Mitä tehdä vaatteelle, joka ei kelpaa edes UFFiin
Terhi Upola
Olen tehnyt vanhoista, käyttökelvottomista vatteista siivous- ja kengänkiillotusrättejä, mutta aloin miettiä, että täytyyhän niille muutakin käyttöä olla.
Ensinnäkin kannattaa käydä vaate läpi, jos siinä sattuisi olemaan jokin osa, jota voisi vielä käyttää: hieno kuva, paljetteja, nappeja, nauhoja, tasku tms. jonka voisi kierrättää uuteen vaatteeseen. Vaikka ei olisikaan mikään käsityöihme, vaatteesta leikatun kuvan voi ommella käsin vaikka yksiväriseen t-paitaan, kangaskassiin tai patalappuun. Villavaatteita voi vaikka huovuttaa pesemällä niitä 60 asteessa ja kas, lapsella on uusi paita tai sinulla villakangas, josta voi tehdä vaikka laukun (Ja kas, kaappi on pian täynnä kierrätyskasseja.)
Jos olet ihan täysi tumpelo ja vaate on rikkinäinen mutta rakas, esim. Remake voi valmistaa siitä sinulle jonkin uuden vaatteen. Loruloimi tekee asiakkaan omista materiaaleista kesäkasseja ja tyynynpäällisiä. Vanhasta uutta tekeviä pieniä yrityksiä on toki paljon muitakin. Myös Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen yhteydessä toimiva Plan B valmistaa uusia vaatteita käyttämällä ja yhdistelemällä vanhaa.
Loruloimessa voi teettää maton omista matonkuteistaan. Matto omista materiaaleista maksaa 105 euroa neliöltä. Tuntuu ehkä tyyriiltä, mutta ainakin omista vaatteista tai lakanoista kudotusta matosta tulee niin tunnearvokas, että se säilyy pitkään. Mattojen kutominen jämäkuteista alkaa kuitenkin olla katoavaa kansanperinnettä. Matonkuteet valmistetaan nykyään useimmiten suoraan uusista kankaista matonkutomista varten, ”jotta tulee tasalaatuista”, valisti minua eräs martta.
Ainahan vanhat käyttökelvottomat lumput voi viskata sinne UFFin laatikkoon, mutta se ei todellakaan ole kovin fiksua. Mitä enemmän tavaraa UFFin pitää lajitella ja heittää pois, sitä vähemmän aikaa ja varoja jää kehitysyhteistyölle (miten suuri osa UFFin tuloista todella menee ns. oikeaan osoitteeseen, sitä yhtiö ei hirveästi halua mainostaa).
Hyvä osoite kangastilkuille ja esimerkiksi napeille on myös Kierrätyskeskuksen askartelupörssi, ainakin pääkaupunkiseudulla. Sieltä koulut ja päiväkodit voivat hakea ilmaiseksi askartelumateriaalia, ja tilkkujen kerrotaan olevan yksi suosituimmista artikkeleista. Lisäksi kannattaa miettiä, onko sinulla moottoripyörää rassaavaa, kotiaan rempaavaa tai ompelua harrastavaa ystävää, jolla voisi olla tilkuille käyttöä.
Lumppukeräyksiäkin järjestetään vielä, vaikka keräyslaatikoita ei kadunvarsilla näykään. Monet marttayhdistykset organisoivat niitä, mutta yleensä vain kerran vuodessa. Korson marttojen puheenjohtaja Ritva Etelämäki kertoo, että heidän lumppukeräykseensä tuotavat vaatteet ovat pääosin täysin käyttökelpoista tavaraa, eivätkä siinä mielessä edes mitään lumppuja. Tulipa keräykseen kerran kaksi mummoa taksilla tuomaan vastapestyjä ja -silitettyjä vaatteita! Martat eivät (ainakaan Korsossa) käytä lumppuja matonkuteina vaan organisoivat ainoastaan keräyksen. Parhaat vaatteet menevät Sininauha ry:n kirpputoreille myyntiin päihdetyön hyväksi tai lahjoitetaan vähävaraisille. Osa vaatteista lahjoitetaan Baltiaan ja Venäjälle. Puuvilla - ja villapitoisesta materiaalista valmistetaan teollisuuspyyhkeitä tai aines esikäsitellään ja toimitetaan raaka-aineeksi uusioteollisuuteen, esim. Dafecor Oy:lle Turenkiin.
Taas tuli vastaan se fakta, että keinokuitua on hankala kierrättää. Esimerkiksi Korson marttojen lumppukeräys ei ota ollenkaan vastaan peittoja ja tyynyjä. Vaatteille on vielä melko helppo keksiä kierrätyskohteita, ja luonnonkuitukankaasta valmistetut tekstiilit voi tarvittaessa vaikka kompostoida, tosin pieniksi silputtuna ja pieninä määrinä kerrallaan. Mutta ne kuitutyynyt. Kierrrättäminen on hankalaa, ja tyynyjä on ihan liian helppoa käydä ostamassa Hemtexistä kaksi yhden hinnalla ja heittää vanhat menemään. Voi mainosmiehiä ja tyynyynvaihtoviikkoja...
Hullua on, että ainakaan Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Eläinsuojelukeskus ei pysty enää vastaanottamaan peittoja ja tyynyjä, koska niitä tarjotaan niin paljon. Toisin sanoen ihmiset heittävät kohtuukuntoista tavaraa pois ja paljon, vaikka on tietysti hyvä, että he edes yrittävät kierrättää. Oikeastaan vielä hullumpaa on, että kaikki haluavat auttaa eläimiä, mutta asunnottomille ei kenenkään tule mieleen lahjoittaa vanhoja peittojaan. Esimerkiksi Pelastusarmeijan asuntola asunnottomille Helsingin Alppikadulla ottaa kuitenkin mielellään vastaan peitto- ja tyynylahjoituksia.
Jos ei oikeasti mitään muuta kierrätystapaa keksi, keinokuituiset peitot voi laittaa ainakin pääkaupunkiseudulla energiajakeeseen. Jätehuoltoyhtiö YTV pitää niitä kuitenkin vähän hankalina jätteinä, koska ne ovat niin isoja ja keräyspisteitä on niin vähän. Eri paikkakunnilla energiajae poltetaan erilaisissa laitoksissa, joten voi olla, että peitot vastaanotetaan jossain energiajakeeseen todella mieluusti tai sitten ei ollenkaan.
Sitten vaan ideoimaan lisää! Tärkeää on, että etsii ja näkee vanhaan vaatteeseen sisältyvän potentiaalin. Ja ehkä vielä tärkeämpää, että miettii kaksi kertaa - ainakin keinokuidun kohdalla - jo ostaessa, että tarvitseeko sitä todella. Jos sinulla on lisää hyviä vinkkejä, jaa ne ihmeessä meille muillekin!
Lisälukemista:
Lumppukeisari Pauli Rantasen tarina
Kuvat: Loruloimi ja Korson martat
Reader Comments (17)
Valmistajat kehottavat uusimaan tyynyt ja peitot parin vuoden välein, siinä varmaan osasyy tuohon ylitarjontaan. Mutta jos muistaa pestä tyynyn kolmen kuukauden välein (kyllä, niin usein) ja peiton vaikka kerran pari vuodessa, ne säilyvät paljon parempina pidempään. Tyynyn muodossa pysymiseen auttaa, jos ompelee parista kohtaa langan läpi (ei tiukalle, löysälle), niin etteivät täytteet mujua pois paikoiltaan. Sitten ei kun möyhimään kuivausvaiheessa, niin on taas ihan uudentuntuiset petivermeet.
Kannattaa muuten tarkistaa, saisiko peiton tai tyynyn sisuksista vielä irti täytteet. Muutamasta muhjaantuneesta tyynystä + yhdestä peitosta voisi saada aika mahtavan lattiatyynyn, tai vaikka sitten omalle koiralle sohvan :)
Neuleetkin saa usein purettua mahtavaksi langaksi, jos vain jaksaa nähdä vaivan. Siitä sitten saa vaikka pipon tai huivin, ja rakas villapaita uuden elämän :)
Parittomat ja rikkinäiset tennis- ja puuvillasukat ovat erittäin käypäiset mm. pölyjen pyyhintään ja muuhun askareeseen (tietty pesun jälkeen, hei...) ;D
Hyviä vinkkejä! Kiitos.
Aidosta villapaidasta, jota ei ole käsitelty (yleensä sellaisia joissa pesuohjeessa sallitaan vain käsinpesu), saa vauvalle villavaippahousut, tai jopa kahdet- kolmet. Myös olen tehnyt lapsille villahaalareita ja villasia kypärämyssyjä yms. Pitää vaan ensin tarkistaa, ettei neulos ole kutittavaa sorttia, jos ihoa vasten tulevia vaateparsia meinaa ommella.
Luonnonkuituisia kankaita, pyyhkeitä, flanelleja, pellavaa, puuvillaa, trikopaitoja ym. pystyy käyttämään vaippaompeluissa -näin voi saada koko vauvaiän vaipat erittäin halvalla! :)
Moi,
En tiedä, onko mainostaminen sallittua, mutta meidän yrityksemme tekee kestovaippoja kierrätysmatriaaleista ja otamme mielellämme vastaan hyväkuntoisia lakanoita ja froteisia ja vohvelikankaisia pyyhkeitä, joustofroteeta, flanellia ja collegea. Meillä on toimipisteet Pirkkalassa ja Imatralla, joten jos olet Lappeenrannan tai Tampereen lähistöllä/alueella, niin ota ihmeessä yhteyttä!
Ja komppaan Idaa siinä, että kierrätysmateriaaleista saa todella hyviä ja laadukkaita vaippoja ihan itsekin tekemällä. Vaipoissa voi käyttää myös osittain uusia materiaaleja esim. sisäkankaana, jos tykkää tosi paljon esim. kuivaliinakankaista tai velourista.
Ainakin vielä vähän aikaa sitten Lappeenrannassa oli Tirilän Kutomo, johon jokainen halukas sai mennä kutomaan omia mattojaan ja tarvittaessa sieltä löytyi myös ohjausta. En ole ihan varma, onko paikka enää olemassa, mutta luulisi että vastaavia löytyisi muistakin kaupungeista. Työvaenopistoilla ja kansalaisopistoilla on myös mattokursseja!!
Kommenttina matonkuteista kutomiseen: kyllä itse leikatuista matonkuteista saa tehtyä tasalaatuista ja hyvänlaatuista mattoa, vaikka "martta" ei ehkä olisikaan saanut. Kyse on taidosta, ammattitaidota ja harjoittelusta. Useimmiten ns. "valmiskude", jota kaupoista saa ostaa, on myös kierrätystä, sillä se on tekstiiliteollisuuden hukkamateriaalia eli kankaisen reunaa yms. Kumpikin hyvä ja käyttökelpoinen tapa tehdä itselleen tai teettää persoonalliset ja kivat "räsymatot".
Itse olen tehnyt vanhoista, nuhjaantuneista t-paidoista huiveja. Tälläviisiin:
http://thingstomakeanddooo.blogspot.com/2010/05/rikoota-ja-kierratyskapinaa.html
http://thingstomakeanddooo.blogspot.com/2010/07/tuttu-ja-turvallinen-se-on-kivaa-se.html
Kiitos Terhi, ihana lukea näin asiaan syventyneitä juttuja;)
Seuraavaksi sitten ne omat mattopuut;))
Kiitos kaikille mahtavista vinkeistä ja erityisesti Hilpalle kehuista :-).
Tuli vielä mieleen, että kyllähän niistä itsetehdyistä kuteista voi tehdä neulomallakin jotain pientä, kuten patalappuja. Ja tuosta lattiatyynykommentista tuli mieleen idea, joka ei niinkään liity kierrätykseen vaan säilytykseen, että edelleen käytössä olevia (vieras)peittoja voi pitää lattiatyynyn tai suuren sohvatyynyn sisuksena, kun tekee sopivanlaisen hupun niille.
Heh, ihme touhua tuo kahden vuoden välein vaihtaminen. Ainut perustelu moiselle on se, että saadaan myytyä tavaraa jota ei tarvita. Äidilläni on edelleen käytössä ja hyvässä kunnossa parikymmentä vuotta vanhoja peittoja - tyynyt kestävät huonommin kun niitä möhjätään sen verran paljon. Meilläkin on pari perintöpeittoa, jotka ovat mainio vierasvara vaikka nykyään itse käytämmekin uudempia untuvatäkkejä.
Kiitos, hyvä ja mielenkiintoinen juttu! Täytyy tunnustaa, että olen joskus vienyt UFFin keräykseen sellaista tavaraa, josta ei varmaan ole ollut hyöytyä. :/ En tee sitä enää! Tosin nykyään olenkin vienyt vanhoja vaatteita lähinnä oman talon kierrätyshuoneelle, jos eivät ole menneet kaupaksi kirpparilla.
Peittoa ja tyynyä en ole vielä vaihtanut kertaakaan, vaikka olen jo seitsemän vuotta asunut omillani. Ja vanhempien luona ja mökillä on kyllä tosi vanhoja tyynyjä ja peittoja käytössä! Eikö tosiaan tuuletus kunnon pakkasessa ja pesu riitä? Niitä voisin ehkä harrastaa useammin. No, vielä en ole kuollut huonosti hoidettuihin/vaihdettuihin petivaatteisiin. :P
Erinomainen juttu Terhi, kiitos! Tällaisia juuri olen odottanut. Uuden Mustan tason on noussut selvästi myös uusien tekijiöiden myötä.
Aikoinaan maitopusseistakin virkattiin mattoja, joten miksei siis myös nykyiset keinokuiturytkyt kävisi siihen? Kuteen leikkaamisen vaiva siinä toki on...
Neuleet on tietty eri juttu, musta akryylineuleet on lähinnä kyllä ongelmajätettä YÖK.
Itse en ainakaan tiennyt, että vanhoja vuodevaatteita voisi lahjoittaa asuntoloihin ym. Hesy puolestaan on säännöllisin väliajoin pyytänyt lahjoituksia, joten olisiko osansa myös tässä? Luulisi asuntoloihin yms. kelpaavan myös vaatteet ja jopa hyväkuntoiset alusvaatteet, sillä alkoholisoituneilla laitapuolen kulkijat tuskin vaatteet ovat ensimmäisenä mielessä ja tiedän, että suihkumahdollisuutta ja puhtaita vaatteita heille kuitenkin tarjotaan. Miksi asuntolat eivät siis järjestä kunnon keräystä niin nähtäisiinkö kuinka "kylmiä" ihmiset ovat yhteiskunnan heikompia kohtaan?
Ja miksi tyynyjä ja peittoja pitää vaihtaa usein? Tyyny tietenkin kuluu käytössä, mutta pesu ja tuuletus auttaa ja tietenkin säännöllinen vuodevaatteiden vaihto.
Pakko kopioida Uuden Mustan Facebook-keskustelusta tänne vinkki, kun on niin hyvä:
Diakonissalaitos kerää vaatteita asunnottomille _naisille_. Kerrottiin, että _alusvaatteet_, varsinkin alushousut, ovat menekkitavaraa, koditon kun ei ihan joka päivä pyykille pääse. Kulahtaneetkin kelpaavat, kunhan ovat ehjiä ja puhtaita. ...Siis tänne:
-Asunnottomien naisten tukipiste Salli, Puotinharjun ostoskeskus, päivkeskus Stoorin tiloissa.
-Naisten asumisyksikkö Helsinginkatu 50 D.
http://www.hdl.fi/fi/asumispalvelut/asunnottomien-naisten-tukipiste-salli
Minulla ikuisena riesana ovat rikkinäiset farkut. Ilmeisesti reiteni hankaavat toisiaan vasten jotenkin erityisen paljon, sillä kaikki farkut (riippumatta hinnasta jne.) menevät yleensä puolessa vuodessa ja viimeistään vuodessa haaroista rikki. Huomaan tämän efektin kyllä myös sukkahousujen kanssa (nukkaantuvat heti sisäreisien yläosasta) sekä ihan ihonikin kanssa (ilman housuja/sukkahousuja reidet hankaavat toistensa ihon rikki). Farkkujen kanssa tämä on erityisen harmillista, nimittäin farkkuihmisenä minulle kertyy hirveä määrä puhkikuluneita farkkuja. Reiät ovat aina niin ylhäällä, ettei farkuista voi leikata esimerkiksi shortseja. Hameen kai voisi jotenkuten tehdä, mutta en farkkuhameita käytä ja jos käyttäisinkin, yksi riittäisi. En ole vieläkään keksinyt, mitä tekisin rikkinäisille farkuille. En oikein haluaisi roskiinkaan heittää.
Paikalliselta seurakunnalta kannattaa kysyä kelpaako heille. Meidän seurakunta ottaa ainakin mielellään vastaan kenkiä ja talvivaatteita. Tavara menee ilman välikäsiä ja rahaa suoraa köyhille tarvitsijoille.
Minni: Minulla on ihan sama farkkuongelma! Kaappi täynnä muuten ehjiä farkkuja, mutta haarat rikki.