Suklaa ei tee pelkästään hyvää

Kuvittelin ennen, että suklaa olisi jotenkin luonnollisempi ja siten "parempi" karkki kuin muut. Ikävä kyllä taisin olla väärässä, suklaa ei ole kovin ekologista tai reilua. Jos valitsen reilua kahvia tai banaania - miksi en suklaata?
Vaikka suklaata ei näillä helteillä ehkä tule syötyä, kannattaa katsoa tänään YLE TV1:n Ulkolinja, joka kertoo kitkerän totuuden suklaasta.
Suurin osa eli 70 prosenttia suklaaseen käytettävästä kaakaosta tulee Länsi-Afrikasta, jossa viljelyolot eivät ole kaikkein parhaimmat. Alueen kaakaotiloilla työskentelee esimerkiksi satoja tuhansia lapsia. Osa kaakaosta kasvatetaan auringonvalossa, jonka saamiseksi on pitänyt raivata sademetsää. Luonnollisessa viljelyssä kaakao kasvaa muiden kasvien varjossa, eikä silloin tarvita niin paljon torjunta-aineita. Mutta eihän sellainen viljely oikein kiinnosta, kun sadot jäävät huomattavasti pienemmiksi.
Entäs reilu tai luomusuklaa sitten? Suklaantuottajat voivat saada erilaisia sertifikaatteja, (Reilu Kauppa, Rainforest Alliance tai IFOAM), jotka kertovat, että viljelyn luonnonmukaisuuteen, eettisyyteen tai molempiin on kiinnitetty huomiota. Kuluttaja-lehden testissä luomusuklaat saivat varsin hyviä arvioita.
Mennäänpä tutkimaan karkkihyllyä. Suurilla suomalaisilla eli Fazerilla, Brunbergilla ja Pandalla ei luomusuklaata ole tarjolla. Syynä on luomukaakaomassan "heikko saatavuus", perustelee Mauri Niemelä Brunbergilta. Brunbergin käyttämän kaakaomassan pavut ovat peräisin Länsi-Afrikan Ghanasta ja Norsunluurannikolta sekä Etelä-Amerikasta.
Fazerin käyttämästä kaakaomassasta puolet on peräisin Ecuadorista ja puolet Länsi-Afrikasta. Pandan raaka-aineet tulevat yleisesti Länsi-Afrikasta. Käytännössä kaikki suomalaiset valmistajat ostavat valmista kaakaomassaa Keski-Euroopasta, jonne kaakaopavut tuodaan massan valmistusta varten. Ketju ei siis ole ihan yksinkertainen, mutta luulisi, että se olisi kuitenkin valmistajien selvitettävissä.
Mutta suklaaseen tarvitaan muutakin kuin kaakaota. Suurin osa tehdassuklaasta on valmistettu pääosin sokerista ja maitosuklaa maidosta. Sokeri on yksi suurimmista syyllisistä maailman luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisessa. Keskivertoamerikkalainen kuluttaa vuodessa noin 20 kiloa sokeria(YLE Teema, Mitä kulutus maksaa).
Parasta olisi valita tumma, reilu luomusuklaata. Vinkkinä valintaan voi sanoa, että tuoteselosteen tulee olla mahdollisimman lyhyt, eli täyteaineita tulisi olla mahdollisimman vähän.
KATSO TÄNÄÄN: YLE TV1 Ulkolinja: 14.7. klo 21.40: Kitkerä totuus suklaasta (The dark side of chocolate). "Suklaan raaka-aineen hinta on romahtanut. Yhä useammin kaakaopapuja poimivat lapset. Dokumentti näyttää mitä orjuus on nyt ja miten tunnettuja merkkituotteita valmistetaan". Tuotanto: DR, Tanska.
Lisätietoja ohjelmasta The dark side of chocolate nettisivuilla.
YLE Teemalla esitetty amerikkalainen Mitä Kulutus maksaa eli Eco Trip-ohjelmasarjasta ja sen suklaajaksosta on nähtävillä klippejä ohjelman nettisivuilla.
Lisätietoa:
- · Reilunkaupan suklaa
- · Kuluttajaviraston Eko-ostaja: Kaakaokin voi olla reilua
- · Kuluttaja-lehden suklaan eettisyystesti ja juttu
- · International Cocoa Organization luomusta ja reilusta
KUVA: Wikimedia Commons










Viivi
Reader Comments (17)
Hyvä aihe! Tekstin sisältö jäi vaan vähän mietityttämään... Itse artikkelissa ei mainita Reilun kaupan sertifikoitua suklaata ollenkaan, silti lisätietojen linkit käsittelevät lähes pääasiassa nimenomaan reilua suklaata, samoin kuin Kuluttaja-lehden testi, johon artikkelissa viitataan.
Reilu kauppa olisi ollut hyvä mainita, kun puhutaan työntekijöiden oikeuksista. RK:n kaupan kriteerit ovat työntekijöiden oikeuksien ja viljelijöille maksetun takuuhinnan suhteen kuitenkin kattavammat kuin luomussa (jossa luonnollisesti painottuvat ympäristökriteerit) ja Rainforest Alliancen sertifikaatissa (jossa esimerkiksi ei ole samanlaista koko yhteisölle maksettavaa lisää kuin Reilun kaupan järjestelmässä). Reilu kauppa on myös ainoa sosiaalinen sertifiointijärjestelmä, jolle on myönnetty ISO 65 -standardi - eli järjestelmä on ulkopuolisessa arvioinnissa todettu hyvän standardin mukaiseksi.
Toinen mikä artikkelissa pisti silmään oli tapa, jolla luomu ja Rainforest Alliance on kuvattu ikään kuin samana asiana. En ole tiennyt, että luomu olisi automaattisesti myös Rainforest Alliancen sertifioimaa. Onhan kuitenkin olemassa myös luomua Reilun kaupan suklaata. Tiedän kyllä, että tällöin luomua valvotaan eri järjestelmän kautta kuin Reilun kaupan sertifikaattia, mutta kuvittelin, että myös suklaassa (kaakaossa) olisi useita erilaisia luomusertifikaatteja. Ylipäänsä en löytänyt RA:n sivuilta suoraa mainintaa luomusta, eli olisi vielä kiinnostavaa kuulla miten luomu ja RA liittyvät toisiinsa - tarkoittaako tekstin väite "Luomukaakao kasvatetaan Reinforest Alliance -sertifikaatin valvonnan alla ja kaakaopuut tuottavat hedelmiä luonnollisilla menetelmillä." että kaikki RA-sertifioitu kaakao/suklaa on luomua, tai että kaikki luomukaakao kasvatetaan nimenomaan tämän sertifikaatin alla?
Tarkoitukseni ei siis ole puhua Rainforest Alliancea vastaan, vaan nostaa esiin myös Reilun kaupan vaihtoehtoa ja ehkä muistuttaa, että kyse ei kuitenkaan ole samasta asiasta, vaan eri sertifikaateilla on eri kriteerit.
t. Pitkäaikainen Reilun kaupan aktiivi ja Uuden Mustan lukija ;)
Lisättäköön edelliseen, että Rainforest Alliancen kotisivulta löytyy vain yksi ylimalkainen maininta lapsityövoiman käytön kitkemisestä. Tämä ei ole yllättävää, kun ottaa huomioon, miten valikoiva Uusi Musta on tosiseikkojen suhteen.
Luna: Kiitos lisäinfosta Reiluun Kauppaan liittyen. Ja olet oikeassa, että sertifikaatteja on muitakin kuin RA.
Mutta onko Rainforest Alliance siis luomusertifikaatti? Tätä lähinnä ajoin kysymyksilläni takaa... Artikkelista saa sen kuvan kuitenkin.
Luna, ei ole.
Onko otsikon väite totta? Mitä vaatimuksia luomu asettaa työoloihin, etenkin lapsityövoimaan? Onko sokeri tosiaan yksi suurimmista syistä luonnon monimuotoisuuden tuhoutumiseen? Mites metsätalous ja viljan viljely? Syökö amerikkalainen tosiaan vain 2kg sokeria vuodessa? Sehän on noin 6grammaa päivä, saman minkä saa lasillisesta jugurttia...
Kiitos hyvistä huomioista, juttuun tehty muutama tarkennus!
Rainforest Alliancella on tosiaan erilainen lähestymistapa kuin Reilulla Kaupalla; RA:lla on ekologiset standardit tuholaismyrkkyjen ja muiden kemikaalin käyttöön, mutta ne eivät ole yhtä tiukat kuin esim. Reilulla Kaupalla. RA:n ajatuksena on, että liian tiukoilla normeilla ei saada tarpeeksi monia tiloja parantamaan asioita edes jonkin verran.
http://www.rainforest-alliance.org/marketplace.cfm?id=why_buy
Suomalainen syö sokeria yli 30kg vuodessa http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/07/voin_ja_sokerin_kulutus_lisaantyi_1820031.html?origin=rss
Viljaa 80kg ja lihaa 75kg http://www.maataloustilastot.fi/mitä-suomessa-syötiin-vuonna-2009_fi
Veikkaan että USAssa luvut on isommat.
Jutun johtopäätös tumman luomusuklaan suositeltavuudesta on edelleen käsittämätön. Odotan jännityksellä, mitä tv-lupamaksuni menoksi seuraavaksi keksitään.
Vielä tummaa luomusuklaatakin parempi vaihtoehto saattaisi olla itsetehty raakasuklaa. Lisätietoa löytyy esimerkiksi täältä: http://raakasuklaa.com/wordpress/
Vielä sokerista. American Heart Associationin sivuilta (heart.org) löytyy yksi mittaus minkä mukaan amerikkalaiset kuluttaisivat yli 22 teelusikallista lisättyä sokeria päivässä. Se tekee jo lähes 40 litraa lisättyä sokeria päivässä.
Hups, tarkoitin tietenkin 40 litraa vuodessa...
Laura, jostainhan sen itsetehdynkin raakasuklaan kaakao tulee :) Sokeria siinä pystyy kyllä välttämään.
Hyvä, että korjasitte virheet liittyen luomuun ja Rainforest Allianceen.
Yllä olevaan RA:n sivuilta lainattu tavoitte saada mahdollisimman moni tila parahtamaan oloja edes hiukan, on tietysti tavoitteena ihan hyvä. Tietojeni mukaan Reilun kaupan tiukempien kriteerien järjestelmään olisi kuitenkin jatkuvasti haluamassa liittyä enemmän tiloja kuin Reilun kaupan tuotteiden kysyntä mahdollistaa, ja järjestelmässä jo mukana olevat tilat haluaisivat myydä suuremman osan tuotteistaan sertifikaatin alla.
En siis usko, että ongelma on ensisijaisesti tiloilla. Tiukkojakin kriteereitä ollaan valmiita noudattamaan, kunhan se on taloudellisesti kannattavaa. Rainforest Alliancea on kritisoitu eräänlaisena Reilun kaupan light-versiona, ja se on monien suuryritysten (esim. Chiquita, McDonalds) suosima sertifikaatti ehkä juuri kriteerien väljyyden takia. Väljät kriteerit tuovat yritykselle luonnollisesti joitakin etuja kilpailtaessa "eettisten" tuotteiden markkinoilla - eettisyyden lisäkustannukset ovat pienemmät kuin tiukemmassa sertifikaatissa, mutta tuotetta voidaan yhtä lailla kaupitella eettisenä.
Poikkeuksiakin suuryritysten joukossa on, esim. Nestlellähän on jonkin verran Reilun kaupan sertifioimia tuotteita. En ole RA:ta tai suuryritysten "eettisiä" tuotteita (joita jotkut pitävät automaattisesti vain viherpesuna) vastaan, mutta pidän ongelmallisena sitä, jos kaikki eettiset sertifikaatit niputetaan yhteen, vaikka niiden kriteereissä on merkittäviäkin aste-eroja. Ja suosin ennemmin tiukemman seulan läpäisseitä tuotteita, sillä kysyntä on loppujen lopuksi se, mikä vaikuttaa.
Rainforest Alliancea kohtaan esitettyä kritiikkiä on referoitu englannin kielisessä Wikipediassa, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan:
http://en.wikipedia.org/wiki/Rainforest_Alliance (Alaotsikon Criticism alla)
Suomalaisista suklaan tuottajista - on tosiaan melko surkeaa, että niiltä ei juuri löydy Reilun kaupan tai luomusuklaita! Poikkeuksen muodostaa kuitenkin ainakin Dammenberg:
http://www.dammenberg.fi/
Palautetta vaan Fazerin ja muiden isojan suuntaan... Heikko saatavuus kuulostaa tekosyyltä, pitkällä tähtäimellä se ei ainakaan voi pitää paikkansa. Jos kysyntää on, eiköhän joku tuottaja sen pysty täyttämään.
Täytyy vielä sanoa, että tuo Kuluttaja-lehden artikkeli oli kyllä informaatioarvossaan ja kiinnostavuudessaan ihan toista luokkaa kuin tämä UM:n juttu, huolimatta siitä, että juttu on jo viisi vuotta vanha ja osiltaan ehkä vanhentunutkin!
Monet UM:n jutuista ovat olleet mielestäni oikein hyviä, mutta tässä jutussa faktavirheitä oli valitettavan paljon ja sisältöä sen sijaan aika vähän...
Näin. Veronmaksajienko rahalla tämä asenteisiin perustuvua epämääräinen artikkelintapainen väitemössö on kasattu?
Väitteiden todenmukaisuus siinä 2% luokkaa.
Älkää viitsikö julkaista tällaista mössöä.
Palasin juuri lomalta ja pystyn vastaamaan vasta nyt.
Kiitos reagoinneista, tässä on tullut lyöntivirhe - keskivertoamerikkalainen kuluttaa vuodessa noin 20 kiloa sokeria (44 lbs = 19.96 kg) (korjattu, ei 2 kg). Lähde Yle Teeman Eco Trip ohjelma: http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/mita-elaminen-todella-maksaa