Villa on kaikille tuttua; se tulee useimmiten lampaasta tai joskus esimerkiksi alpakasta. Kaikki villalanka ei välttämättä ole ekologista tai ainakaan eettistä: esimerkiksi erityisen villaiset merinolampaat ovat kotoisin Euroopasta, mutta ne hikoilevat Australian kuumuudessa. Australiassa karitsoille tehdään myös nk. mulesing-toimenpide, jossa sen peräpään nahkaa poistetaan ilman puudutusta. Australia suunnitteli luopuvansa toimenpiteen käytöstä vuoden 2010 loppuun mennessä, mutta suunnitelma onkin peruttu.
Testilankana on kainuunharmaksen, alkuperäisen suomalaisen lammasrodun villaa, jota valmistaa Utuna. Kainuunharmas on uhanalainen lammaslaji ja testiin villaa luovuttaneet lampaat elävät Laurilan tilalla Mikkelin lähistöllä. Kyseiset langat värjätään vettä säästäen heikkohappoväreillä. Koska tasainen värjäystulos ei ole tavoitteena, värjäyksen liemisuhde on pieni.
5. Banaanilanka
Banaanilanka valmistetaan banaanikasvin rungon uloimmista kerroksista eli ikääntyneestä kaarnasta sekä lehtien kuidusta. Kehrättyä, ohutta banaanilankaa kutsutaan joskus banaanisilkiksi.
Testattavana Studio Himalayan Nepalista maahantuoma, käsinkehrätty banaanilanka.
Testi alkakoon!
Testaajiksi valittiin viisi intohimoista puikkojen heiluttajaa eripuolilta Suomea. Osa kirjoittaa myös omaa blogia. Testaajat käyttävät keskustelupalstalla nimimerkkejä:
- A-L, blogi Bewitched Fingers
- Meflen, blogi Outolintu linnassa
- Papupata
- Puuhastelija
- Sip
Langat ovat jo lähteneet matkaan! Testaajat neulovat kaikista testilangoista vähintään 10x10 sentin kokoisen mallitilkun ja pesevät tilkut vähintään kaksi kertaa. Testin aikana testaajat kertovat kokemuksistaan keskustelupalstalla ja omissa blogeissaan. Keskustelussa saavat ehdottomasti kommentoida kaikki muutkin käyttäjät! Testitulokset julkaistaan Uudessa Mustassa helmikuun lopussa.
Lisätietoa:
- Muita ekolankoja
- Verkkoneulelehti Ulla: Eettinen langanpää
- Vihreät vaatteet/Anniina Nurmi: Vihreät kankaat
Reader Comments (6)
Eikö viskoosi ole aika ekologista, ainakin puuvillaan verrattuna? Kun tuo bambulankakin näytti olevan bambuviskoosia.
Mm. tässä on ihan pätevänoloinen viskoosin (yleensä) ja puuvillan vertailu, mukana ekonäkökuilma. Molempi pahempi.
Ja tässä lisää tietoa viskoosista.
- Terhi
Onpas mukavaa, kun myös lankojen ekologisuuteen kiinnitetään huomiota.
Pieni kommentti noihin linkkeihin: Nettineulelehti on nimeltään Ulla, ei Ullaneule. Siihen voi viitata helposti käyttämällä muotoa "nettineulelehti Ulla".
t. Satu Lehti
Kaunis kiitos,löysin teidän kauttanne Utunan(en ollut aiemmin kuullutkaan),nyt tiedän,mistä villani tulevat tästä eteenpäin.Ihanaa neulekevättä!
Pellavakuidut joudutaan Suomesta lähettämään Keski-Euroopan tehtaisiin, koska täällä ei taida olla tehdasta joka valmistaisi pellavaa. Varmaan sen vuoksi pellavan kasvatus on vähäistä täällä. (luulisin, että hampulla vähän sama ongelma, koska on varsikuitu kuten pellava ja kuidusta langaksi/kankaaksi valmistus on samanlainen prosessi) Hienoihin kankaisiin pellava-puuvilla suhde on ollut yleensä max30/70. Luin juuri tieteellisen artikkelin, jossa oli tutkittu eri pellavalajikkeita ja käsittelyitä, jotta saataisiin tehtyä hienoa pellavaa. Tutkimuksessa käytettiin noin 90 lajiketta, siinä saatiin tuloksena, että 50/50 pellava-puuvilla suhde on mahdollinen. Tämä artikkeli oli julkaistu 2008, eli tieteellinenkin kiinnostus muihin kasvikuituihin taitaa olla kasvamassa. (Artikkeli: Harwood, J. 2008. Evaluation of flax accessions for high value textile end uses. Industrial crops and products 27:22-28.)
Hei,
haluan tarkentaa ettei Utuna valmista itse lankoja, vaan värjää ne. Langat valmistaa Pirtin Kehräämö Villa Laurilan villoista. Langat ovat todellista etelä-savolaista lähilankaa. Lampaistamme ja tilastamme lisää www.laurilan.net
Mukavaa neulekevättä Villa Laurilasta toivottelee,
auli ja lampaat