Miten minusta tuli vihtapää
Terhi Upola
Ekokampaajiin liittyy pitkä lista ennakkoluuloja rastapäisisistä hipeistä noitamaisiin yrtinkeittelijöihin.
Hetkellinen epäilys nousee omaankin mieleen, kun istun Fa'Milja-ekokampaamossa Helsingin Hakaniemessä ja Milja Irmeli Malleus levittää hiuksiini kuumaa mömmöä, joka on sekoitettu erilaisista vihreistä jauheista. Muistutan itseäni kuitenkin kahdesta asiasta: Ensinnäkin, yrttiväreillä ei voi vaalentaa eikä tummentaa (vaan tuottaa vain punaisen, ruskean ja kultaisen eri sävyjä), eli kovin suurta muutosta ei ole odotettavissa. Ja toisekseen, ainakaan mitään hirveän myrkyllistä päähäni ei nyt kaadeta. Olen joskus blondannut tummahkot hiukseni ja päänahka oli monta päivää kivuliailla rakkuloilla, mutta yrteille ollaan allergisia harvoin.
Kävin ennen ihan tavis-kampaajilla sen mukaan, missä hinta-laatu-sijainti-henkilökemia-suhde sattui olemaan kohdillaan. On selvää, että kaikki neljä tekijää ei voi osua nappiin, mutta pari-kolmekin on jo hyvä saavutus. Nyt minulle kirkastuu monta muutakin asiaa kampaajalla käymisestä ylipäänsä ja erityisesti ekoilusta.
Ensinnäkin: Ekokampaajat voivat olla yhtä hyviä tai huonoja kampaajia kuin muutkin. Varsinainen ammattitaito on yleensä hankittu jo ennen 10 opintoviikon ekokampaajakoulutusta. Ja kemiat joko kohtaavat asiakkaan kanssa tai sitten eivät. Toisekseen ihmettelen suuresti, etteivät Malleuksen esille tuomat asiat kuulu kaikkien kampaajien repertuaariin: jokaiselle sopii omanlaisensa aineet, ja hiukset on hyvä leikata niin, että ei tarvita hirveää määrää laitteita ja aineita päivittäin, jotta ne saisi näyttämään hyvältä.
Kollegani tosin uskoo hiustuotevalmistajien salaliittoon, jossa esimerkiksi hoitoaineen tehtävä on lässäyttää hiukset, jotta erilaiset muotoilutuotteet kävisivät paremmin kaupaksi. Malleus hymähtelee väitteelle hyväksyvästi hymyillen. Itse hän kertoo laittaneensa juuri kookosöljyä kuiviin hiuksiinsa hoitoaineeksi, mutta minun paksuihin ja melko nopeasti rasvoittuviin hiuksiini hän ei sitä laittaisi. ”Näyttäisit ihan siltä, kuin et olisi pessyt hiuksiasi viiteen kuukauteen.” Kiva, en kokeile. Malleus ei suosittele paksuun ja jäykkään tukkaani hoitoainetta ollenkaan, tai laittaisi korkeintaan kehäkukkasuihketta, joka pehmentää jäykkyyttä.
Istun kampaamotuolissa melkein tunnin, päässäni grammalleen mitoitettu sekoitus punaista lawsonia inermistä, siis hennaa sekä cassiaa ja indigoa. Vaikutusta tehostetaan lämmitetyllä kaurahatulla. Omaa leiskuvanpunaista tukkaansa Malleus värjäsi kuusi tuntia.
Istuessani katselen purkkirivejä, jotka ovat huomattavasti harvemmat ja varsin erilaiset kuin tavallisessa kampaamossa: lepänkäpyjä, levää, salviaa, aroniaa, raparperin juurta. Malleus kertoo kasvattavansa yrttejä itse puutarhapalstallaan ja keräävänsä niitä metsistä. Parasta näissä aineissa on mieto tuoksu: kerrankin kampaamossa haisee hyvältä!
Ainoa teollisennäköinen pakettirivistö on kaupalliset ekovärit, jotka tulevat pääasiassa italialaisesta perheyrityksestä. Niissä on hapetetta eli vetyperoksidia, mutta niistä puuttuvat tavallisille hiusväreille tyypilliset ammoniakki (halpaa ja pehmentävää) ja herkistävä p-fenyyleenidiamiini (tummentava vaikutus). Värin imeytymistä edistävää pehmentävää vaikutusta saa aikaan myös esimerkiksi aloe veralla. Fa'Miljan käyttämissä väreissä on sekä aloeta että muita kasviperäisiä kosteuttavia aineita. Malleuksen arvion mukaan noin 99 prosenttia hänen p-fenyyleenidiamiinille allergisista asiakkaistaan on sietänyt hyvin hänen käyttämiään ekovärejä.
Malleuksen oma tukka on keinotekoisesti kihara, mutta hän yrittää pyristellä permanentista eroon niin itsellään kuin asiakkaillaan; kestokiharoita kun on mahdoton tehdä täysin ekologisesti. Itseäkin alkaa koko värjäyksen mielekkyys epäilyttää: huomaakohan sitä loppujen lopuksi monikaan? Hiukseni ovat tummahkot, ja niissä on aiemmin otettuja vaaleita raitoja. Nyt raidat värjäytyvät hennon punertaviksi, mikä kyllä saa kasvoni näyttämään aiempaa ruskettuneemmilta. Täytyy silti miettiä asiaa.
Kun Malleus neljä vuotta sitten kouluttautui ekokampaajaksi, kollegat kyselivät, että aiotko jättää alan. He arvelivat, että asiakkaat katoavat, mutta kävikin päinvastoin. Malleukselle ei ole koskaan hänen 20-vuotisen kampaajauransa ollut näin pitkiä jonoja, ja tilanne on sama monessa muussakin ekokampaamossa. Ekokampaamoja on Suomessa yli 30 ja lisää kampaajia kouluttautuu jatkuvasti.
Lopuksi Malleus pesee tukkani jauheesta sekoitetulla sampoolla, joka vaahtoaa hyvin siihen jauhettujen pesupähkinöiden ansiosta. Kuivaamisen jälkeen hän sipaisee otsatukkaani hiukan kahta eri vahaa, joissa on mm. mehiläisvahaa ja punasavea.
Kun lähden vajaa kolmen tunnin käsittelyn jälkeen kotiin, pääni tuoksusta tulevat mieleen koivunlehdet ja thaimaalaisen kauneushoitolan kukkaistuoksut. Jälkimmäinen tulee siitä, että Malleus tiputti sampooseeni muutaman pisaran ylang-ylang-kukkauutetta, joka kuulemma saa miehet juoksemaan perässäni. Tukka tuntuu todella paksulta, mikä johtuu ilmeisesti pääasiassa väristä. Kassissani on ylijäänyt värisekoitus, jonka Malleus käskee säilyttää pakkasessa. Toivottavasti en vahingossa luule tahnaa ruoaksi, sillä ihan niin ekoa yrttivärikään ei taida olla.
Lisätietoa:
Kemikaalicocktailin kirjoituksia hiusväreistä
Reader Comments (5)
Olisi kiva saada jotain ennen/jälkeen-kuvaa ja tietoa hintatasosta (vaikka onhan ei-ekoissa kampaamoissakin aikamoiset erot hinnoissa välillä...).
Oma tukkani on aika vetyperoksidi enkä muu halua ollakaan. Olen niin ihastunut omaan vaaleuteeni (oma väri maantieharmaa...) että taidan sitä myrkkyä jatkossakin lätkiä, pelkäänpä että niin radikaalia muutosta kuin minä haluan ei luonnonmenetelmillä saa :/
Hei! Saisiko kuvan lopputuloksestakin?
Eiköhän tuo lopputuloskuvakin onnistu. Sen verran voin sanoa heti, että mulla oli alla tumma väri ja vaaleita raitoja, ja lopputuloksen hiukan punertava väri näkyi lähinnä niissä vaaleissa raidoissa.
Kampaajalla on tuossa jutun kuvassa juuri tuore punainen värjäys, ja se lienee niin punainen kuin vaan olla voi. Siinä on mm. hennaa ja jotain punaisia marjoja.
Hintataso oli ainakin tuolla suunnnilleen samaa tasoa kuin muuallakin Helsingin kantakaupungissa (joka on selvästi kalliimpi kuin melkein missä tahansa muualla Suomessa), mutta ekokampaamojen hinnoista keskimäärin en osaa sanoa.
Terhi, osaatko kertoa ekoväriä myyvän italialaisen perheyrityksen nimen? Asun tällä hetkellä italiassa, voisin ottaa selvää voiko sitä ostaa yksityishenkilönä ja jos niillä on jälleenmyyntiä täällä.
Lueskelin vanhoja kirjoituksia ja haluaisin kommentoida/oikaista yhtä asiaa:
"Ensinnäkin, yrttiväreillä ei voi vaalentaa eikä tummentaa (vaan tuottaa vain punaisen, ruskean ja kultaisen eri sävyjä), eli kovin suurta muutosta ei ole odotettavissa."
On totta, että kasviväreillä ei voi vaalentaa, mutta tummentaa voi kyllä. :)
Tosin ihan blondista mustaan asti ei onnistu välttämättä ihan yhdellä värjäyskerralla, mutta kyllä se kuitenkin onnistuu. Itse sain hiukset keski-punaruskeasta lähes mustaksi parissa tunnissa hennalla ja indigolla.
Hiuslaatu ja aiemmat käsittelyt voivat vaikuttaa miten väri kullakin tarttuu hiuksiin, mutta itse olen oikeastaan yllättynyt miten hyvin kasvivärit itseasiassa värjäävät. "Ongelmana" on pikemminkin se, että niitä ei saa tukasta helposti pois jos mieli muuttuu. Tavanomaisista kemiallisista väreistä pääsee eroon helpommin, tosin vaalennus ja värinmuutos tapahtuu aina hiusten kunnon kustannuksella koska käytetään hapetteita, siinä missä kasvivärit pikemminkin hoitavat hiusta (erityisesti henna).
Kaikki kasvit ja yrtit eivät tosin pysty tummentamaan hiuksia, ja osa antaa vain väliaikaista sävyä.
Tyypillinen värjäysaika kasviväreillä on vähintään pari tuntia, mutta toki tunnissakin saa jotain aikaiseksi. Aika mielenkiintoista miten asia hoidettaisiin jos joku haluaa ihan superpunaiset hennatut hiukset. Istuksii koko päivän kampaamolla? :)