Kenelle kannattaisi lahjoittaa?
Terhi Hautamäki
Hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen tuntuu vaikealta, koska hyöty jää usein arvailujen varaan. Jos pistän 20 euroa kuussa Itämeren suojeluun, mihin raha todellisuudessa menee? Myönnän pohtivani, paljonko kansalaisjärjestölle siirretyistä varoista meneekin järjestön toimistokalusteiden uusimiseen tai pomon palkkaan. Itse tyrmistyin jo kuullessani, että puhelinoperaattorit vetävät puhelinkeräysten tuotosta 10 tai jopa 20 prosenttia itselleen! Siis kun lahjoitin kympin Haitin katastrofiapuun, tulin samalla tukeneeksi suomalaista teleyritystä. Operaattorin mukaan se vain kattaa kulut, mutta lahjoittajan mieleen jää epäilys ja harmi.
Tästedes otan tarkemmin selvää, mihin lahjoitan.
Kyselin muutamilta ympäristöjärjestöiltä, miten voisin tukea Itämeren suojelua. Saanko valita, mitä rahoillani tehdään?
Ensinnäkin minun täytyy päättää, haluanko edistää juuri sydämenasiaani vai tukea ympäristötyötä laajemmin. WWF:ltä kerrotaan, että kuukausilahjoittajana voin kohdentaa rahani juuri Itämeren hyväksi, kuten rehevöitymisen ja öljyturmien ehkäisyyn. Suomen Luonnonsuojeluliitto käyttää kuukausilahjoitukset kaikkeen toimintaansa, mutta kertasummia voin kohdentaa Itämerirahastoon, joka keskittyy äkillisten ympäristöuhkien ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Myös Baltic Sea Action Group -säätiö ottaa vastaan yksityislahjoituksia Itämeri-työhönsä, vaikka se työskentelee pääasiassa yritysten kanssa. Greenpeace keskittyy vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi kampanjoimalla ylikalastusta vastaan ja mertensuojelualueiden perustamisen puolesta. Greenpeace ei halua korvamerkitä lahjoituksia tiettyyn suojelukohteeseen kuten Itämereen, jotta se voi reagoida nopeasti kiireellisiin ympäristöongelmiin. Lahjoituksestani noin neljännes menisikin kansainvälisiin hankkeisiin, etenkin kehitysmaihin, joissa lahjoittajia on vähän.
Mihin minun lahjoitukseni riittää?
Kaksikymmentä euroa kuussa tekee 240 euroa vuodessa. Mitä sillä saisi?
Järjestöistä kerrottiin tällaisia esimerkkejä:
- Suomen Luonnonsuojeluliitto voisi auttaa rahalla vaikkapa mereen laskevien purojen uhanalaista luontoa. Summalla saisi täyden kuorman soraa purokunnostustalkoolaisten levitettäväksi tai 10 talkoolaisen ylläpidon vuorokaudeksi.
- Lapsi- ja nuorisotyötä tekevä Luonto-Liitto voisi valistaa tulevaa sukupolvea ja järjestää koululaisille Itämeri-aiheisia oppitunteja. Lahjoituksellani voisi kustantaa viisi kouluvierailua.
- WWF voisi käyttää sen vaikkapa kosteikkojen perustamiseen. 240 eurolla voisi estää noin 2400 leväkilon muodostumisen Itämereen. Vaihtoehtoisesti WWF voisi kouluttaa tuolla summalla kaksi vapaaehtoista puhdistamaan öljyn tahrimia lintuja.
Esimerkit ovat tietysti laskennallisia. Nimittäin: mikä osuus rahastani jää hallinnon kuluihin?
Mitä raskaampi organisaatio, sitä enemmän tuloista menee byrokratian pyörittämiseen. Feissarien palkkaaminen ja muu varainhankintakin maksaa. Järjestöjen edustajat kertovat oheiskulujen osuudeksi jotain 20 ja 30 prosentin väliltä.
Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa sanoo varainhankinnan vievän 22 prosenttia ja hallintokulujen 1,5 prosenttia tuloista. WWF Suomen viestintäjohtaja Anne Brax kertoo, että järjestö käyttää hallintoon noin 10 prosenttia ja varainhankintaan 20 prosenttia.
Hyväntekeväisyysjärjestöistä väitöskirjaa tekevä tutkija Anu Emilia Saukko kertoo, että järjestöjen toiminta on byrokratisoitunut sitä mukaa kuin niiltä vaaditaan enemmän avoimuutta ja raportointia.
”Suomessa järjestöjä kontrolloidaan tarkkaan, niiltä vaaditaan tilinpäätöstä ja keräystulojen sekä -kustannusten raportointia”, Saukko toteaa.
Voi ajatella, että byrokratia syö turhaan varoja auttamistyöltä. Mutta jos järjestöillä ei olisi mitään tilivelvollisuutta, niiden touhut jäisivät hämärän peittoon. Uusien jäsenten hankkimiseen täytyy käyttää rahaa, ja esimerkiksi ympäristötyöhön palkata asiansa osaavia eksperttejä. Jotkin yritykset auttavat työtään ottamalla rahaa yrityksiltä. Saukon mukaan se on hyvä asia, jos tuki on vastikkeetonta. Jos yritys voi oikeasti edistää järjestön työtä, niin mitä siitä, vaikka se saisikin nimensä näkyviin ja kiillotettua kilpeään.
Etenkin ympäristönsuojelussa kuitenkin mietityttää, säilyykö riippumattomuus, jos sponsorin toimet osoittautuvat epäeettisiksi. Greenpeace ei tämän vuoksi ota ollenkaan rahaa yrityksiltä. WWF taas tekee aktiivista yritysyhteistyötä, ja sen yhteistyökumppaneiksi mainitaan nettisivulla muun muassa kalustefirma ja matkatoimisto.
Voiko järjestöjen tehokkuutta vertailla?
Yhdysvalloissa kansalaisjärjestöt ovat joutuneet jo aktiivisen kilpailutuksen kohteeksi. Miljoonat ihmiset käyttävät nettipalveluita, jotka kokoavat tietoa kansalaisjärjestöjen taloudesta ja avoimuudesta. Tunnetuin lienee kahdeksan vuotta sitten perustettu Charity Navigator, jonka sivuilta löytyy tietoa noin 5 500 järjestöstä. Charity Navigator selvittää muun muassa, kuinka tehokkaasti raha suuntautuu itse toimintaan ja paljonko vie hallinto. Järjestöt saavat tähtiä leffa-arvioiden tyyliin.
Anu Emilia Saukon mukaan Suomessa ei ole tehty vastaavaa reittausta. Olisiko sellainen tarpeen?
”On hyvä, että järjestöjen toimintaa katsotaan kriittisesti. Näen silti hyvin ongelmalliseksi vertailun taloudellisin mittarein. Millainen hinta on esimerkiksi vertaistuella? Ei sitä voi mitata rahassa”, Saukko pohtii.
Taloudellinen tehokkuus ei kerrokaan mitään toiminnan sisällöstä. Tehokkaasti on mahdollista tehdä niin hyviä, pahoja kuin yhdentekeviäkin asioita. Tehokkuutta on muutenkin vaikea mitata: esimerkiksi hallintokulujen ja suoran toiminnan kulujen raja on liukuva. ”Miten pitäisi laskea esimerkiksi pääsihteerin palkkakulut, kun osa toiminnastani on henkilöstöhallintoa ja osa suoraa toimintaa? Entä kun Itämeriryhmä käyttää kopiokonetta kouluvierailujen suunnitteluun? Onko kyse hallintokulusta vai suoran toiminnan kulusta?” pohtii Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius.
Miten minun sitten kannattaisi valita lahjoituskohteeni?
”Voisit lukea järjestöjen toimintakertomuksia, jotka ovat usein nähtävillä netissä”, Saukko ehdottaa. Esimerkiksi WWF:n, SLL:n ja Greenpeacen toimintakertomukset löytyvät helposti netistä, ja niistä voin lukea, mitä järjestö on viime vuonna saanut aikaan ja miten se on käyttänyt rahojaan.
Näyttää siltä, että hyväntekeväisyys käy ihan työstä. Otankin mielelläni vinkkejä vastaan: Kenelle sinä lahjoitat ja miksi? Koetko rahan menevän juuri oikeaan tarkoitukseen?
KUVAT Raha: Flickr / JMRosenfeld, Laiva: Greenpeace.fi, Maapallo: Flickr / Nasa Goddard
Reader Comments (10)
Moi.
Olemme yksityishenkilöinä ja firmana tukeneet ja lahoittaneet Nakurun Lapset ry:tä. Varat menevät taatusti VAIN lapsille ja lastenkodin ylläpitoon: http://www.nakurunlapset.fi/. Järjestö on aina ollut pieni, siksi homma pysyy rehellisenä.
Miten lie greenpeace ja ikea? luvin itse totuus ikeasta kirjan, missä hieman viitattiin ryöstöhakkuisiin ja järjestelmällisimpään suunnitelluimpaan ympäristön tuhoamiseen, mitä historiassamme on. Ja että greenpeace avittaa tässä ikeaa, koska ikean satojen miljardien tuloista greenpeace saa pari miljoonaa.
Minun mielestä tällä väitteellä mihin kirjassa viitataan, on greenpeace yksi maailman suurimpia ympäristön tuhoojia.
Video on taas yksityinen...
Sorry, nyt pelaa...
Omat lahjoitukseni menevät Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle ja Eläinsuojeluliitto Animalialle. Molemmat yhdistykset ovat suhteellisen pieniä ja toimivat vain lahjoitusten varassa. Olen myös molemmissa ollut vapaaehtoisena ja tiedän miten siellä toimitaan.
Itse lahjoitan mieluiten pienille järjestöille, joiden toiminnassa olen mukana tai tunnen järjestön toiminnan, käytännöt ja ehkä siinä toimivia ihmisiä. Tällöin tietää järjestön vapaaehtoispohjan ja voimavarat (tehokkuutta parhaimmillaan), hallinnosta hieman sekä itse työstä ja kohteista miten ja missä järjestöt toimivat. Itse aihealue täytyy olla tietenkin kiinnostava. Itselleni ympäristöasiat ovat lähinnä sydäntä, koska ne hyödyttävät aina myös ihmisiä. Kieltämättä välillä on vaikea valita missä rahat käytettäisiin järkevimmin ja tehokkaimmin. Ehkä laatu työssä on arvokkainta ja valintakriteeri. Tähän tarvitaan osaavia, myös palkattuja ihmisiä.
Lahjoitan esim. seuraaville:
Maan ystävien lentomaksu (ilmastokampanja): etelän projektit, joita tuetaan toteutetaan etelässä paikallisten voimin ja hankkeiden hallintoon Suomessa käytetään lähinnä vapaaehtoisvoimia. Mahtavia ruohonjuuritason hankkeita! www.lentomaksu.fi
Tämän lisäksi Käymäläseura Huussi sekä Kestävä tulevaisuus ry ovat pieniä järjestöjä isolla asialla. Nämä järjestöt toimivat paremman sanitaation ja vesihuollon puolesta kehitysmaissa. www.huussi.net ja www.ketury.org
Myös Luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto tekevät arvokasta työtä nimenomaan Suomen luonnon puolesta. Samoin Dodolla on mahtavia hankkeita Suomessa ja etelässä.
Tässä vain muutamia mihin lahjoitan tai olen jäsenenä. Jäsenyys on paras kannanotto ja tukemismuoto ja samalla oma tietämys asioista lisääntyy!
Kannattaa myös muistaa se, että tuloksia ei synny ilman osaavia ihmisiä. Esimerkiksi Itämeri ei pelastu, vaikka sinne kaadettaisiin kuinka paljon rahaa. Työn tekevät loppujen lopuksi ihmiset.
Myös yritysyhteistyö on monesti erinomainen keino saada asioita edistettyä, sillä yhteistyöllä saadaan monesti aikaan paljon enemmän ja kestävämpiä tuloksia kuin ns. suoralla toiminnalla.
Itse lahjoitan WWF:lle ja SPR:lle, koska ne saavat aikaan tuloksia ja niissä työskentelee ammattitaitoista koulutettua henkilökuntaa. Ne toimivat myös rakentavasti ja yhteistyössä useiden eri tahojen kanssa. Todella pienille järjestöille, jotka toimivat pelkältä vapaaehtoispohjalta, en lahjoittaisi, sillä en usko niiden toiminnan olevan kovinkaan ammattitaitoista ja aikaansaavaa. Valitettavasti.
"Ja että greenpeace avittaa tässä ikeaa, koska ikean satojen miljardien tuloista greenpeace saa pari miljoonaa. "
Kuten sanottua, ei Greenpeace ota vastaan rahoitusta yrityksiltä, vaikka kuinka salaliittoteoreetikot haluavat Greenpeacea mustamaalata. Ja Ikean "satojen miljardien" tulot olivat viime vuonna 22 miljardia euroa.
LAINAUS: "Minun mielestä tällä väitteellä mihin kirjassa viitataan, on greenpeace yksi maailman suurimpia ympäristön tuhoojia."
eikö tällainen päättely ole aika naivia? Yrityksiä tulisi kannustaa enemmän kantamaan yhteiskuntavastuutaan niin hyvinvoinnista kuin luonnostakin. Ei se välttämättä ole aatteen myymistä, kenties Greenpeace pyrkii myös ajamaan Ikean toimintaan uusia aatteita? Kenties Ikealle voitaisiin jopa markkinoida ekologisia ratkaisuja, se olisi varmasti myös taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävämpää. Työtä maailmassa riittää paljon ennen kuin kaikki väärä saadaan oikeaksi.
Ikea ei ole pelkkä yksi ikea vaan siihen kuuluu mm. inter ikea, joka omistaa kaikki ikean tuotemerkit ja tuotteet. Pelkästään tämmöisellä jaottelulla saadaan hajoitettua tulos näyttämään aivan muulle, eikä ikea oikeen ole halukas tuomaan julki liikevoittoa tai mitään muutakaan. Mutta jos esim. inter ikea tienaisi jonkun kymmenyksen jokaisesta myydystä tuotteesta, niin alkaa rahavirrat kasvamaan, mikäli tavarataloketjun tulot on 22 miljardia. Lisäksi voi olla et sekoitan kruunut ja eurot keskenään koska kirjan lukemisesta on aikaa kuukausia ja siinä puhuttiin vuoroin kruunuista ja euroista, muttei kumminkaan väitteeni ole aivan huuhaata.
Lisäksi näitä yhtiöitä on enemmän mitä taustalla pyörii.
Greenpeace taas ei ehkä ota rahaa lahjuksina suoraan vaan ne kierretään ja optimoidaan muitten hankkeitten kautta.
Eikä minusta ole ollenkaan naivia ajatella tai nähdä asiat näin, jos vaan aukaisee silmät ja katsoo hieman syvemmälle ravintoketjuun.
Tietysti en ole mikään maailman tietäjä tai muista ihan tarkkaan kaikkea, mutta mielestäni aika pätevä selitys ja malli ikean toimista löytyy "totuus ikeasta" -kirjasta.
Tietty jos kirja oilisi täysi susi väitteittensä kanssa, niin luulisi ikean ym. tahojen vaatineen sen markkinoilta vetämistä perättömänä.