KESKUSTELU

UUSIMMAT KOMMENTIT:

UUSIMMAT AVAUKSET:

LISÄÄ KESKUSTELUJA

UUSI MUSTA -TIIMI:

Terhi Upola (vas.) opettelee syömään raakaa parsakaalia ja haluaa tietää, millainen ihminen hänen hanskansa on valmistanut.

Hertta Päivärinta sisustaa kuin mummo ja suosii ekologista muotia.

Katja Lahti on Uuden Mustan tuottaja, joka on perhevapaalla.

Lue lisää Uuden Mustan missiosta.

HAKU
Tutustu blogeihin!

Ina Mikkola
Maailmassa on virhe!

 


Henna Lehtonen
Voita ja apiloita

 

 

Petja Partanen
Yläjyrsin käyntiin

 

 

Jenni Sierilä
Lempipaikka

 

 

 

Katri Junna

 AS. OY. Betonilähiö

 

 

Annika Kettunen

Yrttipurkki

UUSI MUSTA VINKKAA

Vastaa lukijakyselyyn ja voita!

Kerro mielipiteesi Uudesta Mustasta!

Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden, 31.5.2012 mennessä vastanneiden kesken arvomme kolme Dr. Hausckan tuotepakettia. Yhden paketin arvo on 63 euroa ja se sisältää Dr. Hauschkan voidenaamion sekä silmävirkisteen

 

UUSIMMAT JUTUT
KEMIKAALICOCKTAIL
LIITY FACEBOOK-RYHMÄÄMME!
« Kookosöljy kainalossa | Main | Reseptikoulu pt. 17: polentakaalikääryleet »
keskiviikko
heinä072010

Oma kylppäri, yhteinen olkkari

Olisipa ihanaa, jos kaikki kaverit asuisivat ihan naapurissa ja voisimme pistäytyä toistemme luona milloin vain. Mutta samassa kämpässä en kyllä haluaisi asua - raivaamaan jonkun muun astioita keittiössä ja ihmetellä, kenelle tämäkin likainen sukka kuuluu.

Niinpä. Yhteisöllisen asumisen ei tarvitse tarkoittaa kaiken tilan jakamista; kommuunikeittiötä ja sadan purnukan kylppäriä, vaan pullasta voi kerätä myös rusinat.

Moderni yhteisöasuminen voi tarkoittaa esimerkiksi ryhmää pientaloja, joilla on yhteinen saunarakennus takka- ja vierashuoneineen. Tai vaikka kerrostalon kerrosta, jossa usealla perheellä on oma asunto, mutta kaikilla on yhteinen tila, joka toimii päivällä freelanacereiden ja etätyöläisten työtilana, illalla yhteisenä oleskelutilana ja öisin sekä viikonloppuisin vierashuoneena. Näistä ja muista yhteisövaihtoehdoista haaveiltiin ja keskusteltiin kesäkuussa Hub Helsingin ja Demos Helsingin järjestämässä tilaisuudessa, jonka suosio yllätti järjestäjät täysin.

Yksinäiset kaupunkilaiset haluavat yhteisöihin

Suomi on modernin yhteisöasumisen takapajula. Olemme historiallisesti niin paljon köyhempiä kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, että täällä yhteisöasumista on pidetty pitkään ei-tavoiteltavana köyhäilynä, kertoo tutkija Liisa Horelli, joka esittää Suomeen yhteisöasumisohjelmaa. Toinen syy suomalaisten karsastukseen on se, että kommuuneja on pidetty venäläisenä kommarimeininkinä, millä ei Suomessa ole ollut järin hyvä kaiku.

Facebookiin perustettiin heti Demoksen tilaisuuden jälkeen Kiinnostaako urbaani asuinyhteisö -ryhmä, ja sinne tuli alle kahdessa viikossa yli 1500 jäsentä. Enimmäkseen nuoria kaupunkilaisia, mutta myös pitkän linjan yhteisöasumisen ystäviä. Asia siis todella kiinnostaa, uskoakseni monestakin syystä:

  • Ensinnäkin, asuminen varsinkin pääkaupunkiseudulla alkaa olla järkyttävän kallista, eivätkä kaikki halua muuttaa Nurmijärvelle. Yhteisten tilojen avulla voisi asua vähän väljemmin.
  • Toisekseen, ihmiset kaipaavat seuraa, ja aina parempi, jos se on edes hitusen samanhenkistä. Miksei omat sukulaisetkin voisi asua samassa yhteisössä, mutta monet hakevat yhteisöistä turvaa ja seuraa juuri siksi, että perinteiset suku- ja kyläyhteisöt ovat hajonneet.
  • Kolmanneksi, uudenlaiset, ei-kommuunimaiset yhteisöratkaisut kiinnostavat, koska ihmiset haluavat kuitenkin pitää sen saavutetun etunsa eli raahautua aamuisin unenpöpperöisinä ihan omaan kylppäriinsä.

Suomessa on muutamia kymmeniä asuinyhteisöjä kaupungeissa ja maaseudulla, mutta esimerkiksi pääkapunkiseudulla niitä on toistaiseksi hyvin vähän. Rakenteilla on lisää: Vaahteramäki-yhdistys kunnostaa Malmille talokokonaisuutta, Koti kaupungissa -yhdistys rakentaa Jätkänsaareen yhteisöllisen kerrostalon; ja Svarfvarsin tilalle Raaseporiin on rakenteilla ekoyhteisö. Arabianrantaan nousee Loppukiri-yhteisötalo eläkeläisille ja Jyväskylässä on juuri valmistumassa yhteisöllinen kerrostalo.

Käynnissä on myös muutamia tutkimushankkeita, kuten valtakunnallinen ryhmärakennuttamisen verkosto ja Urba, urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit -tutkimus. Helsingin kaupunkikin on ymmärtänyt, että jotkut oikeasti haluavat asua kerrostalossa, juuri ihmisten ja palvelujen läheisyyden vuoksi; ja silloin ei olisi pahaksi, jos kerrostalot olisivat viihtyisiä ja yhteisöllisyyttä olisi mietitty jo rakennusvaiheessa.

Oikeita yhteisöjä on kuitenkin minimaalisen vähän siihen verrattuna, miten paljon asia kiinnostaa. Ja lähes kaikki kiinnostuneet tuntuvat kuitenkin olevan yhtä ymmällään, miten modernin yhteisön perustaminen käytännössä tapahtuu. Menee ehkä vielä hetki, että Suomessa säädettäisiin lailla, että osa kerrostaloista pitäisi rakentaa yhteisöasumisen periaattein, kuten Hollannissa.

Miten perustan yhteisön?

  1. Mieti, mitä oikeasti haluat. Yritä saada haavekuviisi jotain konkretiaa: haluatko asua maalla vai kaupungissa? Missä yhteisöasuminen olisi mahdollista? Kenen kanssa? Mitä haluat tehdä yksin ja mitä muiden kanssa?

  2. Kerää porukka. Haluatko mukaan vain parhaat kaverit vai koko kerrostalollisen?

  3. Miettikää, mihin olette valmiita: Remontoimaan? Rakentamaan? Etsimään valmiita tiloja? Jotain muuta? Jos on tarpeeksi aikaa ja intoa, kaikkea voi opetella. Esimerkiksi oranssilaiset ovat tarjonneet itseään ilmaiseksi työvoimaksi muurausfirmoihin, jotta ovat oppineet muuraamaan omia talojaan.

  4. Jos päätätte rakentaa itse, hankkikaa rakennuskonsultti (esim. Notocom, Conect, Cohousing). Hankkikaa tontti kunnalta tai kaupungilta: seuratkaa kunnan tonttiosaston nettisivuja ja tehkää asianne osastolla tiettäväksi.

  5. Jos ette halua rakentaa, tehkää suunnitelmanne silti julki mahdollisimman monella taholla – ehkä joku kuulee tilasta tai talosta, joka sopisi teille. Kulkekaa muutenkin silmät auki ja seuratkaa asuntoilmoituksia: joskus niissäkin tulee eteen yhteisöasumiseen soveltuvia tiloja. Matkikaa Oranssia.

  6. Jos haluatte löytää muita samanhenkisiä ja kuulla yhteisöllisistä kerrostaloista, liittykää johonkin yhdistykseen tai olkaa yhteydessä yhteisöllisiin taloihin kotiseudullanne.

  7. Luokaa yhteisön yhteiset pelisäännöt. Puhukaa jatkuvasti matkanvarrella.

  8. Olkaa kärsivällisiä. Homma voi viedä jopa vuosia. Mutta onhan tässä ehkä kyse koko loppuelämän asumisesta, joten siinä kokonaisuudessa muutama vuosi on varsin lyhyt aika.

Näin helppoa se on! No, oma ajatuskulkuni on mennyt haavekuvista (yhteisö, jossa naapuri paistaa kaikille pullaa ja lapset kirmaavat kesähepenissä nurmikolla keskellä kaupunkia) epätoivoon (en ymmärrä kaavoituksesta mitään enkä näe itseäni muuraamassa jotain kiviuunia) jonkinasteiseen realismiin (ehkä on mahdollista, että viiden vuoden päästä asun jotenkin yhteisöllisesti, jos jaksan nähdä vaivaa ja olla kärsivällinen).

 

Täytyy vain kääriä hihat ja alkaa toteuttaa unelmia. Sitä odotellessa ideoimme toimituksessa ainakin yhden helposti toteutettavan yhteisöarkisen ratkaisun: perustetaan illallisrinki, jossa muutamat ihmiset kokkaavat vuorotellen toisilleen illallisen. Toimisiko?

 

Lisätietoa:

Urbaani asuinyhteisö -tilaisuuden esitykset:

Maija Paju:Vaahteramäki -yhteisö Malmilla

Liisa Horelli: Ajatuksia valtakunnallisesta yhteisöasumisohjelmasta

Tuomas Kivelä: omatoiminen ryhmärakentaminen Helsingissä

Lennart Lang: Arkkitehtiopiskelijat fasilitoimaan ryhmärakennushankkeita

 

Linkkejä

Kuvat: communa.org (Findhorn-ekoyhteisö Skotlannissa), MyarchN/Pygmalion, charitybuzz.com

Reader Comments

There are no comments for this journal entry. To create a new comment, use the form below.
Kommentointi vaatii sisäänkirjautumista
Voit kirjoittaa kommentin sisäänkirjautumisen jälkeen. Omien tunnusten luonti tapahtuu rekisteröitymällä.