Varsinainen kalajuttu
Viivi
Kalatiskillä pitää olla tarkkana, muunkin kuin tonnikalan kanssa. Nähtyäni Ulkolinjan dokumentin Norjalaista lohta Chilestä meni lohesta maku. Monelle muulle kävi samoin, onhan lohi yksi suomalaisten ruokapöytien suosituimmista kaloista. Dokumentin takia myös kalakauppiaat saivat kyselyitä lohen alkuperästä, vaikka lohihuhuna tämä ei kuulemma ole ensimmäinen. Lohenviljely on ylipäätään ongelmallista: yhden lohikilon tuottamiseen tarvitaan useita kiloja kalaa, kasvatetun lohen ravintoarvot on kyseenalaistettu ja lohet voivat karata ja levittää tauteja villikantoihin.
Minussa dokumentti herätti monia kysymyksiä, mutta selvitys osoittautui vähintäänkin haastavaksi.
1. Myydäänkö Marine Harvestin chileläislohta Suomessa?
Elintarvikevirasto vahvistaa, että Suomeen ei tule Chilestä Marine Harvestin lohta, eikä tätä chileläistä lohta tuoda maahamme myöskään Norjan kautta.
Jari Korhonen Tukkupojista vastaa, että Marine Harvest toimittaa lohta heille, mutta lisää, että "kaikki lohi on varmasti norjalaista ja turvallista". Muut kyselyt kalantuottajille tai kalajalostajille eivät myöskään johda chileläisen kalan jäljille. Esimerkiksi Finnfrost/Wihuri vastaa, etteivät osta kalaa Marine Harvestilta tai Chilestä.
Teen tarkistuskierroksen: Porvoon K-Citymarketista kalahyllystä löytyy viljeltyä chileläistä lohta: Pirkka kermainen lohisuikale, jonka valmistaja on kalajalostetehdas Hukkanen Oy ja valmistuttaja Ruokakesko (Pirkan nettisivuilta löydän myös toisen tuottent: sitruunamarinoitu lohisuikale). Näitä tuotteita on ruokakaupoissa ollut myynnissä kuulemma jo vuosia.
Ostopäällikkö Toni Hukkanen Hukkanen Oy:ltä selventää, että chileläinen lohi on Mainstreamin kasvattamaa, ja että he eivät ole tehneet Marine Harvestin kanssa kauppaa. Hukkanen myös kertoo, että he ovat tämän syyskuun aikana vaihtamassa lohen pohjoisnorjalaiseksi logistiikan takia, jolloin filerointi ja pakastus tehdään myös Norjassa.
Citymarketin kalamestari Tim Löytäisen mukaan chileläis-norjalaisen lohen skandaali ei ole ensimmäinen. Löytäinen vakuuttaa silti, että Hukkanen Oy:n käyttämässä chileläisessä lohessa ei ole todettu mitään haittavaikutuksia tai ongelmia.
Löytäisen mukaan kermainen lohi on Porvoon Citymarketin ainoa chileläinen lohituote. Muuten Citymarketin lohivalikoima koostuu pitkälti suomalais-ahvenanmaalaisesta lohesta ja kirjolohesta sekä paikallisten kalastajien ja kalanjalostajien tuotteista (mm. Kalatukku E. Eriksson ja Myrskylän Savustamo).
Itse kalamestari ei pelkää norjalaista lohta ja uskoo sen olevan puhtaampaa kuin Itämerestä nouseva lohi.
- Ei norjalaista tai chileläistä lohta toisistaan erota mitenkään ulkonäön perusteella.
Löytäisen mukaan Suomeen ei voi tulla huonomaineista Chilen lohta tiukan valvonnan takia.
2. Voidaanko lohi tuoda Chilestä Norjaan, fileroida ja pakata Norjassa tai muualla ja siten kiertää alkuperäinen viljelymaa?
Tullihallituksen tietokannoista saamiemme tietojen mukaan vuonna 2009 tärkein kalaa koskeva tuontiartikkeli Norjasta oli "Jäähdytetyt tai tuoreet tyynenmeren lohet", eikä Tyynimeri peruskoululähteiden mukaan ole Norjan rannikkoa. Tähän Evira ei ota kantaa, mutta kauppiaat epäilevät, että sillä tarkoitetaan Chileä tai Alaskaa.
Johanna Riikonen Tullihallituksen Tilastopalvelusta vastaa:
- Tuoreiden tai jäähdytettyjen tyynenmeren lohien alkuperämaaksi erissä on ilmoitettu Norja, mutta varmaa tietoa siitä, ovatko kaikki kalafileet ym. alkuperältään norjalaisia, ei meillä kuitenkaan valitettavasti ole. On mahdollista, että osa kalasta on alkuperältään esim. chileläistä ja vain jatkokäsitelty Norjassa.
Eviran ylitarkastaja Tytti Itkosen mukaan viljellyn kalan alkuperämaasta säädetty neuvoston linja on periaatteessa selkeä: viljellyn kalan osalta tuotteeseen on merkittävä viljelymaa, jossa tuotteen lopullinen kehitys on tapahtunut.
Alkuperän ilmoittamisvelvoite koskee kuitenkin tuoreena tai jäähdytettynä myytävää kalaa ja kalafileitä sekä kuivattua, suolattua ja savustettua kalaa. Velvoite ei koske kalajalosteiden sisältämiä kala-ainesosia, kuten lastenruokia, kirjolohipyöryköitä, sushia, marinoituja lohituotteita jne.
Kustannussyistä kalaa myös kannattaa lähettää maailman toiselle puolelle käsiteltäväksi. Ravintola- ja kaupanalalla työskentelevät tietävät, että kalaa fileroidaan jopa Kiinassa. Lennättäminen on helppoa ja nopeaa, ja kiinalainen käsittely halpaa. Norjalainen pakastelohi taas käy Thaimaassa fileroitavana ja voi matkustaa tätä väliä jopa 65 päivää. Jotenkin epäilyttää, pysyvätkö kalat oikeissa laatikoissa.
3. Onko viljelty lohi turvallista?
Turvallisuuden puolesta ei pitäisi olla syytä huoleen.
- EU:ssa käytössä olevan RASFF-järjestelmän (Rapid Alert System for Food and Feed) välityksellä saatujen ilmoitusten perusteella myöskään muut jäsenvaltiot eivät ole todenneet jäämiä Chilestä tai Norjasta tuodussa lohessa. Ilmoitukset tarkistettiin vuosilta 2009-2010. Siten norjalaista tai chileläistä lohta on turvallista syödä jäämätutkimusten perusteella, kertoo Eviran ylitarkastaja Tarja Lehtonen.
Eviran ensisaapumisvalvonnan tiedoista selviää myös, että Norjasta ei sisämarkkinakaupassa tuoda chileläistä lohta Suomeen. Norjan viranomaiset ovat myös ilmoittaneet Eviralle, että vuosina 2009 ja 2010 Norjan eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen kautta ei ole tullut Chilestä lohta Norjaan (kolmasmaatuonti).
- Chilestä on vuonna 2009 tuotu Suomen rajatarkastusasemien (eli Helsingin sataman) kautta kolmasmaatuontina Suomeen 5 erää kalaa. Jokainen erä on ollut vähän yli 20 tonnia, yhteensä 108 252 kg. Kaikki ovat olleet tarhattuja/viljeltyjä lohia. Yhdestä erästä on tutkittu antibiootit (kloramfenikoli, tetrasykliinit ja nitrofuraani) sekä kristallivioletti ja malakiittivihreä, mutta tutkimustulokset ovat olleet niiden osalta kielteisiä.
Vaikka Norja ei ole EU-jäsen, on se mukana Eviran sisämarkkinakauppavalvonnassa. Toimijat, jotka tuovat Suomeen kalaa, joutuvat ilmoittamaan tuotteiden tiedot Eviralle. Kalatuotteetkin menevät ensitarkastukseen ennen kuin ne menevät jakeluun. Eviran ylitarkastaja Britta Wianderin mukaan antibioottimäärityksiä ei kuitenkaan tehdä sisämarkkinakaupassa kalatuotteille rutiinina, ellei ole syytä epäillä niiden tarvetta. Eviran Tarja Lehtonen tarkentaa:
- Rajatarkastuksessa rajaeläinlääkärit tarkastavat jokaisen erän ja ottavat näytteet mm. antibioottijäämistä tietystä prosentuaalisesta osuudesta tuotuja eriä. Kaupankäynti on tarkkaan valvottua, koska kyseessä on kolmasmaatuonti.
4. Miksi pakkausmerkinnät ovat niin sekavia?
Kuluttaja on ruokaostoksilla vaikeuksissa: joissakin lohituotteissa mainitaan viljely- tai alkuperämaa selvästi, mutta esimerkiksi Kalaneuvos tai Nordmar eivät ilmoita lohituotteissaan kalan alkuperää ollenkaan. Myös pakastesushin, lohipullien tai lastenruokien tuoteselosteissa ei ole kalan alkuperästä mitään infoa. Monista Pirkan pakkauksistakin alkuperämaatiedot puuttuvat, mutta ne löytyvät netistä. Vaivaa saa siis nähdä.
Pakkaukset eivät ole kauppiaillekaan selkeitä.
Luomu- ja lähiruokakauppa Anton & Anton ostaa yleensä kalan suoraan itä-uusimaalaisilta kalastajilta. Tarvittaessa kalaa tulee sipoolaiselta Fish Marketilta ja silloin pakkausmerkintöjä tarkistellaan. Yrittäjä Niina Hietalahden mielestä tuotteen alkuperän selvittäminen on vaikeaa. Lohifileet tulevat ruodottomina, joten läpinäkyvyyden kannalta olisi mielekästä tietää:
- missä kala on kasvatettu (maa, paikkakunta, kasvattamon nimi)
- missä kala on teurastettu, missä fileoitu ja ruodot poistettu
- myös suomalaisen kalan vastaanottajan yhteystiedot
Hietalahti haluaisikin aina tietää, kuinka monta eri vaihetta kala käy läpi ja kuinka monien käsien kautta kala päätyy kauppaan. Niin minäkin!
5. Pitäisikö kasvatettua lohta syödä ollenkaan?
Suomen WWF ei suosittele kasvatetun kalan kulutusta ollenkaan, koska sillä ei ole mitään ympäristösertifikaatteja. Luonnonvaraisetkin lohikannat ovat WWF:n mukaan alkuperäisillä elinalueillaan uhanalaisia, mutta WWF:n Sampsa Vilhunen sanoo, että jos jotakin lohta syö, olisi sen syytä olla vain ja ainoastaan suomalaista merilohta.
Minä en enää halua syödä kasvatettua lohta, kala ei vain enää houkuttele työpaikkaruokaloissa tai lähikaupan kalatiskillä. Tästä lähtien teen kalaostokset kesätoreilla, kauppahallissa tai lähiruokaa myyvissä kaupoissa, joissa kalan alkuperää ei tarvitse arvailla.
------------------------------------------------------------------------------------------------
Lohituotanto numeroina:
- Suomalaiset syövät 16 kiloa kalaa vuodessa, josta kolmasosa on lohta, lähinnä kasvatettua lohta ja kirjolohta. Suomessa kasvatetaan eli viljellään kirjolohta, mutta monet muut lohilajit tulevat tuontina (Jäämeren lohi ja norjalainen merilohi (Atlantin) ovat norjalaista kasvatettua lohta).
- Tullin tilastojen mukaan kalojen ja kalavalmisteiden tuonti Suomeen on kasvanut keskimäärin 8 % vuosivauhtia vuodesta 2002 lähtien. Kaloista ja kalavalmisteista 46 % tuodaan Norjasta ja edullinen viljelty lohi on muuttanut lohen luksustuotteesta arkiruoaksi.
- Vuonna 2009 Suomessa kasvatettiin yhteensä noin 13,6 miljoonaa kiloa ruokakalaa.
- Kirjolohi on Suomen tärkein viljelty ruokakalalaji, ja sen tuotantomäärä on pysynyt vakaana viime vuodet. Itämerestä pyydettyä villinä kasvanutta lohta ei ole tarpeeksi lautasille, joten Suomeen tuodaan kalaa jopa 60 eri maasta.
- Suomessa myytävästä kalasta 2/3 tuodaan ulkomailta ja tärkeimmät tuontimaat ovat Norja (lohi), Ruotsi, Tanska ja Thaimaa (tonnikala). Kalasta 3/4 myydään kaupoissa meille tavallisille kuluttajille.
------------------------------------------------------------------------------------------------
TV1 Ulkolinja: Norjalaista lohta Chilestä
YLE TV1:n 1.9.2010 esittämä Ulkolinja-dokumentti Norjalaista lohta Chilestä (2010) kertoo karuja totuuksia maailman suurimmasta lohenviljely-yritys Marine Harvestista ja sen tehotuotannosta Etelä-Chilessä. Yritys kutsuu toimintaansa vihreäksi, kestäväksi ja läpinäkyväksi, mutta totuus on kuitenkin hieman toinen. Euroopassa ylläpidetään Marine Harvestin bisneksen siisti puoli, mutta Chilen rannikolla vedetään mutkat suoriksi. Marine Harvestin sadoissa tuhansissa altaissa kasvatetaan lohta Yhdysvaltojen, Japanin ja Euroopan markkinoille.
Chilessä Marine Harvestilla on valtavasti kalafarmeja, koska paikallinen lainsäädäntö on huomattavasti löysempi kuin norjalainen. Norjassa kalaa pitää kasvattaa väljemmin ja antibioottien käyttö on rajoitetumpaa. Norjalaisella lohiteollisuudella on haasteita: halankasvattamot kuorruttavat merenpohjaa ulosteilla ja rehupelleteillä, lisäksi Marine Harvestia syytetään ympäristörikoksista sekä ISA-viruksen tuomisesta Chileen. Tälläkin hetkellä kalataudit jylläävät jälleen Puerto Ayersissa ja muuttunut kysyntä- ja tarjontatilanne nostaa lohen myyntihintaa myös Suomessa.
Ympäristöystävällisyyden lisäksi hakusessa on etiikka. Sukeltajia on kuollut normaaleissa työtehtävissään kasvattamoissa, koska turvallisuutta laiminlyödään. Ja virukseen kuolleita lohia onnistutaan varastamaan ennen hävittämistä ja ne päätyvät myyntiin halvalla paikallisille kalatoreille. Paikallinen hallinto ei halua ahdistella suurta työnantajaa, joten toiminta jatkuu ja Marine Harvest aikoo vain tehostaa tuotantoaan.
------------------------------------------------------------------------------------------------
- Vihreä lanka: Suomalaiset syövät melko reiluja kaloja
- HS.fi: Kalat saivat eettiset kriteerit
- Finnwatch: Alkuperää kalastamassa
- Suomen ympäristökeskus: Kirjolohen tuotanto ja ympäristö
- Suomen kalankasvattajaliitto: Vesiviljelyä koskevia uutisia
- Aftonbladet: Ruotsalaistutkimus kasvatetun lohen vähentyneistä Omega3-arvoista
- HS.fi: Tuoretiskillä myydään surutta vanhaa kalaa
- GMO-lohta pian USA:n markkinoille
- Ekologinen lohentuotanto on alkutaipaleella (ainakin Norjassa vaaleaa luomulohta jo viljellään)
- Wikipedia: Liikakalastus
- WWF: Pandan polku 3/09: Maailma ilman kalaa? Osaisitko kuvitella lautasesi ilman meren herkkuja?
- WWF: Meren herkkuja, Kuluttajan kalaopas
- Marine Harvestin kalaviljelyn vaikutuksista Kanadassa: Dear Marine Harvest part 1 (and 2 > You Tube)
Reader Comments (2)
Satuin katsomaan osittain tuon kyseisen ohjelman ja pisti kyllä miettimään omia valintojani. Aloin pescotaristiksi kesän alkupuolella ja nyt alan jo kallistumaan pelkän vegetarismin puolelle. Ainakin tästä lähtien kalaa ostaessa haluan tietää varmaksi mistä se on peräisin.
Tyynenmerenlohi ei välttämättä ole kasvanut Tyynellä merellä, tonnikala ei paina tonnia, eikä kirjolohta pestä kirjopyykin seassa.
Norjassa voidaan hyvin kasvattaa tyynemerenlohta, ne kun ovat kalalajeja, joka kuuluvat sukuun Oncorhynchus. Tunnetuin esimerkki taitaa olla kirjolohi (Oncorhynchus mykiss). Perniössä kasvatettu kirjolohi ei ole Tyyntä valtamerta nähnytkään.
Lohet kuuluvat puolestaan sukuun Salmo.