Pieniä puroja
Katja Lahti
Kulutusvalinnat eivät ole helppoja, totesi Anu Silfverberg taannoisessa kolumnissaan. Me kaikki seisomme joskus marketin hyllyn edessä pohtimassa, mihin tuotteeseen kannattaisi tarttua: reiluun vai epäreiluun? Luomuun vai tavanomaiseen? Lähellä vai kaukana tuotettuun? Pohdimme, vastaako tuote mainosten lupauksia, kestääkö se, onko se valmistettu hikipajassa, mitä materiaalia pakkaus on ja tarvitsenko sitä ollenkaan. Onko valinnallamme loppujen lopuksi mitään merkitystä?
Kuluttajalle ei ole olemassa ohjekirjaa, valinnat ovat kiinni arvoista. Toisin kuin Silfverberg ja Jussi Laitinen, joka on tuonut esille kuluttajan ekotekojen turhuutta jo useammassakin artikkelissa (viimeksi Ekokuluttamisen myytit -jutussa 1.9.2010), minä teen näitä "turhia pikkutekoja", koska en voi olla tekemättäkään. Minä yritän aina toimia parhaan tietämykseni mukaan, oli valinta miten iso tahansa.
Lisäksi uskon siihen, että LOHAS-kuluttajat alkavat yhdessä olla vahvoja. Kyse on konkreettisen valinnan lisäksi myös epäsuorasta vaikuttamisesta. Valinnoista ja tahtotilasta herää aina keskustelua: kotona, työpaikalla, kaveripiirissä, blogeissa ja lopuksi mediassa. Valintojen motiivina voi siis olla
- keskustelun herättäminen, kuten kuuden vaatteen haasteemmekin on osoittanut: haaste on herättänyt paljon ajatustenvaihtoa vaikka pohjimmiltaan kyseessähän on mitätön kuluttajatempaus, jolla ei maailma pelastu. Miten sen konkreettinen vaikutus mitataan?
- yritysten, organisaatioiden ja päättäjien kannustaminen "isoihin" tekoihin. Fazer osoitti, että yritykset kyllä kuulevat, kun kuluttajien vaatimukset kasvavat riittävän äänekkäiksi. Stockmann on ensimmäisenä ketjuna alkanut myydä vain luomukananmunia. Tätä tuskin olisi tapahtunut, jos kuluttajat eivät olisi jo alkaneet ostaa luomumunia ja luoneet kysyntää.
- kasvatuksellinen esimerkki: lapset ja nuoret imevät vaikutteita vanhempien esimerkistä, kotona ja kodin ulkopuolella.
- johdonmukaisuus: suuret valinnat, asuminen, liikkuminen ja ruokailu, koostuvat kaikki arkipäiväisistä teoista ja valinnoista.
Suomeen on pian tulossa myös luennoimaan Ralph Nader, joka on tempauksillaan osoittanut, että kaikki on mahdollista! Tältä kuluttaja-aktivismin pohjalta myös Uusi Musta ponnistaa. Me haluamme keskustelua, läpinäkyvyyttä, sertifikaatteja ja tietoa.
Pohdiskelimmekin lukijoiden kanssa jo keväällä, miten voisimme tuoda esiin näitä ympäristön kannalta pieniä hyviä uutisia. Olisi kiva palkita hyvällä maineella toimijoita, jotka näyttävät esimerkkiä ja tuovat suomalaisen kuluttajan ulottuville ympäristöystävällisiä ja eettisesti kestäviä tuotteita ihan vapaaehtoisesti. Toisaalta haluan myös tuoda esille niitä, joiden tuotteet, mainoslupaukset tai toiminta eivät kestä lähempää tarkastelua, päivänvaloa tai käyttöä!
Alamme listata kuukausittain tuotteita, firmoja ja palveluita, jotka ansaitsevat joko lämpimän halauksen tai potkun persuksille. Pieni teko tämäkin, mutta jääköön vaikutusten arviointi muille.
Listaus julkaistaan aina kuun alussa (saa vapaasti ehdottaa hyvää nimeä!). Koska katsomme asioita aina omista näkökulmistamme, toivomme näiden listausten tekemiseen myös teidän panostanne! Laittakaa siis omat ehdotuksenne ruusuista ja risuista jakoon palautelomakkeen kautta tai suoraan spostilla yllekirjoittaneelle, tai kommentoikaa suoraan jutun loppuun (kommentoimaan pääsee sisäänkirjautumalla). Lista on tällä kertaa hyvin ruokapainotteinen - tuokaa toki esille muitakin toimialoja!
KIITOS!
Nämä suomalaiset "muronappulat" päihittivät Kuluttaja-lehden vertailussa Kelloggsit ja Startit 6-0. "Raaka-aineina ovat suomalainen kaura, ohra ja ruis. TalkMURUssa on suhteellisesti ottaen enemmän kuitua kuin puurossa tai näkkileivässä." Kiitos, että markkinoilla on tällaisia sokeri-, suola- ja rasvahuurtamattomiakin tuotteita.
KESKO: Pirkka-tuotteet
Pirkalla tuntuu olevan hyvä meno päällä, vaikka takaa löytyykin iso ketju, jota esim. kivijalkahoitojengi haluaa vältellä. Kohtuuhintaista luomua ja reilua löytyy monista tuoteryhmistä, mm. juurikin kiistellystä suklaasta. Toinen suosikkini on luomukasvishernari. Jatkakaa samaan malliin!
"Jos omenapuusi oksat notkuvat herkullisten punaposkien painosta, mutta et millään ehdi tai jaksa kuluttaa kaikkia omppujasi, lahjoita ne tarvitsevalle." Omenapörssiin, joka on siis tasan yksi artikkeli kommentointimahdollisuuden kanssa, voit lahjoittaa omenoita tai kertoa oman omenatarpeesi. Yksinkertaisen nerokasta. Kiitos ja kumarrus!
EI KIITOS!
Unilever: Lipton pyramidipussitee.
Varmasti kiva idea tämä pyramiditee, mutta mitä materiaalia pussi on..? Lajitteluohje löytyy paketin pohjasta kärpäsenkakan kokoisella präntillä: sekajätteeseen. Soitto Unileverille paljastaa, että muoviahan se on. Why, oh why? Tämähän on ihan tuotekehitysmoka, jota kyllä ollaan maahantuojan mukaan korjaamassa. Sen lisäksi, että en pakkaisi muuten biohajoavaa tuotetta muoviin, en yhdistäisi muovia kiehuvan veden kanssa.
Arla Ingman: mustikka-mansikkakeitto
Mehukeittopurkin lukee kyljessä "Aito maku", mutta tuoteseloste on epämääräinen: hedelmämakeuttaja (päärynä) ja aromeja.. Yhteydenotto Arlan kuluttajapalveluun selvittää, että tuotteen sisältämät aromit ovat keinotekoisia mansikka- ja mustikka-aromeja. Voiskos tekstiä sitten korjata: miten olisi "aidohko maku" tai "aidonkaltainen maku"? Vai olenko mä vähän turhan tiukkapipoinen aidon määritelmän suhteen?
Muut valmistajat puhuvat broilerisuikaleidensa ja -pihviensä raaka-aineista ihan broilerina. Kariniemellä ne ovat kananpoikia kotitilalta. Ihanaa, ne ovat varmasti onnellisia! Sisällysluettelossa lukee kuitenkin raaka-aineen olevan ihan sitä samaa broileria kuin muillakin ja kotitilakin on "Kotitilan arki" -videon perusteella ihan peruskanala, jossa yhdelle neliölle mahtuu useampikin kotkottaja. Just.
KUVAT: Flickr / vmiramontes ja Talkmuru
Reader Comments (2)
Kuluttajan vaikutusmahdollisuuksien vähyys on tosi turvallinen ja kätevä harha, koska silloinhan voi hyvällä omallatunnolla kakattaa vauvansa kertakäyttövaippoihin, huljata vettä ja päästellä autolla, kun se ei kerran mitään vaikuta.
Kaupat ovat kuitenkin täynnä esimerkkejä siitä, että jos kuluttaja alkaa vaatia, siihen on vastattava (biohajoavat kertikset, reilunkaupan tuotteet, hiilijalanjäljellä merkityt kaurahiutaleet). Poliitikotkin ovat aika herkällä korvalla, ja seuraavissa vaaleissa yksi jos toinen varmasti ratsastaakin ekouden teemalla (tästäpä sitten postausta aikanaan, kuka on oikeasti eko kansanedustaja..).
Rahankäyttö on yhtä hyvä ja tärkeä tapa vaikuttaa kuin äänestäminen. Kyse on samasta asiasta: näytän, mitä mieltä olen, ja kun tarpeeksi moni on sama mieltä, se vaikuttaa asiaan. Kaiken lisäksi rahaa käyttää viikoittain, vaaleilla vaikuttaa vain muutaman vuoden välein.
Minusta kuluttajat luovuttavat liikaa valtaa itsensä ulkopuolelle, jos eivät usko mahdollisuuksiinsa vaikuttaa. Ikään kuin maailma koostuisi vain voimista, joille pieni ihminen ei voi mitään. Mutta markkinat, globaali talous ja politiikka ovat loppujen lopuksi kaikki juuriltaan kansalais- ja kuluttajalähtöisiä. Taloutta ei ole ilman kuluttajaa. Demokratiaa ei ole ilman kansalaisia. Vaikkei kaikkeen voikaan vaikuttaa, on minusta pakko uskoa, että joillain valinnoilla on merkitystä. Muuten on lakattava uskomasta aika perustaviin asioihin.
Maisku, olen ihan samaa mieltä että en näe syytä luopua siitä vallan hitusestakin eli rahankäytöstä, vaikka Anulla onkin vissi pointti siinä, että yksilön vaikutus on tietenkin pistemäistä. Siksi juuri tarvitaan keskustelua 1,2 miljjonaisen LOHAS-kuluttajaryhmän tahtotilasta: minkälaisia tuotteita haluamme ostaa. Facebook-ryhmässämme on muuten hyvä keskustelu aiheesta!
- Katja