Vähän laimeampi ihminen

Ei ollut vaikea valita valita Uuden Mustan avautumisvideoni aihetta! Minun pinnani palaa kemikaalien kanssa. Karttelen esimerkiksi turhia ruoan lisäaineita, torjunta-ainejäämiä ja synteettisiä kosmetiikkakemikaaleja. Vaikka yksittäisiä aineita testataan ja niiden turvallisuus määritellään tarkkaan, on erilaisten ruoka- ja kosmetiikkakemikaalien yhteisvaikutuksista ihmiskehossa vain vähän tietoa.

Arjessamme on yllättävän paljon kemikaaleja, jotka ovat joko ihan turhia tai potentiaalisesti terveysriski. On ikävä tosiasia, että kuluttajille myydään tuotteita, joiden sisältämien kemikaalien vaikutuksista ei olla ihan varmoja. Tai aineita, joiden negatiivisista terveysvaikutuksista ei välttämättä olla tietoisia. Vauvojen tuttipulloissa käytetty bisfenoli A on hyvä esimerkki tästä. Terveysviranomaiset ovat tähän saakka pitäneet ainetta turvallisena, vaikka aineen vaikutuksista imeväisikäisiin ollaan jo kauan kiistelty. Noh, bisfenolin osalta vanhemmat ja vauvat saivat vihdoin voiton: aine kielletään tänä vuonna Euroopassa myytävistä tuttipulloista. Puolivuotiaan vauvan äitinä kiehun aiheesta erityisesti, sillä ellen itse olisi itse ollut kemikaalirintamalla tarkkana, olisin todennäköisesti juottanut omallekin lapselleni maitoa bisfenolia sisältävästä muovipullosta. Vastuu on jätetty kuluttajille.

Kemikaalien karttelu on onneksi helppoa: en ole pakko päällystää ihoani tai vuorata suolistoani synteettisellä tai huonolaatuisella kamalla, sillä vaihtoehtoja on olemassa. Ihmiset kuvittelevat joskus, että elän jotenkin vaikeaa elämää, kun olen niin tarkka. Käytän kuitenkin markettia siinä missä ekokauppojakin. Ekokaupassa käyn kerran viikossa tai kahdessa, suurin osa käyttämistäni ruoka-aineista löytyy ihan lähimarketin hyllystä, enimmäkseen hevi-osastolta. Ostosten teko ei siis ole vaivalloista. Vaikeahkoksi koen parhaillaan vain muovittamattomien hevi-tuotteiden oston, melkein kaikki kun pakataan nykyään muoviin.

Kaikki E-koodit eivät ole pahasta, mutta koska perusjamppa ei ehkä jaksa opetella niitä ulkoa, on helpoin suosia mahdollisimman vähän E-koodeja sisältäviä elintarvikkeita. Tällöin tulee kartelluksi ehkä joitakin aineita vähän turhaan, mutta monia ihan syystä. Kosmetiikan osalta pienennät synteettisten kemikaalien kuormaasi tietenkin suosimalla luonnonkosmetiikkaa, mutta ole tarkkana sertifikaattien kanssa, ettet joudu viherpesun uhriksi!

Perustin muutamia vuosia takaperin Kemikaalicocktail-blogin, koska halusin säästää lähipiiriä kemikaaliavautumisiltani. En halua tuputtaa, vaan tulostaa ajatuksiani johonkin, jossa minulla on mahdollisuus vuorovaikutukseen ja viestin vastaanottaja kuuntelee vapaaehtoisesti eikä kohteliaisuudesta. Tässä muutamia esimerkkejä Kemikaalicocktailissa esiin nostamistani aiheista:

• Guacamole valmistetaan perinteisesti avokadoista. Kaupan valmisguacamoledipissä ei välttämättä ole edes yhtä prosenttia avokadoa, lisäaineita ja jopa sinistä väriainetta sitäkin enemmän.
• Kookosmaidossa saattaa olla vain reilu puolet kookosmaitoa. Loput on vettä ja sakeuttamisaineita, joilla päästään tuotteen valmistajalle taloudellisempaan tulokseen.
• Kuiteissa käytetty kemikaali bisfenoli-A imeytyy käsien ihon läpi elimistöön. Sen on havaittu vaikuttavan elimistössä estrogeenin tavoin. Etenkin kassahenkilöille ja raskaanaoleville suositellaan kuittien käsittelemisen yhteydessä käytettäväksi käsineitä. Bisfenolia on myös pikkuvauvojen tuttipulloissa, mutta aineen käyttö tässä tarkoituksessa loppuu Euroopassa vielä tänä vuonna.
• Aromivahventeita ja keinomakeuttajia käytetään yllättävissäkin paikoissa, esimerkiksi sushissa.
• Ftalaatit on liitetty esimerkiksi varhaiseen puberteettiin ja heikkenevään spermanlaatuun. Ftalaatit on kielletty pikkulasten leluista, mutta niitä käytetään yhä esimerkiksi lastenvaunujen valmistusmateriaaleissa. Ftalaatteja voi olla myös esimerkiksi kynsilakassasi.
• Kampaamokemikaalit kasvattavat kampaajien syöpäriskiä.
• Naiset vetelevät iholleen yli 500 kemikaalia päivittäin. Tanskassa raskaanaolevia ja imettäviä neuvotaan vähentämään kosmetiikan käyttöä.
• Kuluttajille myrkyllisiä kemikaaleja käytetään myös tekstiiliteollisuudessa, esimerkiksi farkuissa, t-paidoissa ja sohvamateriaaleissa.
• Kosmetiikan synteettiset kemikaalit voivat olla haitallisia paitsi ihmiselle, myös luonnolle.

Videoklipissä kemikaalikammoisuuteni väännetään huumoriksi, eikä elämää liian vakavasti kannata ottakaan, elämästä pitää nauttia! Mutta nauttia voi aivan hyvin vähän laimeammallakin kemikaalicocktaililla.

Comments

[anni]

Hyvä juttu! Olen samaa mieltä kanssasi: kemiallisten yhdisteiden vaikutuksista on tärkeää olla tietoinen ja on varmasti järkevää vältellä altistusta, tulivat aineet sitten ruoan, kosmetiikan tai kosketuksen välityksellä.

Yksi ajatus tuli mieleen koskien kirjoitustasi: ehkä olisi parempi puhua erilaisista kemiallisista yhdisteistä ja niiden vielä tuntemattomista vaikutuksista. Kemikaali-sana vie ajatukset rahanahneiden firmojen ja valkotakkisten tutkijoiden laboratorioihin, ja mielleyhtymä on väärä: ihan kaikki tässä universumissa, myös luomuviljellyt kasvit, ovat kemikaaliyhdisteitä.

Luomusertifioitu kosmetiikka kuulostaa turvalliselta ja antaa mukavien ominaisuuksiensa ansiosta käyttäjälleen ainakin hyvän mielen. Luomu- tms. sertifikaatti ei kuitenkaan sano mitään käytettävän tökötin kemiallisista yhdisteistä. Synteettisillä aineillakin on oma siunauksensa: en mä ainakaan haluaisi, että esim. joku uhanalainen laji olisi ominaisuuksiensa takia vaarassa joutua kokonaan purkitetuksi tai viljelymaat muuttuisivat kosmetiikkateollisuuden plantaaseiksi, oli kasvien hyödyntäjä sitten kuinka arvostettu luomukosmetiikkafirma tahansa. Juttusi pointti on kuitenkin se oleellisin: mitä vähemmän ja mitä turvallisimmiksi tiedettyjä aineita naamariin, sen parempi.

[Anttoo]

Annin kommentin pääpointti on osuva: ” mitä vähemmän ja mitä turvallisimmiksi tiedettyjä aineita naamariin, sen parempi”. Toivoisin että tällä foorumilla keskityttäisiin siihen erityisesti.

Itsekin kannatan tätä ajatusta. Pidän myös hyvänä että myös toimittajat tekevät niin. Mutta toivoisin foorumin kirjoittajilta leveämpää ja syvempää näkemystä siihen, mikä on ympäristölle parasta. Haluaisin ensisijaisesti leventää näkemystänne siitä että luomu- ja luonnonsertifioitu kama on parempaa kuin muut. En väitä että näin ei ole, mutta väitän että ne eivät myöskään ole automaattisia takeita siitä.

Mulla on tähän kolme pääpointtia:
- luomu- ja luonnontuotekin voi olla haitallinen
- synteettinen kemikaali ja luonnossa esiintyvä kemikaali voivat olla identisiä
- luonnontuotteiden tuotanto ei aina ole ongelmatonta

Miksi luomu- tai luonnontuote voi olla haitallinen? No juuri Annin kertoman syyn takia. Luonnossa on miljoonia ihmiselle haitallisia, vaarallisia, herkistäviä, allergisoivia ja jopa tappavia kemikaaleja. Käsi pystyyn kuka haluaa syödä kärpässientä, tuoretta korvasientä, puoliksi leikattua pallokalaa, tai kuka haluaa työntää sormen mehiläispesään. Aivan, ei kukaan. Ja miksi, no niiden sisältämien kemikaalien takia. Luomu- ja luonnonkosmetiikan ongelma on siinä, että ne eivät rajoita haitallisia luonnon omia kemikaaleja – ne vaan kertovat että raaka-aineet on luonnosta tai luomutuotettua. Sen sijaan ympäristömerkit (esim. Joutsenmerkki) toimivat sillä periaatteella, että ne kieltävät haitallisia raaka-aineita, on ne sitten tuotettu luonnossa tai laboratoriossa.

Kannattaa myös muistaa, että synteettien ja luonnollinen kemikaali voivat olla identtisiä. Jos luonnossa esiintyy kemikaalia X, niin kyllä ihminen on niin taitava että se osaa rakentaa sen identtisen kemikaalin labrassa. Täysin sama molekyylirakenne, täysin samat ominaisuudet. Ja on aika jännää, että luomu- ja luonnontuotteessa tama kemikaali on OK, mutta “fossiilis-perinteisessä” tuotteessa se on suoraan saatanasta. Eli käytännössä luomu- ja luonnontuotteet sallivat sellaisen porsaanreiän, että niissä saattaa olla todella todella pahoiksi luokiteltuja kemikaaleja, esim. ympäristölle vaarallisia hajusteita – ja näin myös käytännössä on. Niiden raaka-aineet vain ovat peräisin luonnosta. Mielestäni hieman ongelmallista.

Miksi luonnon raaka-aineiden tuotanto ei ole aina ongelmatonta? No, ei tarvitse kuin vilkaista Nesteen ja Greenpeacin sanasotaa niin ymmärtää hyvin. On totta, että luomu- ja luonnontuotteet on uusiutuvia raaka-aineita, eikä uusiutumattomia. Se on hyvä asia. Täytyy kuitenkin muistaa, ettei uusiutuvienkaan raaka-aineiden tuotanto ole ongelmatonta. Esimerkkinä palmuöljy, jota käytetään polttoaineena ja elintarvikkeena. Olisikin hienoa, jos Uusi Musta tekisi hyvin taustoitetun jutun siitä, mistä luomu- ja luonnonkosmetiikan raaka-aineet ovat peräisin.

Noniin, siinä minun mielipiteeni. Toivon, että tama kirjoitus antaa teille sykäyksen siihen, että otatte entistä syvemmin selvää foorumin käsittelemistä asioista, etenkin kemiasta ja kemikaaleista. Sekä kuluttajamerkeistä ja muista keinoista jotka ohjaavat ostajia. Nyt valitettavasti puffaatte melko yksioikoisesti ympäristön kannalta vasta toiseksi parhaita vaihtoehtoja.